Joskus vaan saa sellaisen vaikutelman kun joillakin tahoilla naispappeuden vastustus alkaa nousta sellaisiin mittasuhteisiin, että tulee vaikutelma yhden asian liikkeestä.
Jossain määrin on. Jos virkakysymys sivuutetaan olankohautuksella, niin sitten varmaan moni muukin epäkohta menee samoilla vauhdeilla ja loppupelissä ei millään ole mitään väliä. Sama se sit käykö SLEYn messussa tai körttiseuroissa tai jossain hihhulien “ylistyskokouksessa”.
Apostoli Paavali sanoi näin:
“Niin kuin on laita kaikissa pyhien seurakunnissa, naisten tulee olla vaiti seurakunnan kokouksissa. Heidän ei ole lupa puhua, vaan heidän on oltava kuuliaisia, niin kuin lakikin sanoo. Jos he tahtovat tietoa jostakin, heidän on kysyttävä sitä kotona omalta mieheltään, sillä naisen on sopimatonta puhua seurakunnan kokouksessa. Teidänkö luotanne Jumalan sana on lähtenyt liikkeelle? Tai onko se tullut pelkästään teidän luoksenne? Jos joku uskoo olevansa profeetta tai saaneensa muita Hengen lahjoja, hänen tulee tietää että tämä, mitä kirjoitan, on Herran käsky. Jos joku ei tätä tunnusta, Jumala ei tunnusta häntä. Veljet, tavoitelkaa siis profetoimisen lahjaa älkääkä estäkö kielillä puhumista. Kaiken on vain tapahduttava arvokkaasti ja hyvässä järjestyksessä.”
Mitä Paavali oikein tarkoittaa? Että olkaa mitä mieltä lystäätte ja mukautukaa ajan henkeen, mutta se mitä kirjoitan ei olekaan Herran käsky ja Jumala tunnustaa mitä tahansa Ylekin tunnustaa? Ymmärrän, että olet tehnyt isoja myönnytyksiä uskossa ja elämässä, mutta oletko luovuttanut tämänkin suhteen?
En ole, vaan pitäydyn Raamatun sanassa tässäkin kohden enkä hyväksy naisen pappeutta, mutta en meuhkaa siitä. Kukaan ei näet vanhurskaudu vastustamalla naispappeutta, ei myöskään millään kiihkoilulla tekojen puolesta. Miksi? Koska me olemme vanhurskaat Jumalan edessä yksin uskosta, yksin Kristuksen uhrin tähden.
Eihän se mitään meuhkaamista ole, kun noudattaa Raamatun esimerkkiä.
Kautta Raamatun historian, Jumala ei ole kutsunut yhtään naista paimeneksi tai kaitsijaksi.
Apt. Paavali opettaa nuorta Timoteusta tästä asiasta mm,
1.Tim. 3.
Jeesus ei myöskään kutsunut naisia apostoleiksi ja tämäkin indikoi, ettei noita virkoja ole tarkoitettu heille.
Kirjoitin tämän jo vahingossa tuonne to
toiseen ketjuun vaikka se kuuluu paremmin tähän:
Minua vain hämää se kun tietyt asiat nostetaan tikun nokkaan ja niitä vastustetaan huomaamatta, että pieninkin synti on yhtä kadottava kuin meidän tikun nokkaan nostamamme asiat. Näiden tikun nokkaan nostettujen asioiden Jumalan tahdon vastaisuuden luonnetta sitten kauhistellaan ja niiden synnillisyytä todistellaan jopa keksityin argumentein. Enkä nyt puhu yksinomaan naispappeudesta vaan monista muistakin asioista joiden synnillisyyttä kauhistellaan asettamalla niitä oman moraalitajun alaisuuteen, eikä katsota mihin Jumalan sana ne asettaa.
Otan esimerkiksi homoseksuaalisuuden kauhistelun ja lainaan siihen sopivaa Raamatun kommentaaria Room. kirjeen ensimmäisestä luvusta.
Raamattu ei koskaan anna yksityiskohtaista psykologista vastausta homoseksuaalisuuteen. Kuitenkin Roomalaiskirje tuomitsee homoseksuaalisuuden Jumalan luomistyön turmelemisena. Miehen ruumis ei ole muotoiltu parittelemaan toisen miehen ruumiin kanssa. Totuus, että ihmiset kaipaavat tällaista suhdetta todistaa, että jotakin on mennyt kauheasti pieleen luomakunnassa. Paavali argumentoi homoseksuaalisen käyttäytymisen tuloksena epäjumalanpalveluksesta ja turmeltuneesta lomakunnan ymmärtämisestä.
