Piispainkokous on vain todennut, että kyseiset kirjat eivät sisällä harhaoppeja, mutta eivät mainitsemasi katekismukset ole mitään virallisia uskonmäärittelyjä, eikä niitä käytetä esim kristinoppikoulussa tai katekumeenikursseilla. Mainitsemasi katekismukset eivät ole paikalliskirkossamme mitenkään tärkeitä. Ortodoksisella kirkolla ei ole ns tunnustuskirjoja. Se perustaa uskonsa 7:n ekumeenisen synodin päätöksiin.
Mikä tämän määrittää? Joku nykyaikainen teologi 2000-luvulta?
1 tykkäys
Kiitos linkistä.
Kuuntelin koko esitelmän. Aika paljon samaa mieltä kuin @SanGennaro siitä että Kerosuo puhuu ihan Ok ja arvostavasti aiheesta vaikka toki omaa oppiaan mittapuuna pitäen. Toinen ratkaisu olisi ollut olla itsekriittinen ja sitten katsoa mikä ortodoksien arvioinneissa meidän kristillisyyttämme kohtaan osuu ja mikä ei. Mutta se olisi ollut laajempi juttu. Tässä on tietoisesti valittu ote: luterilaisen paimenen omalle väelle suunnattu ja aika varoittavakin opetus.
Seuraavassa muistiinpanojani esitelmästä:
Kirkkosalin Kuvat. Joo, mutta onhan ikoneissa Jeesus usein. Sinänsä hyvä oivallus että kirkkosali kuvastaa uskoa ja puhuu tärkeää kieltään. Saman kritiikin voi esittää monia katolisia kirkkoja kohtaan.
Ort. Epäyhtenäisyys on kyllä ongelma. Mutta ei se luterilainen todellisuus ole parempi. Kerosuo ei erottele sitä että Lhpk on ihan eri asia kuin koko lut. maailma.
Pelastus.
Juridisuus on Raamatussa. Syntien anteeksi julistaminen. Totta!
Armon sumuisuus.
Tarkastuspisteet hyvä ilmaus. Sekä se että meidän tunnarit keskittyvät siihen mitä koettiin aikanaan keskeiseksi.
Kirkkoisien ristiriitaisuus.
Tradition vallan ongelma. Mikä on se mitä seurata kun Raamattu ei mittapuuna? Mutta missä esimerkit kummallisista opeista? No niitä tulee myöhemmin.
Synergia. Näinhän se on. Tässä on ero.
Kaste ort. poistanut synnit.
Vapaa tahto.
Mitä sanotte syntiselle? Prosessi ja ponnistelu. Pahuus liian pieni asia.
Jaakobin protoevankeliumi. Kiinnostavaa!
Mariologiasta vähän liikaa. Mutta hyvä ottaa tämä sekavuus esiin.
Mietin:
ort Kirkko on oikeassa koska se on Kristuksen ruumis. Ja Pyhä Henki? Kirkko ei siksi tarvitse Raamattua auktoriteetiksi siten kuin me ajattelemme. Tätä Kerosuo ei aivan selvästi sano.
Kerosuo toistaa paljon sitä että Raamattu ei riitä ort opin ja elämän mittapuuksi. Ei ole tarvittu tarkastuspisteitä. Tässä on mielestäni ydin se että miksi on näin. Ja selitys ylläoleva. Ort usko on uskoa omaan kirkkoon. Jeesus ei samalla tavalla ole heille kohdattavissa sanassa joka taas meille keskeistä. Jeesus on kirkossa ja oikeastaan kirkko. Se miten tästä tullaan varmoiksi lienee kokemusperäistä. Kun meitä lut mietityttää se millä perusteella se alkuperäisyys tiedetään ja tradition arvo ns todistetaan, ort kirkossa se ei ole edes mikään kysymys. Jumala puhuu ja todistaa sen suoraan kuten Timo viittasi elämän paranemiseen yms.
Summa. Kerosuo tuo esiin varsinkin pelastumisen ja anteeksiantamuksen opit keskeisinä eroina. Se oli parasta tuossa. Aiheen laajuus vaatisi kyllä luentosarjan. Siinä voisi olla myös pohdintaa kilvoituksen asemasta lut uskossa.
1 tykkäys
Näihän voisi sanoa sitten jokaisesta ordotoksisesta kirjasta. Jos yhdellekin ortodoksille on hyvä ordotoksinen kirja se on hänelle tärkeä. Hyvien kirjojen välittämää hyvää saa arvostaa.
