Nyt tuntuisi olevan vihaakin ilmassa. Siihen viittaavat käyttämäsi tajunnanvirta ja aasinsilta ilmaukset, samoin ajatukseni haukkuminen pöljäksi ja laiskaksi. Mistä moinen, ihmettelen. Olisko taustalla ajatus siitä, että minä luterilaisena tahdon kristisoida mariologiaa jonkinlaisena epäjumalanpalvontaan rinnastettavana. No, näinhän en tarkkaan ottaen tee. Kenties tarkoitus oli korvata Mithrat ja muut epäjumalat todellisella elämän äidillä ja hänen pojallaan. Olihan Kybele, Mithra ja vastaavat kristinuskon kilpailijoita tekstin kirjoittamisen aikoihin.
Ööh… Niin siis, minähän En väittänyt, että syy-seuraussuhdetta Ei olisi, kenties tämä hmm… Jaakob käytti luolamotiivia, koska Zeus, Buddha ja muut syntyivät luolassa tai sitten hän ei tuntenut näitä muita traditioita lainkaan, jolloin samankaltaisuus pätee, mutta (tietoinen) syy ei.
Oli miten oli, tuossa ei vielä sanota mitään siitä, syntyikö Jeesus luolassa vai ei. Minusta ei syntynyt, mutta jos joku on eri mieltä, minua ei se paljoa haittaa. Tällöin kysyn, miksi luola. Vastaus tähän voi olla yksinkertaisesti perimätieto. Väittäähän Justinos marttyyri myös näin ja Betlehemissä on luolia.
Aikoinaan herätin seurakunnassa pahennusta kiistäessäni tallinarraation. Ihmiset ärsyyntyvät jos heidän pyhyyskäsityksiinsä kajotaan. Se on täysin ymmärrettävää. Silti jatkan pahennuksiani.
Luukas sanoo, että katalymassa ei ollut sijaa heille. Eli tarkoittipa sana sitten majataloa, kuten perinteisesti on käännetty tai asumusta yleensä, siellä ei ollut sijaa. Ja tämän Luukas mainitsee syyksi siihen, että lapsi pantiin seimeen.
En tunne Jaakobin protoevankeliumin tekstihistoriaa. Plen lukenut siitä joskus aikanaan suomenkielisen käännöksen ja tätä varten luin englanninkielisen käännöksen, joka oli netissä. Niissä kummassakaan ei neitseellistä syntymää kyllä propagoitu, mutta pitäisi varmaan katsoa jotain tieteellistä editiota alkutekstistä.
Tuo tekstihän ei ole mitään varsinaista auktoriteettiasemaa nauttinut, vaikka sen kertomista tapahtumista onkin tullut osa kirkon traditiota. Mutta kukaan ei esimerkiksi opeta Marian neitseellistä syntymää. Missään tapauksessa se ei ole mikään oikeaoppisuuden lakmustesti.
Mitä luolaan tulee, tuolla kai karjasuojina käytettiin luolia. Pakanauskontojen luolajutuista sen verran, että kuvittelin tuollaisen vertailevan selityksen jo menneen muodista aika kauan aikaa sitten.
Ei kai ole tarvetta pyrkiä etsimään minimiä, kun on muutakin tarjolla.
Luterilaisuus ei kai itse identifio itseään luterilaiseksi, ei ajattele tuoneensa mitään uutta, vaan edustavansa aidosti vanhaa. Luterilainen on ulkoa annettu määritelmä, ei omasyntyinen. Jos ajatus olisi, että on löydetty jokin uusi, olisi varmasti perusteltua ajatella noin, mutta kun näin ei ole.
Mitä tulee kirkolliskokousten muotoiluihin, ne ovat syntyneet tietyssä ajassa ja asiayhteydessä pyrkimyksenä ilmaista apostolinen usko tavalla, joka takaa parhaiten sen autenttisuuden säilymisen. Tietysti sellaisia muotoiluja, joita niissä on tehty, ei ole ollut aiemmin.
Eikös karjojen suojana käytetty siihen aikaan noilla seuduilla nimenomaan luolia ja tästä johtuen alkukirkon ajoista lähtien on Jeesuksen uskottu syntyneen luolassa?
