Alentuvuuden vaikutelman uhallakin, ymmärrän tämänkin. Epäortodoksisuudesta ei kuitenkaan olisi kyse. Jos jotakin, ortodoksisuus ei ole mekanistista eikä pyhyys kartu mekanistisen kirkossakäynnin mukaan.
Mainiota, kun saat kirkkoherran kiinni!
Oletko sinä @Sakarja käynyt muissa kirkoissa kuin Uspenskissa? Monet pitävät erityisesti Pyhän Herman Alaskalaisen kirkosta Tapiolassa. Se on uusi, joten siellä saattaa ilmanvaihto olla parempi. Hautausmaalla on Profeetta Elian kirkko, ja onhan niitä pääkaupunkiseudulla muitakin. En ole käynyt muualla kuin Uspenskissa, missä ei saanut paljonkaan selvää siitä, mitä luettiin ja laulettiin, toisin kuin muissa tuntemissani kirkoissa.
Mikrofonit ovat kyllä korjanneet tätä ongelmaa. Aiemmin tosiaan kaiku (?) vähän puuroutti ääntä.
Johti alussa vähän koomisiin sivuvaikutuksiin. Joskus kaiuttimista kuului alttarin ääni: “Tervepä terve, eipä oo nähty pitkään aikaan.”
3 tykkäystä
Onko tämä osa niitä salaisia rukouksia?
8 tykkäystä
Hyvä, että kuuluvuus on parantunut. Yritän aina kuunnella mitä lauletaan, koska veisuissa on niin paljon kirkon opetusta.
1 tykkäys
Kristus syntyy, kiittäkää! Kristus taivaasta vastaan ottakaa! Kristus maan päällä, yletkää korkeuteen! Veisatkoon Herralle koko maa, ja ihmiset riemuiten ylistäkööt Häntä, sillä Hän on kunnioitettu!
5 tykkäystä
Lintulan luostarin sivuilta viehättävä legenda neljännestä tietäjästä, jonka piti lähteä kunnioittamaan Kristus-lasta, mutta kesti kauan, ennen kuin hän kohtasi Hänet.
Legendan on kirjoittanut arkkimandriitta Afanasi Netšajev, Valamon luostarin munkki. Sotien välisenä aikana hänet lähetettiin Valamosta Pariisiin Pyhän Sergein teologiseen instituuttiin opiskelemaan teologiaa. Hän siirtyi tuonilmaisiin vuonna 1949 palaamatta enää koskaan Valamoon. Hänet tunnetaan erityisesti metropoliitta Antoni Bloomin rippi-isänä. Suomennos Lintulan nunna Ksenia.
Matteuksen evankeliumissa ei mainita tietäjien lukumäärää, joten heitä on periaatteessa voinut olla vaikka kymmenen. Traditio päätyi melkoi varhain kolmeen tietäjään (tai maagiin tai kuninkaaseen, kuinka vain) lähinnä heidän tuomiensa lahjojen perusteella. Ajateltiin siis, että kukin tietäjä olisi tuonut yhden lahjan, yksi kultaa, yksi myrhaa, yksi suitsukkeita.
Myöhäinen legenda neljännestä, myöhästyneestä tietäjästä tunnetaan myös ortosfäärin ulkopuolella. Tämä motiivi on keskeisessä osassa mm. Michel Tournierin vuonna 1980 suomennetussa romaanissa Kolmen kuninkaan kumarrus. Löytyy hyvin varustetuista kirjastoista. Suosittelen.
1 tykkäys
Katselin tuossa norjalaissarja Miehitetyn. Eräässä jaksossa näytettiin kuvaa ortodoksikirkosta, joka pikaisen googlailun perusteella olisi tämä: http://greskorthodokskirke.no/index.php/no/. Kirkossa on penkit, mutta sen tiesinkin, että jossain tämä on tapana. Itseäni hämmästytti TV-sarjassa vilahtaneet urut, joista en nyt löytänyt yhtään kuvaa. Eli onko jossain tapana käyttää ortodoksisissa kirkoissa myös urkuja?
Kirkko on selvästi entinen protestanttinen kirkko, jossa on urut sen tähden. Ehkä niille ei vielä ole löytynyt ostajaa. Soitinta voidaan käyttää esim kuoron harjoituksissa, mutta vähän järeä soitinhan urut ovat siihen tarkoitukseen.
