Mahdollisia selittäviä tekijöitä, joita nyt tutkitaan, lienee vähintään satoja, ehkä jopa enemmänkin. Tutkittavana on asioita tupakointihistoriasta lähtien. Jotkut tutkivat myös esimerkiksi antibiootteihin liittyviä asioita osana koronavirukseen liittyvää kokonaisuutta. Esimerkiksi koronavirukseen Wuhanissa tilastoiduista yli puolelle oli tullut myös jokin bakteeriperäinen sairaus, ja vaikkapa bakteeriperäinen keuhkokuume on potentiaalisesti paljon vaarallisempi, jos antibiootit ovat joissain maissa menettäneet tehoa niiden liikakäytön vuoksi. Toiset ovat tutkimassa esimerkiksi lämpötilan, uv-säteilyn määrän tai vaikkapa suhteellisen kosteuden yhteyksiä koronaviruksen tarttumisalttiuteen, ja monia muitakin asioita nyt tutkitaan.
Ei minua tämä asia nyt niin kovasti kiinnosta, kunhan nyt spekuloin, sillä sen tiedän varmuudella kenen kädessä tämä lopulta on, ja jos hän ei anna meidän löytää tähän ratkaisua, sitä ei myös löydetä. Jos taas hän antaa ratkaisun meidän käsiimme, niin se on löytynyt, vaikka se ajallisesti olisikin vielä edessäpäin.
"Tutkijat eivät ole toistaiseksi päässeet yksimielisyyteen esimerkiksi siitä, kuinka kauan koronavirus pysyy elossa esineiden pinnoilla ja kuinka tehokkaasti se tarttuu niiden kautta.
– Tähän mennessä ei ole todistettu, että tartunnan voisi saada supermarketista, ravintoloista tai kampaajalta, Bonnin yliopiston virologi Hendrik Streeck huomautti ZDF-kanavalla lähetetyssä keskusteluohjelmassa.
Hänen mukaansa isommat tartuntakeskittymät ovat syntyneet pidemmällä aikavälillä tilanteissa, joissa ihmiset olleet kokoontuneina lähelle toisiaan."
Näyttää siltä, että yksimielisyyttä ei ole. Ennemmin kannattaisi kuitenkin olla varovainen kuin luottaa siihen, ettei vaaraa ole, kun tieteellisesti sitä ei vielä ole pystytty tarkalleen ottaen selvittämään.
Mielenkiintosia tietoja.
Joskus vaan on niin, että tarjolla on vain huonoja vaihtoehtoja. Kaikkein huonoin vaihtoehto lienee kuitenkin se, että virus leviää vapaasti tässä vaiheessa. Varsinkin, jos koronakatastrofi toistuu täällä meilläkin samalla tavalla kuin pahimmilla alueilla tällä hetkellä.
Italiassa jne on kulttuurisia piirteitä, jotka nopeuttavat leviämistä. Kreikassa tekivät viisaasti, kun laittoivat rajoitukset heti kun näkivät mitä Italiassa on tapahtumassa.
Pitäisi tietää, kuin ka yleisiä tapahtumia nämä ovat olleet viimeisen 2000 vuoden aikana. Paljon suurempiakin tsunameja ja maanjäristyksiä on ollut. Eivät nuo heinäsirkkatuhotkaan liene aivan ainutlaatuisia.
Linkola tuumasi taannoin, että afrikkalaistyttöjen kouluttaminen ei olisi toimiva vaihtoehto tasaamaan väestönkasvua, koska sitten nämä tulisivat ulos savimajoistaan ja alkaisivat kuluttaa enemmän.
Tähän professori Kristina Lindström:
– Kenelläkään ei ole toista suurempaa oikeutta kuluttaa. Emme voi sanoa afrikkalaistytöille, että pysykää siellä savimajoissanne, Lindström sanoi.
Valitettavasti asia on kyllä siten, että jos maa tuottaa enemmän ihmisiä kuin mitä sen resurssiensa puitteissa pitäisi, täytyy tuon maan kansalaisten tyytyä vähäisempään elintasoon. Ei meidän tarvitse sen takia alkaa vähentää kulutustamme, että afrikkalaiset eivät pysty samaan kuin me.
En tiedä miten nämä ongelmat pitäisi ratkaista, mutta ainakaan ratkaisu ei ole se, että annetaan kaiken jatkua kuten ennenkin. Väestönkasvu pitäisi saada pysäytettyä. Muuten inhimillinen katastrofi tulee ennemmin tai myöhemmin tapahtumaan niin, että se koskettaa aivan kaikkia maapallon asukkaita.
2 tykkäystä
Ei ole myöskään todistettu, että tartuntaa ei voi saada supermarketista, ravintoloista tai kampaajalta.