Tästä olen kuulut aikaisemminkin. Venäläiseen kirjallisuuteen on voimakkaasti pääsyt vaikuttamaan pietismin myötä protestanttinen teologia. Suomalainen katekismuksen takeena on tietysti piispainkokous jossa on arvioitu ko teos, siitä en nyt olisi niin huolissani, eikä kukaan ole osoittanut siinä mahdollisesti esiintyviä ongelmia.
Tämä on sinänsä faktisesti totta, mutta ei kyllä millään ahdistavalla tavalla. Syntiselle voidaan lausua myös esimerkiksi synninpäästö. Eikä siinäkään varmaan mitään kauhean dramaattista ole, että pappi antaa vinkkejä, miten voisi päästä lähemmäksi Kristusta.
Huvittaa hieman tuo anekdootti, että ei meinaa löytää ikoneista Kristusta. Ehdottaisin tässä tapauksessa esimerkiksi silmälasien ostamista, jos ei meinaa löytyä. Se kun näkyy esimerkiksi suunnilleen joka kirkossa ikonostaasin ovien oikealla puolella.
5 tykkäystä
Ekumeeniset kirkolliskokoukset.
Jaakobin proevankeliumi on ihan käypää kamaa jota alkukirkossa arvostettiin.
Tämähän on näkyvissä luterilaisuudessakin. " … pyrkikää pyhitykseen, sillä ilman sitä ei kukaan ole näkevä Herraa" ( Hebr 12:14).
Luterilaisuudessa sygergia liitetään uuteen Aadamiin. Sen sijaan vapaa tahto torjutaan.
Tämäkään ei pidä paikkaansa, siitä itse luterilaiset tuinnustuskirjat antavat lausunnon, kun he yhtyvät osaa ekumeenisista kirkolliskokouksista. Näin he vahvistavat, että ortodoksit ovat käyttäneet tarkistuspisteitä. Tunnustuskirjathan ovat osittain syntyneet luterilaisen keskuudessa olevista uskonpuhdistuksen aikaisista riidoista ja opillisesta hajanaisuudesta.
Tässä ei ole ymmärretty ikonien merkitystä, nehän viittaavat juuri Jeesukseen.
Pelkkä forenssisuus ei tietysti luterilaisille riitä, tarvitaan myös muutakin, tässä on oma historiallinen taustansa, miksi painotetaan julistusta/ julistamista. Onneksi nykytutkimus osaa tuoda tämän esille, mitä tietysti puhdasoppinen luterilaisuus kammoksuu.
Ordotoksinen kirkko on paljon yhtenäisempi kuin luterilainen kirkkosiipi. En ymmärtänyt mitä tällä nyt oikeasti tarkoitettiin.
Tai suurten opettajien ristiriitaisuus, tämähän on tiedostettu ei se sinänsä ole mikään uusi asia, sen kanssa osataan elää.
Juuri tämä on se ongelma. Teologinen kompetenssi on kapea ja tulkintahorisontti hukassa ja väärä.
1 tykkäys
Joita tulkitsevat nykyaikaiset teologit. Sinänsä toki ihmiset tekevät virheitä ja katekismukset muuttuvat, mutta en kovin herkästi lähtisi haukkumaan aiempia pyhiä isiä - joihin P. Pietari Mogilakin lukeutuu.
2 tykkäystä
Toivoin joitakin kommentteja, näkökulmia siitä, että mielestäni Luther on “vain” yksi tulkitsija, yksi teologi lukuisten joukossa, enkä ole lapsesta asti osannut arvostaa hänen tulkintojaan / rajauksiaan siinä määrin kuin Raamatun patriarkkojen, profeettojen, apostolien ja tietenkin Jeesuksen lausumaa.
Mielestäni tämän ketjun aiheeseen: oman kirkkokunnan valitsemiseen, tällä asialla on suuri merkitys, siksi toivoin ajatuksia, kommentteja tästä asiasta.
Mitäpä tuohon on kommentoimista; noinhan se on. Aikuisiällä sitä oppi ymmärtämään, että Luther oli oman aikansa trollaaja ja rähjääjä, jota ei kyllä kannata ottaa hengelliseksi auktoriteetiksi. Hänen jäljiltään jäi vain jakaannusta ja eripuraa ympäri Eurooppaa.
