Kylläpä on kampanja käynnissä. Toivottavasti jossain muistetaan, että suomalainen todellisuus ei ole yhtä kuin ortodoksisuus aina ja kaikkialla.
Minulla ainakaan identiteetti ja näkemykset eivät ainakaan ole muuttuneet miksikään kirkkoon liittymiseen jälkeen.
Katekumeenit ja niiden suuri määrä ovat nimenomaan pastoraalisia haasteita. Positiivisia haasteita. Itse luotan papistoon ja hengellisiin ohjaajiimme.
“Kampanja” kuulostaa salaliittoteorialta. Liittyjä liittyy Suomen ortodoksisen kirkkoon.
Nimenomaan ei. Liittyjä liittyy Kristuksen kirkkoon. Jonka Kristus perusti. Ortodoksisuudessa on melko iso haarukka erilaisia mielipiteitä ja ortodoksisuuden koko kirjo pitää olla tervetullut riippumatta paikalliskirkosta.
Nyt on puhe Suomen ortodoksiseen kirkkoon liitettävistä. Suomessa toimii muitakin ortodoksisia yhteisöjä.
https://www.ortodoksi.net/index.php/Ortodoksisen_kirkon_jäseneksi_liittyminen
Mitään väliä paikalliskirkolla. Liittyjä liittyy kirkkoon, koska Kristus. Ei väliä, onko Helsinki, Moskova, Antiokia vai Washington.
Toki voi ehdottaa, että vieraskieliset tai eri mieltä olevat ortodoksit menevät johonkin muuhun paikalliskirkkoon. Moskovan patriarkaatti varmaan ottaa mielellään uusia jäseniä.
Edelleen: nyt on puhe Suomen ortodoksiseen kirkkoon liittyvistä. Muitakin ortodokseja maassamme on.
Liittyjä (tai paremmin sanoen liitetty) kuuluu asuinpaikkansa Suomen ortodoksisen kirkon paikallisseurakuntaan, voi osallistua sakramentteihin, äänestää kirkollisissa vaaleissa jne.
Juu. Nämäkin liittyvät Kristuksen kirkkoon. Ja niillä saattaa olla mielipiteitä, jotka poikkeavat meidän mielipiteistä 
Onko sinulle Kristuksen kirkko Ortodoksinen kirkko?
Mielipiteitä saa olla. Kuitenkin on niin, ettei Ortodoksiseen kirkkoon tulla muuttamaan kirkkoa itsensä näköiseksi. Päinvastoin: kirkko muuttaa ihmistä. Jos vain ihminen siihen suostuu.
Juu, ei tulla. Eikä suomalaisen yhteiskunnan näköiseksi.
En tiedä millainen on suomalaisen yhteiskunnan näköinen ihminen. Epävakaa?
Meilllä on näitä hassuja partoja ja ikävän vanhanaikaisia huiveja. Näillekin tulee olla tilaa eikä leimata vaikka fundamentalisteiksi.
En pidä hassua partaa ( mikä se muuten on?) enkä huivia erityisemmin suomalaisen yhteiskunnan tunnusmerkkinä.
Eihän ne Suomessa ole kiellettyjä saati pakollisia.
Ei niin, mutta kaiken erilaisuuden tuomitseminen näyttää olevan meillä Suomessa suoranainen kansalaisvelvollisuus. Minun mielestäni esim huivin käytön raivokas vastustaminen on tyhmää. Onneksi suurin osa kirkkomme jäsenistä on suvaitsevaisia.
En ole itse törmännyt minkäänlaiseen huivin tai hassun parran vastustamiseen.
Papisto, nykyistä arkkipiispaa myöten, on joutunut puuttumaan itse asiassa päinvastaiseen. On vaadittu huivia jne. mikä ei ole ortodoksista käytöstä.
Luostareissamme vaaditaan huivia, ei muualla. .Partoja vastustettiin maailmansotien välisenä aikana. Jopa arkkipiispa Herman ajoi partansa pois. Samoin muistan piispa Aleksanterin (Viipurin ja sittemmin Helsingin piispa k.1969 ) olleen 1960-luvulla parraton. En tiedä vastustiko hän partaa vai eikö hänelle parta.kasvanut.
Ei muuten vaadita enää Valamossa eikä Lintulassa. Saati
Lintuvuoressa. Toki luostarit päättävät itse näistäkin asioista. Onhan luostari asukkaidensa koti.
Nykyinen kirkkoherramme on parraton. En tiedä miksi ja eihän sellaista täysin ortodoksisen uskon ulkokehällä olevaa henkilökohtaista asiaa voi edes kysyä.
Hän oli aikoinaan sivutoimisena sotilaspastorina oto ja liekö vieläkin. Armeijassa vaadittiin ainakin aikaisemmin parrattomuutta.
Eräs pappi oli kirjoittanut, että vanhemman perinteen mukainen pukeutuminen tai paluu siihen eli huivin ja ilmeisesti hameen käyttö heijastaisi parhaimmillaankin ulkokohtaista tapaa lähestyä uskoa. Tuosta voi vetää kaksi johtopäätöstä. 1) Perinteinen pukeutuminen on pahimmillaan jotain muuta. 2) Perinteisesti pukeutuvat lähestyvät uskonasioita ulkokohtaisesti. Kyllä tuo huivien vastustamiselta vaikuttaa. Kyllä tuo aika tavalla leimaa perinteisesti pukeutuvat ja pyhän apostoli Paavalin kehotusta sekä myös Kirkon kohta kaksituhatvuotista perinnettä noudattavat.
Valamon luostarin sivuilla sen sijaan (httPOISTAps://valamo.fi/luostari/jumalanpalvelukset/ortodoksiset-tavat):
Naisten toivotaan luostarin jumalanpalveluksissa peittävän hiuksensa huivilla tai muulla päähineellä.
“Meillä ei ole sellaista tapaa”
Valamossa ja Lintulassa huivin käyttö on vapaaehtoista. Huiviin tai sen olemattomuuteen ei kukaan ( toivottavasti) puutu. Toisin on venäjällä.
Keskustelua naisdiakonaatista.