Ei olekaan, enkä etsikään. Kaikilla ei ole aikaa tutkia Augustinusta tai Nyssalaista, kun lapset pitää ruokkia ja pellot kyntää.
Toki identifioi!
Mutta löydettiinhän myös uutta! Tunnustuskirjat tulivat ja niin edelleen. Nikea loi myös uutta. Ei ollut Nikeaa ennen Nikeaa. Silti oli ja on myös vanhaa samaa, hyvää. Jo korostus voi olla uusi, jos ei muuta. En pelkistäisi uutta vain muotoon, vaan myös teologiseen sisältöön…
…sekä torjuu aktiivisen harhaopin, kuten areiolaisuuden. Tästä seuraa tosin se, että niiltäkin, jotka eivät sorru areiolaisuuteen tai tiedä hänestä mitään voidaan vaatia tunnustamaan tunnustusta, joka on sidottu vastustavansa kannan asetelmiin…
No… joo, mutta vaikka tapa olisikin yleinen ja Betlehemissä luola tai pari niin asia jää silti uskonvaraiseksi, samoin kuin se, mihin alkukristityt ovat uskoneet. Meillä on hmm… kahden(?) kristityn mielipide asiasta ajalta 0-200. Luukasta toki ovat suuret joukot seuranneet, kenties luolan tekstistä tunnistaen.
Todennäköisin vaihtoehto on että kyseessä oli talon alakerta jossa eläimiä säilytettiin. Ei jokaisella perheellä jolla eläimiä oli, ollut luolaa eläimiä varten. Ja jos oli, niin se olisi joka tapauksessa edellyttänyt sitä että joku vahtii noita eläimiä. Talon alakerrassa vahtiminen onnistui paikan päällä.
Se mikä Raamatussa mainitaan ja asia jonka kirkko on hyväksynyt ja oikeaksi katsonut, on se että Jeesus kapaloitiin ja laitettiin seimeen ja että Marialla ja Joosefilla ei ollut paikkaa majapaikassa(ei siis majatalossa). Luolasta Raamattu ei puhu mitään.
Alkaa mennä komedian puolelle tämä keskustelu! Luulisi jonkun apupapin menneen ja laskeneet kaikki alueen luolat todistaakseen, että siellä on peräti / vain x luolaa…
Kas, brand new information! Eli Jeesus syntyi kun syntyikin talossa ja alakerrassa, mutta kuitenkin luolassa… joka oli siis myös talli. Tosin Jaakobin protoevankeliumissa Jeesus taisi syntyä ennen kuin pariskunta ehti päästä kylään… Luukkaan katalyymia ei mainitakaan… oih…
Näin tekee aika moni muukin, mutta sitten kun kysytään, miten Kirkko sitten on aina uskonut siitä ja siitä asiasta, kuten Vapahtajan syntymäpaikasta, niin käykin ilmi, että vastaukset eriävät. Siten pätee se, että joku voi luulla uskovansa, kuten kristityt aina, vaikka näin ei olisikaan.
Liddell - Scott antaa kyllä ensimmäiseksi merkitykseksi ‘inn’. Mutta tämä nyt ei ole merkityksellistä.
Varhaisten kristillisten tapahtumapaikkojen sijaintia taidetaan pitää kuitenkin aika vahvasti perusteltuna, ei ole syytä olettaa, että ne olisivat keksittyjä. Siksi pidän Betlehemin syntymäkirkon paikkaa hyvin perusteltuna paikkana Jeesuksen syntymäpaikaksi. Muu vaatii pidemmälle menevää spekulointia.
Siksi kai onkin kirkko, joka opettaa sitä, mitä apostolit ovat sille uskoneet.
Luterilaisuus ei identifioidu uudeksi opiksi, vaan vanhan kristillisen kirkon jatkumoksi. Uutta ei tullut, vaan tunnustuskirjatkin ovat kuvausta vanhasta, oikeasta kristillisestä opista. Luterilaiset isät kiistäisivät ankarasti keksineensä jotain uutta.