Monet Rooman kansalaiset pitivät homoseksuaalista käyttäytymistä inhottavana koska he tiesivät, että se oli heikentänyt Kreikkalaista sivilisaatiota. Tällaiset Roomalaiset ylpeilivät itsessään heidän edistyksellistä yhteisöllistä asennettaan ja käsittivät homoseksuaalisen käyttäytymisen olevan luontoa vastaan. Mutta Paavali käyttää homoseksualismia esimerkkinä painottaakseen suurempaa asiaa. Roomalaiset, jotka lukivat Paavalin kirjeen, saattoivat ajatella, ”niin kyllä homoseksuaalinen käyttäytyminen on pahaa koska se on pahaksi yhteiskunnalle. Me emme harjoita semmoisia asioita.” Kuitenkin Paavalin lukijoille, jotka pudistelivat päitään itsevanhurskaassa inhossaan, Paavali virittää ansan näillä sanoilla: "Kun he eivät pitäneet kiinni Jumalan tuntemisesta, Jumala antoi heille kelvottoman mielen tekemään sopimattomia.” He olivat täynnä kaikkea epävanhurskautta, pahuutta, kateutta, himoa. He olivat täynnä kateutta, murhaa, Jumalan vihaajia, röyhkeitä, petollisia, pahantahtoisia. He olivat juoruilijoita, pilkkaajia, pahan keksijöitä, vanhemmilleen tottelemattomia, mielettömiä, uskottomia, karkeita, säälimättömiä” (room. 1: 28-31).
Jokainen yllä olevan listan asia heikensi yhteiskuntaa. Eikä kukaan Roomalainen (tai tämän päivän lukija) voi vaatia olevansa vapaa näistä synneistä. Alkaen homoseksuaalisuudesta, Paavali asettaa syytteeseen kaikki ihmiset, jotka tehden näitä asioita tuhoavat yhteiskunnan. Jokainen on syntynyt turmeltuneena mieleltään joka johtaa kaikenlaiseen pahuuteen. Homoseksuaalinen käyttäytyminen ei ole enemmän tuomittavaa kuin juoruileminen, ahneus tai kateus. Nuo jotka tekevät näitä syntejä kohtaavat Jumalan tuomion elleivät tee parannusta. Joka harjoittaa homoseksuaalista käyttäytymistä kohtaa saman Tuomarin kuin juoruilija tai valehtelija. Homoseksuaalisuus on ensimmäisenä apostoli Paavalin listassa, koska se niin selvästi osoittaa kuinka ihmiset kapinoivat Jumalan järjestystä vastaan.
Lutheran Study Bible, s. 1911.
Outoa vertailla homoseksuaalisuutta vs naispappeus, eikä tämä poista sitä mitä kirjoitin naispappeudesta.
Vanhoissa kirkoissa (kat, ort) asiasta ei edelleenkään keskustella.
Tiukan suhtutumisen kannalta niissä on havaittavissa yhtäläisyyksiä. Kyllä minä ainakin tunnen viidesläisiä, jotka puhuvat yhtä jyrähtävästi sekä naisesta saarnastuolissa että homoseksuaalisuutta harjoittavista. Jopa tuntuu että joillekin voi olla helpompi kun voi vastustaa kahta usein yhteiskunnassa keskustelun alla olevaa aihetta. Teologisiin perusteluihin en lähde kun ne voisivat olla niin ohuita.
Lainaan 9x muutaman lauseen; “niitä oman moraalitajun alaisuuteen”.
Näin kun ihminen katselee toisen synnillisyyttä kauhistellen, niin siinä ole parannuksesta kysymys.
Se johtaa väärään lain käyttöön helposti.
Tämä. Tämä tämä tämä. Melkein klassinen kristinusko pähkinänkuoressa.
Toinen äärimmäisyys tässä on se, että koska me kaikki olemme syntisiä, niin mitään syntiä ei saa kauhistella. Tämä tahtoo olla joillakin citykörteillä mennyt niin selkärankaan, että ei saa kauhistella mm. sitä, että joku pappi vihkii homopareja.
Sitten on johtanu varmaan siihen, että hyväksyy jollain lailla.
Minulle riittää tämä:
”Niinkuin kaikissa pyhien seurakunnissa, olkoot vaimot vaiti teidänkin seurakunnankokouksissanne, sillä heidän ei ole lupa puhua, vaan olkoot alamaisia, niinkuin lakikin sanoo. Mutta jos he tahtovat tietoa jostakin, niin kysykööt kotonaan omilta miehiltään, sillä häpeällistä on naisen puhua seurakunnassa. Vai teistäkö Jumalan sana on lähtenyt? Vai ainoastaan teidänkö tykönne se on tullut? Jos joku luulee olevansa profeetta tai hengellinen, niin tietäköön, että mitä minä kirjoitan teille, se on HERRAN KÄSKY.” (1.Kor 14:33-37)
Painotan erityisesti tätä: On täysin päivänselvää, että ALAMAISET EIVÄT OLE JOHTAJIA. Ja se on myös Jumalan tahto ja siis jopa HERRAN KÄSKY, kuten ylläolevasta jakeesta ilmenee.
Tuntuu todella oudolta jos raamatullisimmat näkemykset torjutaan ulos kirkosta.
Nainen on luomakunnan ihanin luomus, eikä tämä ole ihmisarvo- eikä yhdenvertaisuuskysymys. Tässä on kyse Jumalan säätämästä kristillisen seurakunnan viranhoitojärjestyksestä ja parhaasta mahdollisesta perheen hyvinvoinnista.
Kirjoitin aiheesta äskettäin blogiini hieman laajemmin: 689. Naisen asema kirkossa