On paikalla paljon rippikoulun käyneitäkin, mutta ainakin takavuosina paikalla on ollut myös tuhansia rippikoulua käymättömiä. Seurakunnissa pääryhmä, joka Maata Näkyvissä -tapahtumaan lähetetään, on usein ollut seuraavan kesän rippikoulua käyvä ikäluokka, jonka konfirmaatio on edessä vasta seuraavana vuonna. Takavuosina MN-tapahtumassa korostettiin sitä, että ehtoollinen on vain konfirmoiduille, mutta eihän ehtoollisen jakaja mistään tiedä, ketkä ovat konfirmoituja ja ketkä eivät, joten käytännössä ehtoolliselle on päässyt jokainen, joka sinne on mennyt. Monelle nuorelle Maata Näkyvissä -tapahtuman ehtoollinen on tainnut olla heidän elämänsä ensimmäinen kerta ehtoollisella. Nykyään ehtoollisella käynti on piispainkokouksen vuonna 2017 tekemän päätöksen myötä konfirmoimattomille ev. lut. kirkon rippikoulua käyvillekin sallittu, jos paikalla on myös rippikoulun opettaja, ja jos rippikoululaisille on opetettu ehtoollisen merkityksestä ennen ehtoolliselle osallistumista.
Käsittääkseni messu yleensäkin on pyhä tapahtuma. Itselleni, silloin harvoin kun menen kirkkoon, se on nimenomaisesti pyhä tapahtuma, enkä sitä muussa mielessä voi ymmärtääkään.
Se kuuluu kaikille, tämä on selvä, tässä ei jaotella ihmisiä omien luulojen mukaan, vaan jokainen voi tulla Jumalan eteen. Jokaisen kuitenkin tulee ymmärtää myös vastuunsa: menemme Jumalan valtaistuimen eteen ja olemme osallisia Jeesuksen kärsimyksistä ja ristinkuolemasta, Hänen pyhästä verestään ja ruumiistaan. “Olemme ristillä yhdessä Kristuksen kanssa”.
Kyse ei ole leikistä ja Raamattu jopa varoittaa suhtautumasta kelvottomasti HPE / Eukaristiaan! Kyse on Jumalan Pojan uhrikuolemasta, johon on suhtauduttava vakavuudella, kuitenkaan pelkäämättä sille tuloa, jos tarkoitus on kunnioittava. Mitään ansioita ei ole ja erityisen tervetulleita ovat syntiset, mutta ikäänkuin hartaudella ja syntinsä katuen ja tunnustaen.
Kirkon vastuu on se, ettei kirkko itse “saata kiusaukseen”, eli luo HPE:sta kevytmielistä mielikuvaa. Kirkon on kerrottava kuinka vakavasta asiasta on kysymys: kunkin meidän syntien sovitustapahtumasta. Toinen henkilö kärsi ja kuoli meidän puolestamme. Jos joku sanoo: “Emmä haluu, emmä tarvii ketään kärsiin kun emmä oo paha ihminen!” no, HPE ei ole sitten häntä varten.
1.Kor.11: 23-34
23 Sillä minä olen saanut Herralta sen, minkä myös olen teille tiedoksi antanut, että Herra Jeesus sinä yönä, jona hänet kavallettiin, otti leivän,
24 kiitti, mursi ja sanoi: “Tämä on minun ruumiini, joka teidän edestänne annetaan; tehkää tämä minun muistokseni”.
25 Samoin hän otti myös maljan aterian jälkeen ja sanoi: “Tämä malja on uusi liitto minun veressäni; niin usein kuin te juotte, tehkää se minun muistokseni”.
26 Sillä niin usein kuin te syötte tätä leipää ja juotte tämän maljan, te julistatte Herran kuolemaa, siihen asti kuin hän tulee.
27 Sentähden, joka kelvottomasti syö tätä leipää tai juo Herran maljan, hän on oleva vikapää Herran ruumiiseen ja vereen.
28 Koetelkoon siis ihminen itseänsä, ja niin syököön tätä leipää ja juokoon tästä maljasta;
29 sillä joka syö ja juo erottamatta Herran ruumista muusta, syö ja juo tuomioksensa.
30 Sentähden onkin teidän joukossanne paljon heikkoja ja sairaita, ja moni on nukkunut pois.
31 Mutta jos me tutkisimme itseämme, ei meitä tuomittaisi;
32 mutta kun meitä tuomitaan, niin se on meille Herran kuritusta, ettei meitä maailman kanssa kadotukseen tuomittaisi.