Eipä niin, eikä sitä varmasti pystytäkään todistamaan - tällaisissa asioissa on harvoin sellainen tilanne, että jonkin asian voisi sanoa olevan mahdotonta. Sen sijaan voi tulla tilanne, jossa voidaan sanoa että asia on epätodennäköinen. Näitä ehkä mahdollisia tartuntatapoja on esitetty pilvin pimein, mutta varmaa on lähinnä se, että oireilevan henkilön lähikontaktit ovat isoimmassa riskissä. Itse pitäisin järkevimpänä omassa koronanvälttelyssäni keskittyä siis niihin asioihin, joissa todistetusti on kaikkein isoimmat riskit, ja tässä se turvaväli nousee isoon arvoon samoin kuin tarpeettomien kontaktien välttäminen.
5 tykkäystä
Kyllä tarvitsee. Ja siksi että maapallo ei kestä luonnonvarojen tuhlausta. Ja siksi että kuluttamisen vähentäminen tekisi hyvää elämällemme. Elintaso voisi olla kohtuullisempi eikä elämän taso eli sen mielekkyys siitä laskisi.
Tämä on suuri peruslinja.
Sen jälkeen tulevat monet pienemmät ja monta ongelmaa pitää ratkaista vaikka päätämme pärjätä vähemmällä. Vääriä tekoja tehdään sekä köyhissä maissa että täällä.
4 tykkäystä
Ei maapallolta ole mikään loppumassa.
Suuri linja kristityn kannalta on orjuus. Palkkatyö on orjuuden muoto. Israelilaisia kehotetaan tulemaan pois Egyptistä orjuudesta vapauteen ja täyteen elämään Kristuksessa.
Tuo kursivoimani tekstistäsi tarvitsee jonkun perustelun. Minun mielestäni perustelu sille, että voimme noilta osin kuluttaa ilman huonoa omaatuntoa on se, ettei ole meidän vikamme, että Afrikassa ihmiset lisääntyvät niin kuin lisääntyvät.
Lisäksi täytyy myös miettiä, miksi automaattisesti oletetaan, että afrikkalaiset haluaisivat alkaa kuluttaa yhtä paljon kuin me. Näin tehtäessä samalla suhtaudutaan rasistisesti heidän kulttuuriinsa, johon kuluttaminen ei välttämättä istu ja pidetään myös automaattisesti omaa kulttuuriamme parempana.
Mutta tuo seuraavassa lauseessa esittämäsi on jo hyvä peruste vähentää kulutusta. Ja varsinkin, jos maapallo ei kestä edes länsimaiden ihmisten kuluttamista, pitäisi kaikin keinoin yrittää pitää tilanne sellaisena, ettei Afrikassa aleta kuluttaa enemmän.
Kuluttamisen vähentäminen voi romauttaa markkanataloudet ympäri maailmaa ja jos se tapahtuu liian nopeasti, se aiheuttaa enentyvissä määrin kurjuutta myös Afrikkaan. Afrikkaa ‘kehittyy’ olettaen, että vauras Länsi on taustalla olemassa.
Sinunkin tulisi ajatella ajattelusi ajattelua.
Paistaa suoraan läpi, että mielesi haluaisi raivokkaalla innolla kontrolloida toisia ihmisiä. Rationalisointien ollessa tekosyitä sille, miksi se nyt on oikeutettua ja muka oikein välttämättömän välttämätöntä.
Kontrollin alla ihminen kuolee sisältä. Kontrollin alla kenelläkään ei ole hauskaa. Nauru ei kaiu käytävillä.
Ihminen asetettiin hallitsemaan luomakuntaa, mutta ei toisia ihmisiä. Yli sen, mikä on täysin selkeän patologista.
Presidentti puhuu viisaasti jakaantumisesta ja syyllistämisestä koronavirusepidemiassa. Ken on silmäillyt eri medioiden kommenttipalstoja, on huomannut miten posketonta mielipiteenvaihtoa, erottelua ja syyllistämistä niissä käydään.
2 tykkäystä
Ruotsissa kuolleita tulee päivässä kaksinkertainen määrä, kuin Suomessa koko aikana (59). Viimeisen vuorokauden aikana Ruotsissa on kuollut 114. Osasyynä se että maahanmuuttajataustaisilla taudin esiintyvyys on moninkertaista muuhun väestöön verrattuna. Sama ilmiö näkyy Helsingissä, jossa pelkästää 200 somalia on koronataudissa.
Tiedostan kyllä sen, että ajattelussani on mukana ‘mieluummin he kuin me’ elementtejä. Ongelma ei kuitenkaan häviä mihinkään, jos se yksinkertaisesti kielletään. Ja me emme ole syyllisiä siihen, että Afrikassa lisäännytään voimakkaasti.