Panin oheisen videon jo edelliselle foorumille. Pistetään nyt vielä tännekin. Eli joo. Urkuja on rajallisessa määrin käytetty myös ortodoksissa kirkoissa siellä täällä. Kreikassa mm. Peloponnesoksella sijaitsevan Mistran joissakin vanhoissa kirkoissa on ollut urut, vaikka niistä en löytänyt visuaalista materiaalia. Tämä video on Amerikasta; sekä Mistran että Amerikan tapauksissa lienee kyse ns. “länsimaisesta baabelinvankeudesta”, millä tarkoitetaan, kuten termistäkin ilmenee, länsimaisia vaikutteita ort. liturgiseen elämään.
Amerikassahan on vaikka mitä. Kreikassakin on paljon modernia länsimaista vaikutusta, mutta eipä läntisissä kirkoissakaan ollut urkuja ensimmäisellä vuosituhannella. Urut ovat alunperin ulkosoitin, joita soitettiin sirkuksissa. Kesti kauan ennen kuin ne hyväksyttiin kirkkoihin.
Ymmärtääkseni kesti myös kauan, että niiden käyttö muotoutui nykymalliin. Lueskelin joskus jostain, että pitkään aikaan niillä ei säestetty kirkkolaulua vaan esim. prosessioita.
Tämä blogikirjoitus on niille “etsijöille”, jotka ovat kirkon eteisessä, mutta eivät halua astua sisään:
Ei näin:
“Olen avoin, kaikki uskonnot kiinnostavat minua. Kukin tulee uskollaan autuaaksi. En usko niin kuin kirkko opettaa. Uskoni ei tarvitse kirkkoa. Olen etsijä, en halua sitoutua…”
4 tykkäystä
Pyhien elämäkertoja on ortodoksisen kirkon verkkosivuilla ort.fi, kun katsot etusivulla vasemmalla kuluvan päivän ja seuraavan päivän päivämäärän laatikon alareunassa olevaa kohtaa “Päivän synaksario”. Siellä on kunakin päivänä muisteltavien pyhien elämäkerrat. Kymmenen kuukauden Synaksarion-kirjat ovat ilmestyneet (Synaksarion Syyskuu - Synaksarion Kesäkuu; kirkkovuosi alkaa syyskuun 1. päivänä). Heinäkuun ja elokuun Synaksarionit eivät ole vielä ilmestyneet, mutta on toivoa, että ne ilmestyvät näinä vuosina.
1 tykkäys
Valamon verkkokaupassa on tammikuussa alennusmyynti, kaikista kirjoista 10 prosentin alennus:
2 tykkäystä
Hyvä kun muistutit tuosta blogista, @Filonilla. Satunnaisesti olen sitä lukenut, mutta tarkotukseni oli sitä ruveta aktiivisemmin ja säännöllisesti lukemaan. Tykkäsin kovasti viime kesän kirjoituksesta Evoluutio.
"Ensinnäkin luominen ja evoluutio vastaavat eri kysymyksiin. Usko luomiseen on luottamusta siihen, että kaikki on saanut alkunsa syystä. Kaikella tarkoitetaan siis kaikkea ja äärimmäisellä tavalla. Se siis vastaa kysymyksiin miksi ja mistä. Myös kysymykseen mihin.
Evoluutio sen sijaan yrittää vastata kysymykseen miten elämä on kehittynyt." (Lars Ahlbäck, Sana papilta-blogi)
Kuuluin joskus vuosikymmeniä sitten Valamon kirjakerhoon. En kaiketi ollut silloin vielä näin paatunut.
Sinähän olet kuin sipuli 
Yhden kerroksen alla on aina uusi. Olen oppinut paljon Naalista tänään 
1 tykkäys
Valamon kirjakerhon jäsenet saavat kirjakerhon kirjoja alennettuun hintaan. Jäsenen ei ole pakko ostaa mitään, vaan hän voi aina peruuttaa kirjan, jos se ei kiinnosta. Kirjakerhokirjat ovat joko Valamon luostarin julkaisemia kirjoja tai sitten muita ortodoksisia kirjoja. Myös aikaisemmin ilmestyneitä kirjakerhokirjoja voi ostaa kirjakerhohintaan, kun ilmoittaa jäsennumeronsa. Valamon verkkokaupan sivuilla kirjan esittelyssä näkyy alareunan taulukosta, onko kirja kirjakerhon kirja vai ei. Kirjakerhossa on julkaistu monia todella hyviä kirjoja.