Taivaassa kohtaamme Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen. Ei meidän niin tarkkaan tarvitse tietää etukäteen miltä se kokonaisuus näyttää. Mutta asia toki kiehtoo ja sitä haluaa miettiä.
Pohdittavaa:
"Mutta täynnä Pyhää Henkeä hän loi katseensa taivaaseen päin ja näki Jumalan kirkkauden ja Jeesuksen seisovan Jumalan oikealla puolella
ja sanoi: “Katso, minä näen taivaat auenneina ja Ihmisen Pojan seisovan Jumalan oikealla puolella”. (Ap. t. 7:55-56)
Mitä sinä asian ymmärrät?
Profeetta Aabraham ja muistaakseni P. Aleksanteri Syväriläinen näkivät eläessään kolminaisuuden, joten miksei sitten taivaassa muutkin.
Pyhä Kolminaisuus ilmestyi pyhittäjä Aleksanteri Syväriläiselle, mutta harvemmin mainitaan, että myös pyhittäjä Parfeni Kiovan luolaluostarista (muistopäivä 17.3.) näki Pyhän Kolminaisuuden:
“Kerran kerubiveisun aikaan hän näki Kristuksen laskeutuvan taivaasta alttaripöydälle, Isän Jumalan siunaavan laskeutumisen ja Pyhän Hengen olevan Kristuksen yllä.” (Synaksarion Maaliskuu)
Epäsyvällisesti ja lapsekkaasti ajatellen (muutakaan osaa) Jeesuksen osaan kuvitella ihmisen näköiseksi, ja jollain tavalla Jumalan myös, koska ihminen on Hänen kuvakseen luotu, mutta Pyhä Henki on jotain tosi abstraktia, jota en osaa mielikuvatasolla konkretisoida olennoksi kerrassaan mitenkään.
Ei sillä että olisi mitään väliäkään mitä osaan kuvitella, koska pieleen menisi kuvitelmat kuitenkin. Hauska ajatus silti, miltä entiteetit näyttävät sitten joskus, jos pääsen näkemään.
Kiitos täydennyksestä! Mahtavaa että tällaista “no itseasiassa”-ortotriviaa riittää ihan loputtomiin. 
Vastustan. Pyhää Kolminaisuutta ei koskaan nähdä muuten kuin näkynä. Näyissä Jumala puhuu symbolisesti ja voi ilmaista itsensä vaikkapa kolmessa miehessä tai jotenkin muuten, mutta itse Kolminaisuudesta on nähtävissä vain Poika. Herra itse opettaa tämän meille:
"Filippus sanoi hänelle: “Herra, anna meidän nähdä Isä, muuta emme pyydä.” Jeesus vastasi: “Etkö sinä, Filippus, tunne minua, vaikka olen jo näin kauan ollut teidän seurassanne? Joka on nähnyt minut, on nähnyt Isän. Kuinka voit sanoa: ‘Anna meidän nähdä Isä’? Etkö usko, että minä olen Isässä ja Isä on minussa? Kun puhun teille, en puhu omissa nimissäni: Isä on minussa, ja minun tekoni ovat hänen tekojaan. Uskokaa, kun sanon, että minä olen Isässä ja Isä on minussa. Ellette muuten usko, uskokaa minun tekojeni tähden.” (Joh. 14:8-11)
Paavali toisaalta kirjoittaa näin:
“Hän yksin on kuolematon, hän asuu valossa, jota ei voi lähestyä. Häntä ei yksikään ihminen ole nähnyt eikä voi nähdä.” (1. Tim. 6:16)
Stefanoksen sana on ymmärrettävä nimenomaan siis näkynä, eikä siten, että Isällä ja Hengellä olisi jokin nähtävissä oleva muoto.
Mitä tulee Abrahamin vieraanvaraisuuteen, hänen luona käyneet kolme vierasta kyllä kuvasivat pyhää Kolminaisuutta, mutta eivät reaalisesti olleet sitä. Voi olla, että taivaassa näemme jonkinlaisen kolminaisen kuvan, mutta se ei ole Kolminaisuus itse, vaan kuva kolminaisuudesta.
Vain Kristus on nähtävissä, sillä Kristuksessa ilmenee meille Kolminaisuus: Kristus on Poika, ja hänellä on Isä ja hän lähettää Hengen.
tl;dr EMME NÄE. VASTUSTAN.
Toivottavasti emme näe taivaassa yksinäisyyttä.
