Onko homoseksi kaikissa tilanteissa syntiä?


#518

Tämä on väärä jako. Kristinusko ei ole tällä tavoin punnittavissa ja jaettavissa. Ei ole kristittyä ilman kirkkoa, traditiota ja yhteisöä. Kyseessä on sekä vertikaalinen että horisontaalinen “pyhien yhteys”.
Ei ole vakuuttavaa kun joku julistaa suoraa yhteyttä Jumalaan, ja/tai Raamatun uudelleenselittämistä oman tilanteen tai oman ajattelun perusteella. Kaikki kristinuskon kestävä “verkko” on koeteltua, ja kaikkia uusia väitteitä tulee koetella kirkon opin ja Raamatun kokonaissanoman pohjalta.

Kristitty ei usko mihinkään uskoon. Kristitty uskoo Jumalaan. Jolloin joudumme kysymään, mikä on Jumalan tahto. Ja siihen kirkko vastaa.

Tässä ei ole ratkaiseva asia sekään, että ortodoksi käsittää Kirkoksi vain ort. kirkon ja me muut ajattelemme jollain laajemmalla tai erilaisella tavalla. Yhteistä on, että yksilö eikä moderni ajattelu ei voi muuttaa kristinuskoa oleellisissa osin.


#519

Tässä tuntuu taas olevan taustalla hieman väärä käsitys fariseuksista.
Fariseuksia ei Jeesus moittinut hurskaudesta vaan tekopyhyydestä ja siitä että he keksivät muille lisätaakkoja mutta itse lusmuilivat.
Näin eivät kaikki fariseukset kuitenkaan tehneet. Itse laki ja hurskaus oli hyvä asia, eikä huono kuten nykyihminen helposti kääntää Jeesuksen puheet. Jeesuksen vallankumouksellisuudesta: se ei ollut liberaaliutta nykyihmisen ajattelun tapaan. Jeesus oli tiukka tekopyhiä kohtaan mutta lempeä syntinsä tunnustaville. Jeesus kehotti rakastamaan vihollistakin, ja tiukensi sitä ajattelua joka oli ehkä takertunut pilkkuihin ja unohtanut käskyjen todellisen merkityksen.


#520

En vastaa ortodoksien puolesta, mutta oman kirkkokäsitykseni mukaan Kirkko kyllä voi korjata aiempia väärinkäsityksiään ja virheitään. Silloin täytyy katsoa, mikä on tuon väitetyn vääryyden todellinen merkitys kristinuskossa.
Tässä ko. asiassa kirkko ja kristityt voivat kyllä myöntää että suhtautuminen erilaisiin ihmisten välisiin suhteisiin ei ole ollut eikä ole aina rakastavaa.
Usein tähän liitetyt ihmisoikeuskysymykset, orjuus tai naisten vähättely ja sorto, ovat myös asioita joissa kirkot ja kristityt ovatkin tehneet korjausliikkeitä.
Väite, jonka mukaan kirkon oppi avioliitosta ja seksuaalisuudesta on samalla tavalla “virhe” joka tulisi oikaista, ei ole kuitenkaan perusteltu. On eri asia suhtautua kaikkiin humaanisti ja rakkaudella, kuin muuttaa opetusta Jumalan tahdosta.

Kristinuskon ja kirkkojen vastaus ei suinkaan tiivisty tuohon “aina on ollut näin” -tylsyyteen. Kyllä perustelut ovat laajat ja vankat. Kyse on vain siitä, että ette halua niitä hyväksyä.


#521

@tortoise ja @batos , kiitos vastauksistanne. Vastaan sitten kun minulla on aikaa ja jaksan. Näitä asioita olen toistellut niin pitkään että pohdin sitäkin, missä määrin minun kannattaa taas ryhtyä toistelemaan ajatuksiani esim. rakkauden kaksoiskäskystä ja siitä kuinka sen molemmat osat huomioidaan.

Minun positioni ei ole yhtä vahvasti sisällä kirkon traditiossa ja rakenteissa kuin esim. Tortoisen. Minä olen mentaaliselta rakenteeltani enemmän “uskonpuhdistaja”. Onhan meillä Lutherissa hyvä esimerkki siitä, kuinka traditio ei aina oikeassa ole ja kuinka aina ei voi vain nöyrtyä ja pitää turpaansa kiinni.


#522

Tässä on kaksi hiukan harhaanjohtavaa ajatusta: että Luther olisi hyvä (auktoriteetiksi kelpaava) “esimerkki” ja että Luther olisi ensi sijassa vastustanut “traditiota”.

