Katso kirjoitukseni Exsurge Domine - #49 käyttäjältä Plautilla
Exsurge Domine -ketjussa. Jos sanomme että teillä luterilaisilla ei ole samanlainen usko, se tarkoittaa käytännössä sitä että te olette ihan hyviä tyyppejä ja uskotte Kristukseen, niin kuin esimerkiksi se tyyppi Apostolien teoissa joka oli saanut vain Johanneksen kasteen, mutta ei täyttä kristillistä kastetta kätten päälle panemisineen.
Se tarkoittaa sitä että ne, jotka ovat täydessä kirkon yhteydessä rukoilevat teidän puolestanne niin maan perusteellisesti että jos se heistä on kiinni (viime kädessä tietysti Jumalasta), niin tehän pelastutte kyllä.
Kirkko on Kristuksen pelastava ruumis joka antaa oman henkensä maailman puolesta eikä mikään omalla pelastuksellaan ylimielisesti kehuskeleva mukapyhä.
On pari, kolme, erilaista tapaa ekskommunikoida. On pienempi ekskommunikointi, jossa henkilö tai paikalliskirkko joka ekskommunikoidaan säilyy kirkon osana, mutta ei saa osallistua ehtoolliselle ennenkuin katuu tai päästään muulla tavalla sopuun. Sitten on suuri ekskommunikointi, josta käytetään kansanomaista nimeä kirkonkirous, siinä ei ole enää kysymys vain ehtoolliselta erottamisesta. Toki voidaan spekuloida sillä että aina pääsee takaisin katumalla vilpittömästi.
Luther ei koskaan henkilökohtaisesti katunut ekskommunikaationsa syytä. Hän pysyi siis ekskommunikoituna. Luterilaiset CA:n määrittelemänä kirkkokuntana taas ei ole asia mikä on kirkkolain mukaan olemassa. Kirkkoja ei perusteta yksityisen tunnustuksen varaan. Luterilaisiin ei voi soveltaa mitään kirkkolakia koska heitä ei sen mukaan ole olemassa. Yksittäisiin pappeihin ja piispoihin, jotka alkoivat opettaa kirkon tuomitsemia luterilaisia oppeja ja vihkivät pappeja ja piispoja kirkkolain vastaisesti, sovellettiin kirkkolain rangaistusta, ekskommunikointia.
Katolilaisten ja ortodoksien tilanne on täysin erilainen sillä kumpikaan osapuolista ei voi kiistää toisen kirkkoutta, molemmilla on sama apostolinen tausta.