Notre-Damen katedraalin tulipalo


#146

Väestön räjähdykseen olisi myös kirkoilla mahdollista puuttua opetuksen ja valistuksen puolesta ja hyväksymällä toimivan ehkäisyn, joka osin auttaisi myös aidsin ehkäisyssä.


#147

Junatunneli tietänee vastauksen tähän.


#148

Oletteko sama persoona? Mielestäni on oikein kysyä kuitenkin sinun nimimerkilläsi esittämistä kulttuurikielteisistä mielipiteistä. En huomannut Junatunnelin pitävän kulttuuria turhuutena.


#149

Kyllä perustarpeitakin ylläpitävä elämä voi olla hyvää elämää. Mutta kun se kulttuuri on vuosisatojen aikana pykätty pystyyn, niin tietenkin se on valtavan arvokas perintö ja sikäli vaalittavaksi kelvollista.

Perustarpeita tyydyttävä elämä voi (ja todennäköisesti on) olla epätyydyttävää, jos on kuitenkin olemassa sellainen joukko, jonka pillin mukaan pitää tanssia (vrt feodaaliyhteiskunnat).


#150

Huomasitko, että juuri Junatunneli nimesi “kuvottavaksi rappioksi” ihmisten valmiuden lahjoittaa rahaa kulttuuriin eli Notre Damen korjaamiseen? Häneltä kannattaisi tivata ensin. Jos nimittäin hyväksyt hänen juttunsa, sitten on ihan turha vaatia TeeVeeltä selitystä viestiin, jossa käytetään samaa mittapuuta.


#151

Kuten sanoin, jopa miljardöörienkin rahat hupenevat hetkessä, jos niitä käytetään koko ihmiskunnan elannon juokseviin kuluihin.

Siksi olen täysin eri mieltä siitä, että Notre Damen korjaamiseen lahjoitetut rahat pitäisi suunnata köyhille ihmisille. Ainoa kohde mille voisi jotain lahjoittaa, ovat sairaat ja vammaiset oman maan kansalaiset, koska heillä ei ole kykyä tehdä työtä.


#152

Niin. Minun pointtini oli se, että ymmärrän kyllä että on hieman ongelmallista käyttää rahaa perustarpeet ylittävään “turhuuteen” samalla kun toisilta puuttuu nuo perustarpeet, mutta miksi paheksuntaa aiheuttaa juuri tämän monumentin korjaamiseen muutaman vuoden aikana käytettävä muutama miljardi, kun samaan aikaan maailmassa joka vuosi käytetään tuhansia ellei kymmeniä tuhansia miljardeja euroja kaikenlaiseen muuhun perustarpeet ylittävään “turhuuteen”.


#153

Minusta vastaus tähän on aika yksinkertainen. Koska on aina helpompi ja mukavampi paheksua toisten toimintaa kuin omaansa. Raamatussa opetus on se, että jos meillä on kaksi ihokasta, annamme sen toisen köyhälle. Meillä jokaisella on reilusti yli kaksi vaatekertaa. Ja muutakin yllin kyllin. Kyllähän me useimmat kristityt varmaan jotain maailman köyhille annamme, mutta emme niin paljon kuin oikeasti voisimme. Lähellekään.

On muuten ihan puppua väittää, ettei köyhien maiden auttamisesta olisi hyötyä. Esim Gatesit ovat onnistuneet kääntämään Afrikan hurjat AIDS-luvut laskuun, ja koko maailman köyhien määrää on pystytty laskemaan. On laskettu, että maailman kantokyky riittäisi ruokkimaan kaikki, jos jaksaisimme ruuat toisin. Mutta silti, hyvin monenlaiseen hömppään menee meidänkin perheen rahoja, joten en minä ole itsekään millään tavalla muita parempi tässä.


#154

Tuskin on mielekästä vastata, mutta sanonpa nyt kuitenkin. Ymmärrän Junatunnelin ajatuksen sinänsä. Moni asia jää vaille huomiota kun yksi asia nostetaan ainoaksi korjaamisen arvoiseksi. Minä en vastusta ND:n korjausta. Olen surullinen sitä kohdanneesta tuhosta. Mutta en edelleenkään käsitä miksi muu kulttuuri on turhuutta ja ND ei. Näinhän voi lukea suoraan TV2:n kirjoituksesta jossa hän ei vielä laita turhuus-sanaa lainausmerkkeihin, niinkuin tuossa sinun kirjoituksesi jälkeen ja siten selvästi lieventää aikaisempaa kirjoittamistaan. Minusta kulttuuri on ainoa rikkaus mikä meillä on ja se nostaa meidät ylemmäksi pelkän lisääntymisen ja olemassaolon kamppailusta. Tästä syystä ihmettelin kirjoittajan näkemyksiä, mutta nähtävästi hän on itsekin huomannut jo ilmauksensa virheen kun on alkanut käyttämään siinä lainausmerkkejä.


