Oikeastaan olet hyvin oikeassa, mutta maailma ympärillämme ei ole niin positiivinen kirkossa käyntiä kohtaan. Eikä ole ehkä pohjimmiltaan koskaan 2000 vuoden aikana ollut. Katolinen kirkko (meitähän tämä koskee) on turvannut pakolla sen, että Kristuksen, Herramme, kohtaaminen on joillekin mahdollista. Itse en rohkenisi lähestyä “vapaaehtoisesti”, onneksi on siis tämä siunattu pakko. Oma syyni liittyy siis hengellisyyteen, spiritualiteettiini. Velvollisuus on myös hyvä silloin, kun joku lähellä ei hyväksy katolilaisen kirkossakäyntiä. Se, ettei päästä toista messuun osoittaa näin että on synti estää toista. Jos messussa käymättömyys olisi sallittua, ei olisi mitenkään pahaa jos perheessä joku tai vaikka ympäröivä yhteiskunta kieltäisi messuun menemisen. “Vapaaehtoinen sunnuntai hobby”, eihän sen toiselta kieltäminen ole vakavaa. Näin sormi osoittaa ko. estäjää kohti eikä messuun aikovaa kohti. Syyllinen ja synnin kantaja on kieltäjä. On sitten kyseessä esim. ateistinen, kristinuskon vastainen yhteiskunta tai vaikka juopotteleva pahispuoliso tai orjapiiskurityönantaja, jonka mielestä erityisesti sunnuntaina pitää raataa.
3 tykkäystä