Tuli tuosta mieleen seuraava Matteuksen evankeliumin kohta (Matt. 17:1-8), joka on kuin taivashetki maan päällä (kirkastusvuorikokemus). Se päättyy seuraavalla tavalla: “Ja kun he nostivat silmänsä, eivät he nähneet ketään muuta kuin Jeesuksen yksinään” (Matt. 17:8).
Tässä! Tässä! Aamen. Tämä on se, mikä taivaassa on vastassa: Pojassa me näemme jo Kolminaisuuden, eikä meidän tarvitse nähdä kolmea hahmoa ikään kuin olisimme mielikuvituksellemme alistettuja 
Kun ylösnousemuksen aamussa avaamme silmämme, emme näe kuin Jeesuksen yksin.
Oikein.
Abraham näki kolme enkeliä, jotka on tulkittu Pyhäksi Kolminaisuudeksi.
Pyhittäjä Aleksanteri Syväriläinen näki näyssä kolme enkeliä, jotka on tulkittu Pyhäksi Kolminaisuudeksi.
Pyhittäjä Parfenista me emme tiedä, mitä hän näyssä näki, mutta se on tulkittu Pyhäksi Kolminaisuudeksi.
Ikoneissa Isää Jumalaa ei saisi esittää, mutta on joitakin ikonityyppejä (“Isyys”, “Uuden testamentin Pyhä Kolminaisuus”), joissa he kaikki kolme esiintyvät ja joita on kirkoissakin. Pyhä Henki esitetään kyyhkysen muodossa.
Juuri näin. Samoin Nikea II.
Sitaatti or didn’t happen.
Yritin löytää, mutten löytänyt. Voin olla väärässä.
Katolinen kirkko opettaa, että autuaat näkevät jumalallisen essentian, yhden ja kolmiyhteisen Jumalan ja jumalallisen prosession välittömässä katselussa ja kasvoista kasvoihin. Jumalallinen essentia manifestoituu selvästi ja avoimesti ja välittömästi eli ilman luotua katselun kohteena.
Se sanottiin jättämällä sanomatta! Seitsemäs kirkolliskokous Nikeassa kirjoitti kirjeen keisarille ja keisarinnalle, jossa sanottiin paljon muun muassa:
“The things which we have decreed, being thus well supported, it is confessedly and beyond all question acceptable and well-pleasing before God, that the images of our Lord Jesus Christ as man, and those of the undefiled Mother of God, the ever-virgin Mary, and of the honourable Angels and of all Saints, should be venerated and saluted. And if anyone does not so believe, but undertakes to debate the matter further and is evil affected with regard to the veneration due the sacred images, such an one our holy ecumenical council (fortified by the inward working of the Spirit of God, and by the traditions of the Fathers and of the Church) anathematises. Now anathema is nothing less than complete separation from God.”
(Henry R. Percival: The Seven Ecumenical Councils, The Letter of the Synod to the Emperor and Empress, page 717)
Kun siis luetellaan, että Kristuksen (ihmisenä), Jumalanäidin, enkelien ja pyhien ikoneita voidaan - ja täytyy - kunnioittaa, mutta ei sanota mitään Isä Jumalan ikonista, siitä käy ilmi, että Isän ikonia ei pidä maalata. Tästä on tehnyt sananmukaisen päätöksen ainakin “satapäinen synodi” (“stoglav”) Venäjällä vuonna 1551.
Vaikeneminen ei ole kielto. Venäjän synodi vähän epäonninen, olikos sama joka anatematisoi vanhan riituksenkin, joka on nykyään sallittu.
Voin esittää lukemattomia muita kirjoituksia, joissa sanotaan, että Isän Jumalan ikonia ei saa maalata. Ne perustuvat tähän synodin kirjeeseen.
Huono synodi on voinut tehdä myös oikeita päätöksiä.
Katolisella kirkolla ei ole tässä varmaa opetusta, saatika dogmaa. Tuomas opetti, että visio beatificassa nähdään Jumala:
Joka lukee Tuomaan selvityksen, ymmärtää kuitenkin, että asia ei ole aivan yksinkertainen.
Nyt vähän tarkkuutta noiden vuosisatojen kanssa. Vuoden 1551 synodi julisti eksplisiittisesti oikeiksi ne jutut, jotka seuraavalla vuosisadalla kiellettiin “vanhana riituksena”.
(Muutenkaan en tykkää jos vuoden 1551 synodia kritisoidaan, vastasihan siellä esityslistasta nimikkopyhäni Makarios I. )