Kaikkea ei voi saada. Jos on olemassa vain huonoja vaihtoehtoja, olen valmis valitsemaan vaihtoehdon, joka on itselleni vähiten huono. Ja sen voin tehdä sillä perusteella, että toiset ovat seurauksista välittämättä lisääntyneet voimakkaasti monta vuosikymmentä.
Yksittäisen maan kulutus voitaisiin sitoa sen pinta-alaan väestön määrästä riippumatta. Tällöin kulutuksen aiheuttamien haittojen aiheuttamat rajoitukset jakautuisivat oikeudenmukaisemmin. Se ei ainakaan ole oikeudenmukaista, jos kulutuksen päästöt täytyy jakaa tasaisesti koko ihmiskunnalle, koska maat jotka eivät piittaa lisääntymisen aiheuttamista haitoista, saavat tällöin oikeudetonta etua.
Ihmisiä täytyy johtaa. Muuten käy niinkuin punaisille sisällisodassa. Valkoisilla oli pätevimmät johtajat, jotka käyttivät sekä materiaalisia että inhimillisiä resursseja vihollistaan tehokkaammin.
1 tykkäys
Tai että Intian ja Kiinan kansa haluaa autoja kun meilläkin on. Kysymys on siis globaali eikä vain Afrikkaa koskeva kuten varmaan ajatteletkin.
En nyt tarkoita että meidän tulee kaikesta kantaa henkilökohtaista syyllisyyttä. Kysymys on valtavasta epäsuhdasta eikä se todellakaan ole simppeli juttu korjata.
Mutta vaikka väestönkasvu on liian suurta, sekään ei ole yhden ihmisen ratkaistavissa siellä kaukana meistä.
Vaikea kysymys on. Ja aika ankea tulevaisuus maailmalla. Sitä ei helpota pandemia joka tulee koettelemaan raskaimmin köyhiä ja heikkoja sekä maiden sisäisesti että maanosien ja valtioiden välisesti.
1 tykkäys
Täytyy johtaa, jos mielenmaisema on jatkuvassa sisällissodassa.
Koronakriisi on yhdistänyt kansaa. Ja se on pelottavaa, koska niin käy vaan sodassa. Koska valhe ei yhdistämään muulloin pysty.
Missasit nyt sen sisällisotaesimerkin pointin. Joko tarkoituksella tai tarkoituksettomasti.
Tuota jälkimmäistä kappaletta en oikein ymmärtänyt. Millä perusteella noin esität?
Hä? Vaikuttaa enemmän päinvastaiselta. Jokaisesta on tullut uhka ja vaara jokaiselle. Kaupassa joku resuisen näköinen ukko halusi kommentoida kassaneidille, juttelusävyyn kuitenkin, miten ihmiset eivät ymmärrä pitää välimatkoja. Olin jonossa seuraavana ja ihan rauhallisesti menin lattiaan teipattujen tarrojen mukaisesti, joten en oikein usko, että minulla oli tekemistä hänen valituksensa kanssa.
Ehkä hänellä oli ollut epäselvyyttä muualla hyllyjen välissä siitä, että kuka väistää ketäkin. Ja on se vähän vaikeaa kun siellä täällä jotkut jäävät keskelle jotain hyllyjen risteystä miettimään, että mihin suuntaavat seuraavaksi. Jos et voi tietää, että millä asenteella kukakin on liikkeellä, tai miten käytöksesi tulkitaan, niin ei siinä viitsi alkaa ketään hätyyttelemään. Sanoo “anteeksi” liian monta kertaa, niin sekin lakkaa olemasta kohteliaisuus ja muuttuu passiivisesti aggressiiviseksi huomautteluksi.
Jatkuvasti näkee sitä, että tämä saa ihmiset täysin satunnaisesti kiukkuamaan ja kiehumaan “minun oikeuksieni” puolesta. Kohtuuden ja vainoharhan määritelmä vaihtelee henkilöstä henkilöön. Joku voi tehdä parhaansa ja silti joutua johonkin hämmentävään tilanteeseen, niin jonkun toisen reaktio on, että “sinä juuri yritit tappaa minut”. Tai vähän että “jos sinä aiheutat riskin minulle, niin sinun ihmisarvosi katoaa minun laskuissani sillä sekunnilla”. Toisaalta nämä ovat havaintoja sosiaalisesta mediasta. Eli ehkä Internet hieman vielä pahentaa asioita.