Nikeassa myöskin tarkoituksena oli kuvata kristillinen usko siten, kuin se oli apostoleilta saatu. Ei siis pyritty uuteen sisältöön. Uudeksi teologiaksi voidaan tietysti kutsua käyttöönotettua terminologiaa. Sillä oli kuitenkin tarkoitus kuvata vanhaa, ei luoda uutta. Tietysti harhaoppien paineet olivat syynä muotoilujen tarkentamiseen ja sallitun ilmaisun rajaamiseen.
(Oletko lukenut muuten toisaalla mainitsemani Tomi Karttusen kirjan Nikea 325. Jakamattoman kirkon perintö 2000-luvulla (Väyläkirjat 2024)? En tässä mitenkään esitä hänen teesejään, mutta kirja on lukemisen arvoinen Nikean juhlavuonna ja siinä käsitellään myös luterilaisuuden suhdetta kirkolliskokousten perintöön.)
Vastasyntynyt Jeesus syntyi tallissa ja kapaloitiin ja pantiin seimeen makaamaan. Idän tietäjät tulivat huomattavasti myöhemmin ja he menivät taloon kumartamaan Jeesusta ja viemään hänelle lahjoja.
Näin juuri. Matteus sanoo, että tietäjät tulivat Jerusalemiin sen jälkeen kun Jeesus oli syntynyt. Kuva tietäjistä seimen äärellä yhdessä paimenten kanssa on, sanotaanko vaikka yhteenveto tai hurskas kompositio. Esimekiksi temppelissä käyminen on hyvin ehtinyt olla syntymän ja tietäjien vierailun välillä, vaikka me tietäjien kumarrusta loppiaisena muistelemmekin.
Tallista ei ole mainintaa evankeliumissa, seimestä sen sijaan on. Seimi toki sijaitsee loogisesti päätellen eläinsuojassa. Se toki on voinut sijaita luolassakin.
Joulukäsityksiin vaikuttavat tosi vahvasti lapsesta asti nähdyt kuvat ja joululaulut. Kaikkihan tiedämme, millaista seimen äärellä on ollut. Maria ja Joosef, sitten paimenet lampaineen, aasi ja härkä, kolme itämaan tietäjää lahjoineen ja kameleineen ja yllä enkeli ja tähti. Keskellä lapsi seimessä. Monet ovat hämmästyneitä, että esimerkiksi aasista ja härästä ei olekaan suoraa mainintaa tai tietäjien lukumäärästä myöskään.
Nämä ovatkin asioita, joista joulun ajan saarnoissa ja kirjoituksissa on ihan hyvä mainita. Jouluevankeliumi ei ole kiiltokuva, eikä “tarina” - siis kristillisen uskon näkökulmasta. Maallistuneen yhteiskunnan kulttuurikristillisyyteen se tarinana kyllä hiukan yskähdellen vielä istuu, niin kuin suvivirsi kevätjuhlassa. Joulukuvaelma joulujuhlassa voidaan nääs selittää symbolisesti: rauhaa ja rakkautta, auvoisaa sopusointua, lapsen ihastelua ja arvostusta tässä kylmässä maailmassa.
Miten lienee - onkohan seurakuntalaisille hyvä kovin paljon esittää spekulaatioita Raamatun evankeliumien ulkopuolisten tietojen ja arvailujen pohjalta? Talli ei ole Raamattua, mutta seimi on. Eläimiä ei mainita, mutta enkelien ilmoitus ja paimenten tulo lapsen luo kyllä. Ai niin, enkelit eivät laulaneet! Mutta kunnian ja rauhan julistivat, ylistäen. Mutta mikä hyöty tutkijoiden spekulaatioilla olisi annettavana muilta osin, tai perimätiedoilla luolista jne.? Onko vaarana että yleinen epäily koko Raamatun uskottavuudesta, ja kristinuskosta muuna kuin myyttinä, saa lisää pontta ihmisten mielissä?
