Juuri tämän Raamatun paikan meinasin laittaa @Semajah ille, mutta se tulkin ilmi jo sinun viestissäsi. Tässä se vielä vanhasta käännöksestä.
1Joh 2:23: “Kuka ikinä kieltää Pojan, hänellä ei ole Isääkään. Joka tunnustaa Pojan, hänellä on myös Isä.”
Mahdoton tätä on kiertää ja väittää muslimeilla olevan saman Jumalan kuin kristityillä.
Eri asia. Muslimit eivät ole kastettuja eivätkä osallisia pelastuksesta samaan tapaan kuin mormoonit, juutalaiset tai jehovan todistajatkaan. Mutta kun palvotaan Aabrahamin, Iisakin ja Jaakobin Jumalaa, niin ei se palvonta kauhean väärään osoitteeseen voi mennä.
Jumala on joko oikea tai väärä. Ei ole välimuotoa melkein oikea.
Kreikkalaisten tuntematon Jumala kelpasi Paavalille. 
Ei se ollut Paavalille tuntematon…
D
Mutta tekstin pohjalta nähdäkseni voi sanoa, että on mahdollista palvoa oikeaa Jumalaa, vaikka ei varsinaisesti tiedä, mitä tekee. Niinkuin muslimit, juutalaiset, mormoonit ja jehovan todistajat nähdäkseni tekevät. Ja ehkä jollain mittarilla jotkut taolaiset ja hindulaiset, joskin tämä on ehkä vähän kyseenalaisempaa.
Aika jyrkästi Paavali kyllä julistaa samassa kohtaa…
Tällaista tietämättömyyttä Jumala on pitkään sietänyt, mutta nyt sen aika on ohi: hän vaatii kaikkia ihmisiä kaikkialla tekemään parannuksen.
D
Juu. Muslimien ja taolaisten tulisi tehdä parannus.
Kyllä minä luen tuon niin, että minun on tehtävä parannusta ja etsittävä oikean jumalan tahtoa. Sillä Jumala on sitä mitä Hän tahtoo. Lankean usein palvomaan tuntematonta Jumalaa, omien halujeni ja mielikuvitukseni tuotetta.
D
En ole eri mieltä. Kyllähän iso osa evankeliumien teksteistä lähinnä puhuu pelkästään parannuksesta.
Toki muslimeille ja taolaisille saa julistaa…
D
Tänään tuli vastaan sellainen ennennäkemätön otus kuin islamilaisten traktaattien jakaja. Otin lappusen, tietysti, onhan kyseessä varsin mielenkiintoinen konsepti. Traktaatissa oli paljon kristinuskon kanssa yhteistä sisältöä mm. Jumalan olemassaolosta ja älykkäästä suunnittelijasta, toki sitten paljon eroavaakin. Tämän ketjun kannalta relevanttia, vaikkakaan ei suoraan otsikon kysymykseen vastaavaa, oli se, että traku käytti koko ajan sanaa Jumala, ei Allah. Tämä on toki varsin johdonmukaista sen kannalta, että Allah on Jumala arabiaksi, ei mikään erillinen erisnimi.
Joskus olen kuullut entisen muslimin todistuspuheenvuoron. Harmillisesti oli sen verran vierasta aksenttia, että en pystynyt varmuudella erottamaan, sanoiko hän “ennen palvelin väärää jumalaa” vai “ennen palvelin väärin Jumalaa”. Molempia voisi kyllä teologisesti perustella kristinuskon ja islamin erojen kannalta.
Muslimitraktaatti joka tapauksessa jätti vähän samanlaisen fiiliksen kuin Jehovan todistajien matskut: ikään kuin kristinuskon vääristynyt muoto.
Rooman kirkon katekismus varsin selvään toteaa, että kirkko ei voi määritellä taivaaseen pääsijöitä edes kirkon sisällä, vaan kertoa vain sen mitä asiasta ilmoituksen mukaan on sanottu.
