Tarkoitatko sen tahallisen synnin vastakohdalla veniaalista syntiä? Pyydätkö kristittynä anteeksi lähinnä vain veniaalisia syntejä? Miten tuntemassasi helluntailaisuudessa synnit lokeroitiin? Miten tulkitset kohdan Jaak. 2:10? Sen mukaan jo yhdessä kohtaa rikkominen on kaiken rikkomista. Tuskin jakeessa puhutaan tahallisista synneistä erotukseksi veniaalisista synneistä. Jos jo yksi lankeemus tai synti on sama asia kuin kaikessa rikkominen, niin eihän silloin kukaan voisi saada uskoa armoon, kun Jumalan arvostelussa rikkoo kuitenkin kaikessa (Jaak. 2:10), jos se “kaikessa rikkominen” sisältää Jumalan arvostelussa myös mainitsemasi tahallisen vääryyden.