33 Sentähden, veljeni, kun kokoonnutte aterioimaan, odottakaa toisianne.
34 Jos kenellä on nälkä, syököön kotonaan, ettette kokoontuisi tuomioksenne. Muista seikoista minä säädän, sitten kuin tulen.
Olen poistanut tästä turhan viestin…
Olen poistanut tästä turhan viestin…
yli 1000 nimeä nyt. Aika paljon lyhyessä ajassa.
Jep. Allekirjoittaneet tuskin rajoittuu Sley:n väkeen. Eiköhän tämä koskettane festareilla käyneiden nuorten lisäksi ev.lut kirkon konsu väkeä laajemminkin.
– Radio Dein Herätys!-aamulähetys kysyi arkkipiispa Luomalta, oliko Maata Näkyvissä -festareiden messua koskevan päätöksen taustalla alun perin Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän päätös, johon tämä arkkipiispana sitoutui. Luoma kertoi Radio Deille, ettei hän ollut arkkipiispana tietoinen siitä, miten asiaa seurakuntayhtymässä oli aiemmin tarkkaan ottaen käsitelty.
– En tiedä tarkalleen seurakuntayhtymän päätöksistä oltuani siellä vasta muutaman päivän turkulaisena ja Turun virassa, joten siihen en osaa ottaa kantaa.
Luoma teki oman linjauksensa sen mukaan, mikä on kirkon linja – ”kirkossa on vain yksi virkakäsitys, eikä pappisvirka ole sidottu sukupuoleen”.
Radio Dei kysyi arkkipiispa Luomalta, miltä kuulostaisi, jos Sleyllä olisi Maata Näkyvissä -festareiden messun järjestelyvastuu ilman luterilaisia seurakuntia, ja voitaisiinko silloin jatka entiseen malliin.
– Silloin varmaan tilanne olisi vähän toisentyyppinen, mutta se ei täysin poista sitä kysymystä, mikä on Evankeliumiyhdistyksen rooli kirkon virallisena lähetysjärjestönä. Missä määrin se lopulta sitoutuu kirkkomme yhteiseen linjaukseen? Kyllä nämäkin kysymykset väistämättä eteen nousevat. Se muuttaisi asetelmaa jonkin verran, mutta perusongelma säilyisi.
Sleyn lähetysjohtaja Ville Auvinen oli jakanut uutisen Facebook-seinällään ja harmitteli, että antoi toisella kierroksella julkisen tukensa Luomalle. Hän myös pohti, tuleeko Sleyn toiminnalle kirkossa Luoman aikana seinä vastaan vai ohjataanko se suorastaan ulos.
Tuossa helmikuisessa keskustelussamme oli kysymys lähinnä avioliittoasiasta, mutta onhan tämä tilanne nyt osoittamassa suuntaa että arveluni pettymyksistä oli oikea.
Voi tietysti olla, että viidesläiset ja jotkut evankeliset Luoman kannattajat laskivat senkin olevan tulossa, että näitä pieniä poikkeuksia vanhakantaisten vuoksi ei enää voi tehdä, olkoon sitten ap Luoma tai kuka hyvänsä. Eli ei enää “omia” ehtoollisia, ei festareilla eikä ehkä enää kesäjuhlillakaan. Mutta on heissäkin varmaan nyt aidosti yllättyneitä, eikä vain “muka-”.
Jotta mitä mää sanoin…
Btw, SRO:lta ainakin Juha Vähäsarja näytti facessa kommentoineen pettyneeseen sävyyn, ja toivoneen että olisi vielä tuommoinen rako annettu vanhakantaisille.
Kansanlähetys varmaan sympatiseeraa Sleytä tässä, mutta lieneekö se sitten itse valmis taipumaan aikaisemmin säilyäkseen kirkon järjestönä, en tiedä. Kummallekin, Sleylle ja Seklille lähetysjärjestönä pysyminen kirkossa on tärkeää. Ehkä ei sitten kuitenkaan aivan kuolemaksi ole, jos ne jäävät omilleen? Toiminta supistuu varmasti kyllä aluksi ainakin.