Idän katolisuutta ei muistaakseni mainita erikseen lainkaan. Itäinen ortodoksisuus mainitaan ja ortodoksinen kirkko myös, Sitten erilaiset protestantit, jotka myöskin ansaitsevat kristityn nimen. Juutalaiset ja muslimit mainitaan erikseen, koska molemmat ovat saman Jumalan, jota kristityt palvovat, palvonnasta historiassa kehittyneitä uskontoja.
Puhut usein erittäin paljon siitä mitä RKK:n katekismuksessa sanotaan. Katekismus, Samoin kuin Trenton ja Vatikaanin kirkolliskokousten asiakirjat löytyvät todella helposti verkosta suomeksi. Voit milloin tahansa lainata niitä sen sijaan, että kertoisit pitkissä teksteissä mitä niissä muka lukee.
Uskoisin, että myös helluntalaisuus pitää väärän todistuksen antamista lähimmäisestä syntinä, vaikka se onkin Vanhan testamentin käsky.
Olen tästä RKK:hon yhdistetystä virheellisestä tiedosta @oka lle sanonut useasti ja pyytänyt häntä perustelmaan tai korjaamaan väitteensä. Ehkä helluntailaisuus ja helluntaipäivän kastajaliike suhtautuvat asiaan.
D
Ida!
RKK:n katekismuksen 846 kohdassa on suomeksi: ”Hän itse on selvin sanoin korostanut uskon ja kasteen välttämättömyyttä, ja samalla vahvistanut välttämättömäksi kirkon, johon ihmiset kasteen kautta astuvat sisälle ikään kuin ovesta. Tästä syystä eivät sellaiset ihmiset voi pelastua, jotka huolimatta siitä että tietävät Jumalan perustaneen Jeesuksen Kristuksen kautta katolisen kirkon autuuteen välttämättömäksi, eivät kuitenkaan tahdo siihen liittyä tai siinä pysyä.” Ainoastaa nk. helluntalaiset edustavat niitä, jotka eivät ole hallunneet siinä pysyä.
Suurimmat protestanttiset ryhmätkin ovat täyttäneet Vatikaani 2:n jälkeisen katekismuksen klausuulin, jossa määritellään kuinka myönteinen elekin RKK:ta kohtaan riittää yhteyteen. Asiaa on kehitelty ja mitäänsanomattomuuskin alkaa kelpaamaan.
Kirjoitan näin, koska olen asiaan perehtynyt, sen keskellä elänyt ja tämänpäivänkin tilaan minulla on tieto. Katolisuus, idässä ja lännessä voi puhua niinkuin itse säätää. Onkin oikein mainita, että ”kirkkomme opettaa …”.
Vuodesta 1910 lähtien niinkutsutut helluntalaiset Italiassa jättivät Katolisen kirkon tai heidät silloin pääsääntöisesti julistettiin kirkon kiroukseen. Samoin kävi mm. Brasiliassa. Mainitsen nämä kaksi, koska nämä maat ovat olleet asuin- ja työympäristöni, Italia 1958 ja Brasilia 1979 lähtien.
Olen kyllä tottunut valheisiin, mutta vain hellunntalaisista. Italian valheista voin mainita Buffarini-Guidi lain, nimeltä ”Laki helluntalaistaen tuhomaiseksi. Voimassa 1935-1957. Siinä on kohta missä nk. Helluntalaisten kokoukset on hajotettava ja siellä olevat lapset otettava huostaan, koska kokoontumisissa tapahtuu lasta tuovia asioita. Paljon muutakin täyttä valhetta kirjoitettiin lain tueksi.
Nämä eivät ole olleet yleisten puheitten teemoja, ei edes mainintoja, kun saarnattiin. Vasta viimeisinä viitenä vuotena on Italian hengellinen kirjallinen ilmaisu maininnut vainot. Paavi n. 6 vuotta sitten ilmoitti menevänsä tapaamaan helluntalaisia Napolin lähellä. Siellä ei kuitenkaan ollut yhtään helluntalaista. Paavi sanoi ”olen pahoillani joidenkin ystävieni erehdyksistä helluntalaisia kohtaan, hehheh”. Kuuntelin tämän puheen alkuperäisenä, joka sitten on muutettu palasiksi. Myös sen transcript on näinä vuosina muuttunut, merkitykseltään epämääräiseksi.