#155

Afrikan maiden aids tapausten määrän saaminen laskuun on hyvä asia, mutta se mitä pitäisi tehdä on Afrikan syntyvyyslukujen välitön leikkaus. Köyhien määrän hetkellinen lasku ei juurikaan auta, jos heitä tulee koko ajan lisää ja lisää.

Maailman kantokyky ei riitä. Ei kertakaikkiaan mitenkään. Jos jossain ei paikallisesti pystytä tuottamaan ruokaa väestölle riittävästi, niin ainoa kestävä tapa korjata tuo asia on saada kyseisen paikan väestön määrä vähenemään. On nimittäin niin, että jos väki ei pysty tuottamaan itselleen ruokaa, he tuskin pystyvät paljon muuhunkaan toimintaan, joka takaisi kestävän kehityksen heidän asuinalueillaan.

Mitä hyötyä on edes aids lukujen vähentämisestä, jos aidsin leviämisen juurisyihin ei pystytä puuttumaan? Tilanne voi parantua hetkeksi, mutta räjähtää sitten taas käsiin myöhemmin tai tilalle tulee korvaava ongelma, joka voi olla vielä pahempi kuin aids.


#156

Eiköhän tiede ja teknologia ole ne asiat, jotka nostavat meidät olemassaolon kamppailusta. Mutta ne taas ovat mahdollisia, jos olosuhteet ovat riittävän vakaat noiden asioiden ylläpitoon ja kehittämiseen. Kulttuuri siinä merkityksessä, missä ilmenee se, mitä ihmiset pitävät tärkeänä, on taas edellytys sille, että olosuhteet ovat vakaat.

Taide taas on asia, joka tuottaa inspiraatiota ja on siksi tärkeää, jotta nuo edellä esitetyt asiat toimisivat. Luovuutta tarvitaan ehdottomasti. Kaikki eivät voi olla luovia juuri tieteen tms alalla ja jos taiteellista luovuutta ei olisi, ei varmaan olisi tieteellistäkään.

Kaikesta saa siis aikaan melko monimutkaisen vyyhdin, jossa voidaan tarvita yksi tai useampi ‘Thinkcat’ mallintamaan asia tarkemmin.

Ainut mikä on varmaa on se, että meidän maailmamme joutuu perikatoon, jos väestönkasvua ei saada lakkaamaan ja väkimäärää alaspäin. Planeettamme resurssit eivät tätä touhua enää kauaa kestä.


#157

Tämä keskustelu meni jo tässäkin filosofiselle tasolle, ja olisi ehkä toisen ketjun aihe. Mutta tosiasia on, että maapallo olisi edelleen paratiisi ilman ihmistä. Kulttuurin kehittyminen, ja kaikki siihen tarvittava materiaali, on maksanut valtavat määrät puhdasta luontoa, mitä ihminen muutenkin osaa tuhota monin eri tavoin.

Luonnonvaraisiin eläimiin verrattuna ihminen ei siis ole lopulta yhtään viisaampi, eikä taide ja kulttuuri sinänsä saa meitä erottumaan eduksemme. Jotain kuitenkin kertoo kaipauksemme nähdä, kuulla ja kokea keinotekoisesti luotua kauneutta. Minusta kaikki taide ja eri tavoin luotu aisteilla havaittava kauneus on lopulta ihmisen taivasikävää.


pilkkoi tämän ketjun #158

63 posts were merged into an existing topic: Taide ja taivasikävä


#161

En kirjoittanut - en suoraan enkä epäsuoraan - että ND olisi vähemmän turhuutta kuin muu viihde ja kulttuuri. Lainausmerkit eivät ole välttämättömät, kun ymmärretään että turhuudella tarkoitetaan tässä kaikkea resursdien käyttöä mikä ylittää välttämättömimmät fyysiset perustarpeet. Notre Dame on siinä ihan samassa kategoriassa televisioviihteen, kaunokirjallisuuden, kilpaurheilun jne. kanssa


#164

Eivät välttämättä pitkällä aikajänteellä. Muistelen lukion maantiedon tuntien kaavioita, joiden mukaan ensin laskee lapsikuolleisuus ja sitten syntyvyys. Monissa Afrikan maissa eletään sitä välivaihetta, jossa lapsia edelleen tehdään sillä ajatuksella että puolet niistä kuolee ja niitä tarvitaan paljon työvoimaksi ja vanhuudenturvaksi, mutta kuolleisuus ei ole entisellä tasollaan. Ajan oloon kun ihmiset tajuavat tämän, he eivät enää tavoittelekaan niin suuria lapsimääriä. Näin ollen kehitysapu voi pitkällä tähtäimellä vähentää syntyvyyttä, kun olosuhteiden parantuessa ihmiset uskaltavat luottaa siihen, että lapset pysyvät hengissä. (Siis jos ei väestöräjähdys räjähdä käsiin ennen kuin siihen vaiheeseen päästään…)


#165

Tarkoitukseni ei ollut ottaa kantaa niinkään siihen, kannattaako kulttuuria tukea, vaan siihen, millaiset asiat saavat ihmiset reagoimaan ja höllentämään kukkaronnyörejään.