Piispoilla on yksinoikeus kanonien tulkintaan.
1 tykkäys
Kristusta kunnioitetaan kaikissa ikoneissa, koska Hänen äitinsä ja kaikki muutkin pyhät ovat Kristuksen pyhiä.
Kaikilla ortodoksisilla kirkoilla on samat opit.
Kukaan ortodoksi ei voi luulla, että pelastuisi omin voimin, mutta monien Uuden testamentin tuomiovertausten ja muiden kohtien perusteella on selvää, että meidän pitää kilvoitella pelastuaksemme (synergia).
Totta kai Raamattu on mittapuuna, yhdessä tradition kanssa.
Vapaasta tahdosta ei voi keskustella, kun ortodoksit ja luterilaiset puhuvat siinä aivan eri asioista.
2 tykkäystä
Tämähän pitää paikkansa myös toisten kirkkoisien kohdalla, ei suinkaan niin, kuin timo tuossa esittää.(trollaa)
Luther puhdisti katolista kirkkoa kuten tiedämme, anekaupoista ym vääryyksistä, ei kuitenkaan ollut yhtään täydellisempi kuin kukaan toinenkaan.
Kaikki kirkkoisät ovat vain yhdellä mielipiteellä varustettuja, olivatpa he ihmisten pyhittämiä tai ei.
Myöskään paavi ei ole Jumalasta seuraava, vaan ihan tavallinen tallaaja.
Joitakin esimerkkejä olisi mukava saada. Luther halusi oikaista monia väärinkäytöksiä, hän myös käänsi Raamatun kansankielelle joka oli hyvä saavutus. Samalla Luther kuitenkin häivytti monet hyvät ja oikeat traditiot ja uudelleen tulkitsi tradition merkityksen. Hänhän kävi myös ordotoksien kanssa vuoropuhelua ja oli valmis siirtymään ortodoksi kirkkoon jos hän saisi siellä merkittävä aseman.
1 tykkäys
Ei pidä paikkaansa. Et löydä kirkkoisiltä yhtä karkeaa kielenkäyttöä kuin Lutherilta.
Luther EI puhdistanut room.-kat. kirkkoa anekaupasta tai mistään muistakaan väärinkäytöksistä, vaan room.-kat. kirkko itse teki tarvittavat parannukset. Lutherhan ajautui room.-kat. kirkon ulkopuolelle eikä sieltä käsin voi mitään puhdistaa tai muuttaa.
1 tykkäys
Höpö höpö, Lutherin opetukset käynnistivät uskonpuhdistukset, jonka seurauksena perustettiin protestanttinen kirkko.
Voit pitää mielipiteesi täydellisistä kirkkoisistä, mutta yhtään täydellistä et taida löytää.
1 tykkäys
Huom. Kun lainaatte viestiäni jossa kommentoin Kerosuota, saattaa mennä sekaisin se, mitä ajattelen itse ja mitä Kerosuo sanoi.
Tärkein oma kommenttini on että mielestäni luterilaisten ajatus Raamatun ratkaisevuudesta ei merkitse ortodokseille oikeastaan mitään koska heille ratkaisevaa on oikeassa kirkossa eläminen.
Luterilaisille kaikki kaikessa on Jumalan sana. Siksi me näemme uskon ja opin ristiriidat vakavina jos ne liittyvät Raamattuun. Ortodokseille kaikki kaikessa on Kirkko. Siksi heitå ei huoleta yhtä paljon jos traditio on yli tai ohi Raamatun. Yleistäen näin.
Pelastusopin ero on selvä. Senhän tässä todistaa moni.
2 tykkäystä
On selvää, että Luther oli vain yksi erehtyväinen teologi muiden joukossa eikä mikään varsinainen auktoriteetti. Tunnustuskirjoissa kerrotaan, mitä luterilaiset pitävät auktoriteettina: Opin summa, perusta, sääntö ja ohje - Yksimielisyyden ohje - Luterilaiset tunnustuskirjat | Suomen ev.lut. kirkko.
3 tykkäystä
En minä ole väittänyt kirkkoisiä täydelliseksi. Kyllä heilläkin oli jokaisella heikkoutensa. Mutta ei tarvitse tosiaankaan olla täydellinen kyetäkseen elämään säädyllisemmin ja käyttäytymään asiallisemmin kuin hajottaja-Luther.