P.S. Osa Sleyn papeistakaan ei ole ehdottomia alttariyhteistyön suhteen. Luultavasti jatkossa nähdään joko lähtöjä Sleystä - jos Luoman tiukka linja jatkuu ja toistuu muuallakin - tai sitten entistä enemmän “sooloiluja” papistossa. Enkä sellaista tuomitse toki itse, koska asiahan on teologisesti aikamoinen soppa.
Ai jaa? Mun tietääkseni kyllä ovat varsin ehdottomia, ja Sleyllä on myös yhtenäinen linjaus asiasta. Enemmän itse pelkäisin sitä, että naispappeuteen neutraalimmin suhtautuva osuus maallikkokävijöistä katoaa, jos Sley erkaantuu kokonaan kansankirkosta nimenomaan virkakysymyksen takia, ja profiloituu naispappeutta vastustavaksi porukaksi nykyistä vahvemmin. Tulisikohan siitä sitten toinen suuri siirtymä Elyyn? Miten kävisi lähetystyön? Ja mikä olisi suhde Lähetyshiippakuntaan? Mutkikasta on…
Sleyn linjaus on olemassa ja pitänyt varmaan aika hyvin. Mutta kun lueskelee kommentteja nytkin, ja muutenkin tietää… Ei kaikille olisi maailmanloppu vaikka linja olisi loivempi.
Mutkikasta kyllä! Kun nämä erottautumiset ja yhdistymiset eivät nyt mene pelkästään virkakysymyksen mukaan, vaan entistä enemmän pinnalla on avioliittoasia. Esim. Ely on tuossa jälkimmäisessä asiassa jo jakaantunut tietääkseni.
Joku ennusti facebookissa että tässä vauhdittuu nyt eriytyminen aluksi. Tulee lukuisia pieniä seurakuntia, ja vuosikymmenten myötä ehkä taas ne muodostavat jotain löyhää organisaatiota keskenään.
Tuo on musta aika uskottavaa, koska yhteistä linjaa ei juuri nyt ole monessakaan asiassa, ei viidesläisillä, evankelisilla, lestadiolaisilla, rukoilevaisilla (Joille ehkä Lhpk kyllä sopii) eikä yhteiskristillisesti suuntautuneilla, joita esim. Auvisen kampanjassa oli…
Me mennään siis ns. amerikkalaista mallia kohti. On paljon vapaita ja omarahoitteisia seurakuntia/kirkkoja. Mutta tietenkin siihen menee vuosia. On selvää kuitenkin, että Luoma ei suinkaan tuo yhtenäisyyttä kirkkoon, jos kons. kannalta ajattelee, niinkuin jotkut toivoivat. Aivan päinvastoin, näyttää nyt!
Tämä on varmastikin ikävä kommentti, mutta pakkohan se on myöntää, että monilla raiteilla keskeisissä kysymyksissä ajaminen samassa kirkossa on aika lailla ongelmallista. Se saa aikaiseksi jatkuvaa vääntämistä. Voin sieluni silmin nähdä näitä otsikoita foorumilla hamaan tulevaisuuteen, ja vain enenevässä määrin. “Taas konsut saivat köniinsä.” “Naispappeja syrjittiin siellä ja täällä.” Jne.
Mielestäni Luoma toimi tässä MN-keississä hyvin johdonmukaisesti. En ymmärrä, miksi teologinen johdonmukaisuus on tähän asti ollut monelle tämänkin foorumin henkilölle arvo, mutta sitten kun se kapsahtaa omaan nilkkaan, vedetään pois koko luottamus.
Mikäs mahtaisi olla toimiva ratkaisu sitten tähän Suomemme tilanteeseen? Sley, Lähetyshiippakunta, lestaodilaiset, viidesläiset ja muut konservatiivit omaan leiriinsä pitämään kiinni vanhasta virkakäsityksestä ja kielteisestä suhtautumisestaan seksuaalisiin vähemmistöihin? Kansankirkko pysyköön kansankirkkona, seinät leveällä ja katto korkealla?
Jos Suomessa olisi kaksi luterilaista poolia, uskoisin, että mielipahaa olisi itse asiassa vähemmän.
Ymmärrän pointtisi, mutta totean vain lyhyesti, ettei pelkkien miespappien toimittama jumalanpalvelus ole minkään ryhmittymän mielestä harhaoppista, sillä sellainen tilanne nyt syntyy luonnostaan ainakin yksipappisissa seurakunnissa. Eli siis se, että kerran vuodessa pidettävässä nuorisotapahtumassa messu on järjestetty siten, että kaikkien luterilaisten osanottajien on mahdollista osallistua siihen ei nähdäkseni ole vääryys laisinkaan.