Ihmisen tunnistaa teoistaan. Todelliset arvot tulevat näkyviin arkisissa valinnoissa. Ne paljastavat, etteivät köyhien maiden ihmisten (työ)olot tai eläinten olot kiinnosta.

Väestönkasvu on vakava ongelma, mutta se on myös yleisesti käytetty tekosyy. Vaikka Intiassa kaikki moska päästetään raakana taivaalle, niin silti suomalainen tuottaa hiilidioksidia viisi kertaa enemmän kuin intialainen. Suomalainen päästää kasvihuonekaasuja 40 kertaa enemmän kuin tansanialainen.

Vaikka köyhien maiden väestönkasvu saataisiin kuriin, niin silti kulutuskulttuurin perusongelma säilyy. Sitä voi tarjota laskevan syntyvyyden maailmassakin vain pienelle osalle ihmisistä.

Resursseja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden toteuttamiseen ja ympäristönsuojelullisesti kestävään elämäntapaan on. Kysymys on siitä, miten poliittinen ja taloudellinen järjestelmä resurssit jakavat.

En myöskään pidä siitä argumentointitavasta, että mitäs teet itse. Mieluummin kannattaisi kysyä, tunnustatko itse. Minä tunnustan. Esimerkiksi tehotuotettua lihaa menee hirveät määrät.

Ja onhan se nyt kohtuutonta, vaikka kuinka asiaa taivuttelisi. Sika syntyy vain päätyäkseen ihmisen lautaselle. Se näkee avoimen taivaan ensimmäisen kerran, kun se söhitään sähköpiiskalla teurasautoon. Broileria saa muutamalla eurolla kilon. Pelkästään Suomessa tapetaan 55 miljoonaa broileria vuosittain, jotta tarjolla olisi halpaa lihaa ja ihmiset voisivat hifistellä ruokablogeissaan.

Enkä ole tässä asiassa mikään saarnaaja. Metsästän ja kalastan. Hyväksyn, että eläinten tehtävä luonnossa on myös päätyä ruoaksi. Kysymys on kunnioituksesta, kestävästä elintavasta ja asenteesta. Säälimättömälle tehotuotannolle on vaihtoehtoja. Niistä vain pitää maksaa, mutta ihminen laittaa rahansa mieluummin muinaisaarteiden vaalimiseen kuin kokevien ja tuntevien eläinten suojeluun.


#166

Tiedätkö ketkä tai millaiset ihmiset ovat lahjoittaneet rahaa N Damen korjaukseen? Se voisi selittää melko paljonkin. Muistaakseni joku muotimiljonääri lupasi jotain - kyllähän se ihan loogisesti voi sopia hänen profiiliinsa.


#167

Paljonkos niitä intialaisia olikaan? Paljonko suomalaisia?


Ketjun aiheeseen, Ranskassa eivät kaikki usko Notre Damen palon itsestään syttymiseen, siellä oli kuulemma vahvat turvatoimet ja toisaalta Ranskassa on kristillisiä kirkkoja vastaan tehty paljon tihutöitä.


#168

Jos tuollaisen asian toteaminen kestää Afrikassa näinkin kauan, niin siellähän asuu suorastaan pelottavan kyvykästä väestöä.

Paikoin tapahtuu ainakin sellaista, että uskonnolliset ryhmittymät kilpailevat toisiaan vastaan lisääntymällä mahdollisimman paljon. Muslimit vs kristityt kilpailusta on yleensä kysymys ja johtajat kehottavat seurakuntalaisia hankkimaan mahdollisimman paljon lapsia, jotta kilpailevasta ryhmästä saataisiin yliote.


#169

Tietenkin köyhien maiden olosuhteet kiinnostavat. Niille ei vain yksi ihminen ei voi tehdä yhtään mitään. Ko maissa olevien ihmisten pitäisi vain huomata, että heidän tulee itse auttaa itseään ja laittaa nuo ongelmakohdat kuriin. Muuten kaikki satsaukset menevät kankkulan kaivoon.