En oikeasti usko, että sodat yhdistäisivät kansaa. Uskon, että niissä tapahtuu sama asia, että kaikenlainen kovuus ja epäluulo kasvaa. Se sitten jälkikäteen selitetään sankaruudeksi ja yhteen hiileen puhaltamiseksi. Josta on se huono seuraus, että sillä tavalla tilanteen traumaattinen puoli jää käsittelemättä. Josta tulee se, että veteraanit ovat sankareita niin kauan kuin pitävät kiinni sankaruudestaan. Sitten, jos ovatkin oikeasti ihan hajalla, niin tulee se “mitäs sinne menitte” asenne.
En ole vielä havainnut mitään, mutta järki sanoo, että koko ihmiskunta väistämättä reagoi tähän kevääseen vähän kolmannen maailmansodan tyyliin. Eli sellainen eristyneisyys ja epäluulo ei katoa vaikka tilanne julistetaan virallisesti olevan ohi. Tämä on vähän sama kuin se, kun joku mustan vyön kamppailija sanoi, että ihmisiä alkaa kadullakin mitata mielessään sen kautta, että mitä ottelussa kävisi. Tai rintamalla olleiden keskuudessa kyse on ehkä siitä, että se pelko, että kuka tahansa kaveri vieressä saattaa lakata olemasta seuraavassa hetkessä, tulee mukaan siviilielämään.
Samalla tavalla jää päälle sellainen asenne joillekin, että kuka tahansa tuttu tai tuntematon saattaa olla jonkin tuntemattoman taudin tuleva tai potentiaalinen tai piilevä tartuttaja. Se jää huomaamattomaksi oletukseksi kaikkeen kanssakäymiseen. Sen oletuksen purkaminen vaatisi näiden tarinoiden purkamista, mitä tällä kriisillä nyt luodaan. Kuka sen jaksaa, kuka uskaltaa ja kuka osaa tehdä, jää nähtäväksi.
Näiden tarinoiden synnyssä auttaa paljon se, että koko epidemiasta voi sanoa niin vähän varmoja asioita. Täysin julkisesta tiedosta täytyy rajata paljon pois, jotta jäljelle jää “kanoninen” versio siitä, mitä on tehty ja mitä on tapahtumassa. Tietoisesti jokainen voi, kuten sodassa, ajatella tekevänsä oman osuutensa ja toimivansa käskyjen mukaan. Sillä tavalla saa tunteen, että ei ainakaan ole syyllinen mihinkään. Mutta se ei vie mihinkään tietoisuutta siitä, että vastatut kysymykset ovat pieni saareke avoimien ja tuntemattomien keskellä.
Vastaan otsikon kysymykseen, että samalla tavalla kuin mikä tahansa a) suuri lama, b) sota tai c) aikaisempi kulkutauti. Ja viimeinen ei siksi, että ihmisiä oikeasti olisi kuollut vielä merkittäviä määriä, vaan siksi, mitä pelkkä sopeutuminen tilanteeseen riittää aiheuttamaan psyykkisesti.
Kyllä ne sillä pelottavalla tavalla yhdistävät. Eli kaikki suuren johtajan taakse yhtenä rintamana, ja suurta johtajaa ei sovi kyseenalaistaa.
Toivon kyllä, että olet kirjoituksellasi enemmän oikeassa, kuin minä.
Tämä pitää täydellisesti paikkansa. Ja kysymys on tietysti globaali. Professori Kristina Lindström antoi tuon edellä lainaamani vastineen Pentti Linkolan esittämään näkemykseen ‘Afrikan tytöistä savimajoissa’.
Maapallo kestää vain X määrän ihmisiä kuluttamassa määrän Y ja tarkastelussa pitää ottaa huomioon myös tulevat sukupolvet.
Jos maapallon väkimäärää ei saada suitsittua kestävämmälle tasolle, käy väistämättä niin, että osa porukasta joutuu tyytymään vähäisempään kykyyn kuluttaa. Kulutuksen jakaminen tasaisesti ympäri maailmaa ei ole käytännössä mitenkään mahdollista.
On aivan varmaa, että jos kulutus jaetaan tasaisesti kaikkien ihmisten kesken, silloin kaikki ovat väistämättä rutiköyhiä. Ja sellainen ei oikein istu tänne pohjoiselle vyöhykkeelle.
Jos tasajako toteutettaisiin, kävisi niin, että joukkokuolemat olisivat väistämätön seuraus.
On vain täysin mahdotonta jakaa resursseja tasan kaikkien kesken, jos halutaan säilyttää ihmisten kyky tulla toimeen omassa ympäristössään. Jotain pitäisi kuitenkin yhteisesti tehdä, koska joukkokuolemat tulevat olemaan seuraus tästä nykyisestäkin kehityksestä.
1 tykkäys