Mutta tosiaan, muuten kyllä olen itsekin monesti pohtinut, että kun kirkon laidat entisestään loittonevat toisistaan, saattaisi repeäminen olla johdonmukaista. Tosin, vaikka tämä vähän semanttiseksi meneekin, niin me emme ainakaan omasta mielestämme suhtaudu kielteisesti seksuaalivähemmistöihin ihmisinä, mutta meidän moraalikäsityksemme kieltävät sellaiset seksuaaliset teot, joihin näillä vähemmistöillä on taipumuksia. Tiedän, että tämä ei välttämättä ole kokemuksellisesti teille merkittävä ero, mutta halusinpa vain sanoa.
Ymmärrän pointtisi, mutta minun mielestäni homoseksuaaleiksi rakentuneiden ihmisten ja näiden tekojen kategorinen mutta pohdinnan tasoltaan kepeä ja lähinnä teologis-teoreettinen ja semanttinenkin erottaminen toisistaan satojen miljoonien ihmisten mittakaavassa on mitä suurinta epärealismia ja itsensä sumuttamista ajatuksellisella tempulla.
Jos mustarastas on kasvanut mustarastaaksi ja sillä on mustarastaan aivorakenne, se laulaa, vaikka konservatiivi kuinka erottaisi mustarastauden ja mustarastaan laulun toisistaan.
Mutta ei homoasiasta tämän enempää, se on offtopic.
Olen sitä mieltä, että erilaisten luterilaisten kristittyjen olisi helpompi paitsi sietää, myös kunnioittaa toisiaan kun pelissä ei olisi jatkuva henkinen ja hengellinenkin resurssisota, joka väistämättä käy joskus henkilöihin ja voi olla todella repivää.
Noin yleisellä tasolla sanon, että minulla on sleyläisistä pääsääntöisesti erittäin hyvä kuva. Olette mielestäni iloisempia kuin ryppyotsaiset lähetyshiippakuntalaiset ja teillä on enemmän jalat maassa kuin kokemusten perässä juoksevilla helluntailaisilla. Sleyllä on niin rakkaudellinen lähestymistapa ihmiseen kuin konservatiivisella järjestöllä vain olla voi.
Kiitos kauniista sanoista, vaikka pidätynkin nyt arvioimasta sitä, mitä totesit kahdesta muusta ryhmästä.
Tämä on kyllä ikävän tyypillinen piirre ihmisissä ylipäätään. Silloin kun säännöt ovat omalla puolella, vaaditaan niiden johdonmukaista noudattamista, ja silloin kun ne kääntyvät itseä vastaan, ollaankin kansalaistottelemattomuuden kannalla. Tämäntyyppistä ajattelua esiintyy ihan kaikkien vakaumusten piirissä ja siitä olisi hyvä pyrkiä eroon.
Mutta tässä nimenomaisessa keississä on sellainenkin pointti, että Luoma on profiloitunut konservatiivihkoksi ehdokkaaksi ja moni herätysliikeihminen on kannattanut häntä avoimesti. Näiden henkilöiden tuki vaalikamppailussa on Luomalle kelvannut, eikä hän silloin ole tuonut esiin tällaista kantaa naispappeuden vastustajiin. Nyt kun osin herätysliikeväen äänillä on päästy arkkipiispaksi, on about ensimmäinen teko uudessa virassa tällä tavalla omaa kannattajakuntaa vastaan. Se tuntuu jonkin verran ikävältä ja epäreilulta.
Itse en ole kokenut Luomaa sen paremmin konsuna kuin liberonakaan, vaan johdonmukaisena luterilaisena. Itse karsastan aina jos on “inhimillisen leirin sävyä”. Arkkipiispa vastaa Jumalalle.
Muistanko väärin, että Luoma oli sanonut vaalikeskusteluissa ymmärtävänsä herätysliikkeitä?
Sleyllä oli tässä tapauksessa puolellaan vakiintunut käytäntö. Käytännön muuttaminen vaatii vahvemmat perusteet kuin entisen säilyttäminen.
Johdonmukainen luterilainen ottaisi Raamatun ja katsoisi sieltä miten mm. kirkon virasta opetetaan. Ugh!