Oikeastihan Luther ei ollut eikä ole mikään auktoriteetti; hän oli Wittenbergin yliopiston teologian professori ja toki tuottelias kirjoittaja.

Lutherin keskeinen ansio on siinä, että hän puolusti apostoleilta periytyvää ja Raamatussa dokumentoitua vanhempaa traditiota siinä missä jokin myöhempi traditio (vaikkapa anekauppa) oli sen kanssa ristiriidassa.


#523

Itse en edes usko, että ajattelu tapahtuisi aivoissa. Aivot ovat yksi niistä elimistä, jotka kommunikoivat ympäristön, jossa ajattelukin varsinaisesti tapahtuu, kanssa.


#524

Missä ristiriidassa?

Olen kuullut, että ensin Luther ei niinkään vastustanut aneita, vaan ainoastaan niiden myymistä. Ja Lutherin alkuperäisen vastustuksen ajatus oli siinä, että kirkko sillä tavalla päästi ihmisiä liian helpolla. “Saat tehdä syntiä jos maksat.” Kun nykyihmisen valitus on päinvastainen, että siinä pyydettiin liikaa hintaa jostain, minkä pitäisi olla täysin ilmaista. “Saat tehdä syntiä, eikä maksa mitään.”

Minkä tahansa opetuskokoelman kutsuminen traditioksi johtaa siihen, että koko sanalta katoaa merkitys. On myös virhe käsitellä sanaa sillä tavalla idealistisesti, että olisi mahdollista leikkailla ja liimailla historiaa. Protestantismin keskeinen ajatussisältö kehittyi edeltävän parin vuosisadan aikana ja oli seurausta niistä. Ne olivat uusia ajatuksia, joista myöhäisen antiikin ihminen ei olisi ymmärtänyt mitään.

Mutta tämä homoagendan ajaminen täällä on jotenkin luhistunut. Vai mitä tarvitaan siihen, että koko traditiolla tarkoitetaan jotain yhtä könttiä, joka voidaan jotenkin yksiselitteisesti inttää (meinasin sanoa että väittää, mutta en kyennyt) pelkästään hyväksi tai pahaksi? Eli jos löytyy yksi juttu, missä joku on sen kanssa ollut eri mieltä, niin siitä on tie auki johonkin dominoteoriaan, jolla traditio kaatuu koska on traditio, koska jossain kerran joskus on joku traditio väitetysti kaatunut.

Tämä keskustelu ei muutenkaan ole kovin tasaväkistä, tai säännöt eivät ole samat kaikille, jos jonkun panos on pelkästään keksiä alentavia ja vähätteleviä luonnehdintoja asioille, joista ei jotenkin subjektiivisesti tykkää. Ei ole olemassa traditiota yli kaiken muun painottavaa kirkkoa. On vain kirkkoja, joilla on tietoinen traditio. Ja kirkkoja, joilla on tiedostamaton tai epämääräinen traditio.

Ajatuksellinen rysä ja hengellinen ansa, jonka korjaamiseen ei valitettavasti ole mitään mekanismia, on luulo siitä, että kaikki pitää asettua jonkin homokysymyksen mukaan. Tämä on vähän kuin vihainen lapsi nimittelisi aikuisia kun ei saa karkkia. “Ette oo reiluja. Mun kyllä pitäis saada. No jos en saa niin te ootte sit tyhmii.”

Eritoten täällä on mennyt kokonaan sekaisin se, että asian perusteleminen ei ole sama kuin asian nimeäminen arvottavalla, asenteellisella ja leimaavalla tavalla.

Ei ole tarvetta myöntää nyt mitään. Avoimien shekkien kirjoittelu on aina hölmöä ja itsetuhoista. Älä missään tapauksessa tee mitään sellaista.


#525

Kyllä, tähän ero näyttäisi sijoittuvan.

Mielestäni vain teet virheen vaakakuppiesi kanssa; minulle näet kirkko ja sen auktoriteetti eivät ole mitenkään vastakkain sen kanssa, että ihminen kunnioittaa Raamattua ja muitakin pyhiä kirjoituksia ja että hänellä on “suora, henkilökohtainen jumalasuhde”. Minusta ne ovat samalla puolella ja samassa vaakakupissa, joka on yhtä kuin kristityn elämä Kristuksessa hänen kirkkonsa jäsenenä ja sen traditiota kunnioittaen.