Samanlaisen valehtelu-syytöksen kirjoitti V-M. Kärkkäinen, vähän ennen helluntaiherätyksen lopullista jättämistä. Väite oli häneltäkin kehittymättömyyteen palaamiseen tulosta. Syy oli, ettemme ”me helluntalaiset saa tehdä katolisista veljistämme valheellisia väittämiä.” Avaan, jos kiinnostaa.
Tuossa kohdassa ei puhuta helluntailaisista. Tai sitten siinä puhutaan myös protestanteista. Ja reformoiduista. Ja monesta muusta. Ja juutalaisista ja islaminuskoisista.
Tällaista yksityiskohtaista luokittelua ei tuosta löydy. Luet sen itse siihen.
D
Itse olen aina (jo silloin kun minut oli juuriuskoontulleena liitetty katoliseen kirkkoon) kiertänyt tämän kohdan ajattelemalla niin että jos ei tiedä Jumalan perustaneen juuri tämän nykyisen katolisen kirkon Jeesuksen Kristuksen kautta autuuteen välttämättömäksi, niin sitten ei vaan tiedä. En minä ainakaan tätä tiedä, nimittäin että mihin kirkkoon täytyy kuulua kuuluakseen Jeesuksen Kristuksen kautta perustettuun kirkkoon. Mitä sellainen tietäminen edes on? Ei ainakaan sitä että joku pappi tai katekeetta on minulle sitä tolkuttanut katekismuksesta, joten en ota itseeni jos pelotellaan autuudesta osattomuudella. Jeesus on minut löytänyt ja tehnyt uskovaksi, se riittää, koska muusta en tiedä. Jos sen sijaan tietäisin että katolinen kirkko on juuri se autuuteen välttämätön, kuuluisin siihen.
Katekismuksen olin lukenut liittyessäni. Vanha sisar, oma katekeettani, antoi kuitenkin hyvän neuvon. Kaikkien opinkohtien uskominen vastoin omaa vakaumusta tai intuitiota ei ole oikein. Ne asiat mitä ei voi uskoa, tulee viedä rukouksessa Jumalan eteen ja Jumala lopulta näyttää miten niiden kanssa tulee elää.
Mikä mulle opetettiin olevan tärkeää, on parannuksen teko omissa elintavoissa. Sen olen kokenut olevan totta.
Ajattelen hieman samalla tavalla. On olemassa vain yksi kirkko. Se todetaan uskontunnustuksissa, jotka jo alkukirkossa jokaisen piti osata ja uskoa riippumatta siitä mihin “fiilikset” ajatukset veivät.
Uskossa Jeesukseen Jumalana kirkko on erittäin oleellinen asia, “Sinä olet Pietari ja tälle kalliolle minä perustan kirkkoni” tarkoittaa vähintäänkin sitä, että se kirkko on jo perustettu ja meidän tehtävämme olisi lähinnä pitää sitä pystyssä, eikä miettiä sitä ovatko sen perustukset oikeat.
Asioissa on monia puolia, mutta itse pidän suurena virheenä sitä, että ajattelemme kristinuskossa olevan asioita, joita aikaisemmat sukupolvet eivät olisi oivaltaneet. Näin vain ei ole.
Minä kun aina olin luullut, että helluntailaisetkin voivat yhtyä apostoliseen uskontunnustukseen.
Yhden, pyhän, katolisen ja apostolisen kirkon ulkopuolella ei ole totisesti pelastusta, koskapa tuo kirkko on Kristuksen Ruumis.
Jotenkin tuo RKK:N määritelmä tuntuu aikallailla hassulta. Siinähän toki viitataan paavin yhteydessä olevaan kirkkoon. Toki voi olla joukko ihmisiä, jotka esim. ulkoisesta painostuksesta eivät voi kuulua Rooman kirkkoon, mutta muuten kai luulisi, että tuohon kirkkoyhteyteen haluaisi kuulua, jos ajattelee, kuten RKK kuvaa. (Ja käsittääkseni kaikenlisäksi on tunnustettu, että kristitty voi olla in pectore jossain tapauksissa.)