Itseäni puhuttelee aina joulun saarnoissa eniten kristinuskon tämänpuoleisuus ja konkreettisuus. Tiettyjen hallitsijoiden aikana tapahtui Jumalan ihmiseksi tulo. Tiettyyn paikkaan hän syntyi. Seimi, kuinka eksakti totuus se sitten onkaan, lienee Raamatussa siksi että se julistaa Jumalan nöyrtymistä. Kuningas onkin köyhän perheen poikanen, palatsin sijasta hän makaa oljilla! Armo on niin alhaalla kuin voi olla. Samoin sitten kuolema teloituksessa, kärsivänä ja rosvojen keskellä. Heinillä härkien kaukalon, ristillä rinnalla ryövärin.
Niin, mainitsit joulun laulut mieleen jäävinä kuvina.
Mitä vanhat jouluvirret kertovat joulun lapsesta?
Ambrosius ei mainitse tallia eikä seimeä, vaan keskittyy ihmeeseen: Jumalan poika syntyy neitseestä pelastajaksemme.
Luther kai viimeistään vahvisti kuvaa evankeliumissa mainitusta seimestä ja oljista. Ei hänkään sano että syöttökaukalon pääasialliset käyttäjät todistivat syntymää mutta mainituksi ne tulevat, varmaan alleviivaten sitä millaisista oloista oli kysymys.
Merk auf, mein Herz, und sieh dorthin!
Was liegt dort in dem Krippelein?
Wes ist das schöne Kindelein?
Es ist das liebe Jesulein.
Ach, Herr, du Schöpfer aller Ding,
Wie bist du worden so gering,
Daß du da liegst auf dürrem Gras,
Davon ein Rind und Esel aß!
Profeetta Jesajan kirjassa sanotaan: “Näin sanoo Herra: Taivas on minun valtaistuimeni ja maa minun jalkojeni astinlauta. Mikä olisi se huone, jonka te minulle rakentaisitte?” Kristus syntyy luolassa, koska se ei ole ihmisen rakentama, vaan Jumalan luoma. "Maa tarjoaa luolan Lähestymättömälle¤, sanotaan ortodoksisessa veisussa. Toisessa kirkkolaulussa taas sanotaan, että maa tarjoaa Kristuksen syntymäpaikaksi luolan, erämaa ts metsän puut puusta veistetyn seimen - ja me ihmissuku tarjoamme Hänelle neitseellisen äidin.
Profeetta Jesajan kirjassa ennustetaan myös. “Härkä tuntee omistajansa ja aasi isäntänsä seimen,mutta Israel ei tunne, minun kansani ei ymmärrä .” Tämän tähden Jeesuksen seimen luokse kuvataan yleensä härkä ja aasi (eikä esim hevonen ja lammas.) Tosin suomalaisessa kansanrunossa Vapahtaja syntyy “hevon heinähuonehesen sorajouhen soimen päälle” ja runo jatkuu. “Härkä olkia levitti,sika penkoi pehkuloita pojan pienen peitteheksi, katteheksi Kaikkivallan.”
Tällä jakeella näin perustellen, Jumalalle ei rakennettaisi kirkkoja eikä luostareita. Tuo Jesajan kohta jatkuu:
Minun käteni on kaikki nämä tehnyt, ja niin ovat kaikki nämä syntyneet
Eläinsuoja jossa Jeesus syntyi seimeen, on Jumalan rakentama ihmisvoimin.
Jesaja 66:1 Näin sanoo Herra: Taivas on minun valtaistuimeni, ja maa on minun jalkojeni astinlauta. Mikä olisi huone, jonka te minulle rakentaisitte, mikä paikka olisi minun leposijani?
1Kun. 8:27 Mutta asuuko todella Jumala maan päällä? Katso, taivaisiin ja taivasten taivaisiin sinä et mahdu; kuinka sitten tähän temppeliin, jonka minä olen rakentanut!
Ap.t. 7:48 Korkein ei kuitenkaan asu käsillä tehdyissä huoneissa; sillä näin sanoo profeetta:
Ihmisen rakentamaan seimeen Jeesus siis mahtuu, mutta ei talon yhteydessä olevaan eläinsuojaan? Loppupelissähän kyse on siitä, missä seimi oli. Seimi on olennaisempi asia kuin se missä seimi oli. Johannes Khrysostomos puhuu majapaikasta, tai majoituspaikasta ja siellä olevasta seimestä. Hieronymus tallista. Keitä kirkkoisiä uskomme?