Mitä tulee “farisealaisiin rakenteisiin” ja “temppeliin sitoutumiseen”, niin Jeesushan sanoi, että temppeli tultaisiin hävittämään. Ja niin kävi. Ei siihen enää voi sitoutua. Sen sijaan tulee sitoutua Jeesuksen perustamaan kirkkoon: “Ja minä sanon sinulle: Sinä olet Pietari*, ja tälle kalliolle minä rakennan kirkkoni. Sitä eivät tuonelan portit voita.” (Matt. 16:18)

Valitsemilleen apostoleille Jeesus antoi vallan sitoa ja päästää: “Totisesti: kaikki, minkä te sidotte maan päällä, on sidottu taivaassa, ja kaikki, minkä te vapautatte maan päällä, on myös taivaassa vapautettu.” (Matt. 18:18) Kyse ei siis ole siitä, että jokainen valitsee oman mielensä mukaan sen, minkä haluaa päästää tai sitoa, vaan tämä valta annettiin vain ja ainoastaan Herran valitsemille pyhille apostoleille. Kaikkien muiden piti sopeutua tähän: “Olkaa johtajillenne kuuliaiset, totelkaa heitä. He valvovat öitä teidän vuoksenne, koska joutuvat kerran tekemään teistä jokaisesta tiliä.” (Hepr. 13:17)

Ne, joille avainten valta on annettu, eivät tuomitse ainoastaan tämän maailman asioita, vaan he tulevat tuomitsemaan jopa taivaan enkeleitäkin: “Ettekö tiedä, että me tulemme tuomitsemaan enkeleitäkin – kuinka emme sitten voisi ratkaista tämän elämän asioita?” (1.Kor. 6:3) “Sille, joka voittaa, sille, joka loppuun asti noudattaa minun tahtoani, minä annan vallan hallita kansoja.” (Ilm. 2:26)

Kuten on jo ylempänä osoitettu, Jeesus opetti, että taivasten valtakuntaa eivät tulisi perimään mm. miesten kanssa makaavat miehet. Kirkko opettaa seksuaalimoraalia mm. tämän opetuksen huomioiden - ja myös käyttää avainten valtaa pitäen sen mielessään. Ja tälle meidän on pyrittävä olemaan kuuliaisia ja kestämään loppuun asti. Jos tämä kaikki tuntuu sinusta epäreilulta, niin lohduttaudu sillä, että opettajat - ne hirmuisat fariseukset - joutuvat kerran “tekemään tiliä” siitä, miten ovat opettaneet, tuominneet, sitoneet ja päästäneet. Jos he ovat asettaneet esim. homoseksuaalisia kiusauksia tuntevat ihmiset kohtuuttoman taakan alle, silloin he siitä joutuvat tekemään tiliä, eivät homoseksuelleiksi itsensä mieltävät ihmiset.

Mutta ovatko he todellakin olleet kohtuuttomia, jos heidän opetuksiaan ja vaatimuksiaan tarkastellaan suhteessa siihen, mitä Jeesus ja apostolit opettivat meille seksuaalisuudesta ja avioliitosta? Kuuliaisuudesta ei rangaista alamaista edes siinä tapauksessa, että esivalta tai paimenet ovat erehtyneet. Epäoikeudenmukaisesti kärsimään joutunut palkitaan ikuisuudessa. Ikuisuuden näkökulmasta hän ei siis koe mitään vahinkoa, vaan pelastuu, kun taas väärin opettaneelle paimenelle olisi parempi, jos hän olisi saanut “myllynkiven kaulaansa”.


#526

Minun mielestä Kirkon ei tarvitse myöntää eikä pyytää anteeksi mitään. Kirkko on Kristuksen ruumis. Logiikka tässä takana on samanlainen kuin jos lukisimme VT:n hankalia kohtia sodasta ja verenvuodattamisista ja sanoisimme että sen perusteella Jumala on tympeä äijä ja että pyydäppäs Jumala anteeksi.

D


#527

Tuo oli Paavalin tekstiä niin kuin hyvin tiedät. Jeesus ei sano homoista mitään.

Mutta @timo_k , ajattelin tänään iltakävelyllä, että lopettaisin homoseksuaalisuudesta keskustelemisen kokonaan. Asia on kuitenkin minulle täysin selvä, joten miksi minä siitä jauhan. Erityisen selvä tämä asia on silloin kun katson muita mies- tai naispareja ja huomaan kuinka onnellisia he ovat kun ovat erilaisten vaikeidenkin vaiheiden jälkeen löytäneet paitsi itsensä, myös toisensa ja saaneet elämänkumppanin. Itseäni saatan ruoskia, mutta kun kohtaan nämä ihmiset, minun on vain todettava, että sydämessäni en usko kirkon perinteistä opetusta tästä asiasta. Minun omatuntoni ei taivu moiseen. Ajatuskin tuntuu kaikin tavoin absurdilta ja väärältä.

Kun tämän arkikokemuksen ja empaattisen kokemuksen lisäksi en löydä myöskään vakuuttavia teologisia perusteita, asia todellakin on minulle selvä. Puhumattakaan siitä, että minä olen liittynyt Jumalan edessä puolisooni eikä tulisi mieleenikään rikkoa sitä, mihin olen Jumalan edessä sitoutunut.

En pidä homoseksuaalista parisuhdetta syntinä, mutta vaikka se sitä olisikin niin, että minä en vain asiaa ymmärrä, minun entiset arkkipiispani ja piispani ovat sanoneet, että homoseksuaalisuus ei ole erityissynti, jota Herran armo ei kattaisi. Minä olen apostolisessa jatkumossa synnistä vapautettu osana luterilaisen kirkon käyttämää apostolista valtaa, liittymällä kirkkoruumiiseen ja seuraamalla Kristusta parhaani mukaan.

Joka tapauksessa armoon minun on ripustauduttava.

Haluan kiittää kaikkia keskusteluista vuosien varrella.


#528

Jokaisesta synnistä tulee henkilölle erityissynti jos siitä tietoisesti ja tahtoen pidetään kiinni. Silloin on myös mahdollista tai jopa syytä ajatella, että armo ei kata sitä. Ei muuten, mutta kun kiinni pitämällä henkilö nimenomaan tahtoo, että armo ei kata.


#529

Uskon, että monelle täällä kirjoitteluasi vuosikausia seuranneelle on tullut mieleen, että jauhat juuri siksi, ettei se olekaan selvä.

Mikä logiikka sinun mielestäsi voi olla siinä, että aina uudelleen palaat tänne lyömään päätä seinään?
Ihminen, jolle asiat ovat selkiytyneet, ja jolla on sisäinen rauha, ei kierrä kehää, niin kuin sinä näytät tekevän.

Ikävä kyllä minusta näyttää kaksi vaihtoehtoa todennäköisiltä.

  1. trollaat sittenkin, pyörität aina uusia keskustelijoita (ja meitä vanhoja) saman aiheen ympärillä
  2. asia ei ole sinulle selvä, vaikka et voi sitä myöntää. Sinua vaivaa pohjimmiltaan se, että onko kirkko sittenkin oikeassa. Siksi sinun pitää vuodattaa täällä ja syyllistää “konservatiiveja”.

#530

Naulan kantaan, jälleen kerran.


#531

Eiköhän tämä ole tullut jo meille muillekin selväksi: et usko kirkon opetusta oikeaksi, vaan pidät omaa kantaasi selviönä. Juuri siitä tämä kiistely kumpuaa.


#532

Mielenkiintoinen keskustelunaihe on kyllä se, mitä Luther tarkkaan ottaen opetti aneista. Mutta ei nyt puututa siihen tässä homoseksiketjussa.

Samaten: traditiokäsitteen täsmentäminen olisi sinällään mielenkiintoista, mutta kuuluisi eri ketjuun. Ajatukseni oli siis se, että jos haluaisimme itsetarkoituksellisesti jäljitellä Lutheria (mitä ei mielestäni pitäisi tehdä), niin silloinkaan oikea johtopäätös ei olisi hylätä edellisiltä sukupolvilta opittuja asioita.


#534

Viittaatko mahdollisesti Berndt Hammin paradigmaan, jota prof. Saarinen esittelee uusimmassa Kanava-lehdessä? Saarisen esitys jätti minut ensimmäisellä lukemisella suuren hämmennyksen valtaan, joka vähän hälveni, kun uudelleen tutustuin Lutherin teesehin. Silti monet asiat jäivät vieläkin askarruttamaan, kirjoitus oli jotenkin sekava ja ei kai katolisen aneopin perustelut ole voineet olla tähän asti ihqn tuntemattomia? Itse en ole Hammin kirjoituksia aiheesta lukenut, mutta ei ajatus ihan oudolta tunnu: siis että sitä, mitä aiemmin oli annettu niukasti ja nyt aneissa runsaasti, voisi saada ilmaiseksi rajattomasti.


#535

En. Aivan tuntemattomia nimiä. Asia on tullut vastaan lähinnä johdantokurssilla ja mahdollisesti jossain First Thingsin artikkeleissa ja Coming Home Networkin videoissa.


#536

https://ylilauta.org/sekalainen/82824041

Okei, Ylilauta on melko epäilyttävä lähde, mutta tuon “Homous ei ole synnynnäistä” -langan aloitus on kiinnostava. Lainaan sen tähän:

Lainaus

Homous kehittyy varhaislapsuudessa 3-6 vuotiaana. Biologiset tekijät siihen ovat vain noin 10% luokkaa. Eikä tämä ole trolli vaan ihan faktaa. Perustelen asian seuraavaksi.

Kanadassa tehty kaksostutkimus osoitti, että identtisistä kaksosisti toinen voi olla homo ja toinen hetero. Identtisillä kaksosilla on täysin sama geeniperimä, joten jos homous olisi vain geneettistä, molempien kaksosten tulisi olla homoja. Itse asiassa tutkimuksessa kävi ilmi, että jos toinen identtisistä kaksosista on homo/lesbo , niin toinen on homo/lesbo vain 6,7% todennäköisyydellä. Se on sama todennäköisyys kuin sisaruksilla. Tulokset sotivat siis geneettistä mallia vastaan. Lähde: Bearman & Bruckner, “Opposite-Sex Twins and Adolescent Same-Sex Atraction.” 2002.

Kaksosilla on kohdussa hormoneiltaan täsmälleen sama ympäristö, joten Bearmanin & Brucketin tulokset kumoavat teorian, jonka mukaan kohdun aikainen hormonitasapainon häiriö olisi homouden aiheuttaja.

Yksi vastaväite tähän on, että homojen ja heteroiden aivojen rakenteessa on eroja. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että homous olisi synnynnäistä, kuten äsken todistimme. Aivot muokkautuvat kasvun myötä. Masentuneiden aivot poikkeavat terveiden aivoista. Samoin esim lontoolaisilla taksikuskeilla on suurempi hippokampus tavalliseen ihmiseen verrattuna. Aivot siis reagoivat kokemuksiin sekä käyttäytymiseen, ja muokkautuvat sen mukaan.

Tanskalaiset tutkijat Morten Frisch ja Anders Hviid ovat julkaisseet 2006 tutkimuksen, jonka mukaan lapsuuden perhetausta vaikuttaa siihen, kumman sukupuolen edustajan kanssa henkilö solmii avioliiton aikuisena. Tutkijat käyttivät väestörekisterin antamia tietoja yli kahdesta miljoonasta 18-49-vuotiaasta tanskalaisesta, jotka solmivat elämänsä ensimmäisen avioliiton. Tanska laillisti homoliitot ensimmäisenä valtiona vuonna 1989 (Frisch & Hviid. “Childhood Family Correlates of Heterosexual and Homosexual Marriages: A National Cohort of Two Million Danes.” 2006)

Tulosten mukaan homoliiton valinneilla miehillä oli heteromiehiä useammin eronneet vanhemmat, vanha äiti tai isän henkilöllisyys tuntematon. Yhteys oli tilastollisesti merkitsevä. Lesboavioliiton solmineet naiset olivat kokeneet murrosiässä heteronaisia useammin äidin kuoleman. Heidän äitinsä oli usein myös vanhempi kuin heteronaisilla.

Tutkimuksen ehdoton ansio oli, että se koski koko väestöä, joten tulokset voidaan yleistää. Ne antavat osviittaa siitä, että perhetaustalla on osittain väliä seksuaalisen suuntautumisen kannalta. Vakaista heteroperheistä tulevilla lapsilla on pienempi todennäköisyys tulla homoseksuaaliksi aikuisiällä, kuin yksinhuoltajaperheistä tulevilla.

Homoseksuaalisuuden syyt ovat siis hyvin paljon varhaislapsuuden ympäristötekijöissä. Siksi monet kokevat sen synnynnäisenä. Kyseessä on kuitenkin ennemmin kyvyttömyys lapsuudessa samaistua omaan sukupuoleen, jolloin tämä kaipaus erotisoituu murrosiässä. Tämän takia homoseksuaaleja esimerkiksi kasvaa enemmän eroperheissä.


#537

Mikä kirja? Ja kuka siihen viittaa? Eikö nuo eheytyshommat menneet muodista n. 30 vuotta sitten.


#538

Eheytyksestä en tiedä, mutta vähintäänkin niiden kannalta, jotka ottavat queer-teorian vakavasti, on tietenkin ihan johdonmukaista ajatella, että sukupuolinen suuntautuminen on muokattavissa suuntaan tai toiseen tai seitsemänteentoista. Eikä sille pitäisi olla mitään moraalista estettekään, jos ihminen itse tahtoo.