Plus pappismunkki Serafim. Kielten määrää en tiedä, mutta ainakin lukuisia kuolleita ja seemiläisiä.
Joko se herätys on vihdoin tullut. Ihmeet ja merkit seuraavat!
2 tykkäystä
Eikös teillä ainakin herätystä pitäisi oleman? Kun nuoria miehiä kääntyy laumoittain ortodokseiksi.
Kyllä tuntuu olevan. Ensin tuli taiteilijoita, sitten tuli entisiä kommunisteja. Ja sitten vihaisia nuoria miehiä.
Vähän kyllä yllätyin, että isä esipaimen ei puhu kreikkaa. Tosin kohta varmaan puhuu. 
1 tykkäys
Eikä vain miehiä vaan huivia ja pitkää hametta käyttäviä nuoria naisia.
Nunna Ksenia Lintulasta vieraili hiljattain kirkossamme. Kirkkokahveilla hänelle esitettiin pyyntö, että Lintulan verkkokauppa alkaisi myydä kirkkovaatteita. " Niitä kun ei tahdo löytää mistään."
Ksenian vastaus oli suora: kirkkoon voi tulla ihan tavallisissa siisteissä vaatteissa.
Näihin huivijuttuihin on useampi pappi ottanut julkisesti kantaa.
“Ihmisten erottaminen toisistaan on Perkeleen juoni”
Koskee muitakin kristittyjä kyin ortodokseja.
Lintulan luostarissa tavalliset siistit vaatteet tosin tarkoittavat käsittääkseni huivin käyttämistä ja myös muuten sukupuolelle sopivan siveän pukeutumisen lisäksi.
Mitä tulee presbyteerien Markon ja Petri K.:n viimeviikkoisiin kirjoituksiin, niin niiden perustelut vaikuttavat lähtökohdiltaan nominalistisilta. Toisin sanottuna niissä ei nähdä sitä mahdollisuutta, että symboleilla olisi luonnollisia sielullisia merkityksiä, vaan merkin ja merkityn objektin suhdetta pidetään vain sopimuksenvaraisina ja mielivaltaisina asioina. Näin ollen merkitsimen eli merkin havaittavaa osaa aletaan pitää toissijaisena seikkana ja satunnaisena, esimerkiksi muuttuvana “sosiaalisena normina”.
Jos merkin havaittavaa osaa pidetään satunnaisena - olemukseltaan merkityksettömänä - niin silloin voidaankin muitta mutkitta erottaa merkitty objekti ja merkin havaittava osa, ja päätyä sellaiseen kantaan kuin isät Marko ja Petri päätyivät. Tällöin pohdinnan ulkopuolelle jää se, että voiko merkillä olla myös myönteinen vaikutus ihmiseen ja ihmisiin hänen ympärillään. Ovatko kaunis puhe, tahdikas käytös ja hyvät teot otollisia vaikuttamaan ihmiseen ja hänen lähimmäisiinsä myönteisellä tavalla? Pyhä Johannes Krysostomos on sitä mieltä, että hiusten verhoaminen oli myös otollinen johtamaan tietynlaiseen sopivaan sielulliseen tilaan ja käytökseen (hänen kommentoidessaan kohtaa 1. Kor. 11:10).
Siihen vetoaminen, että nöyryyden merkillä ei ole väliä, jos ei ole nöyryyttä, ei tässä auta. Sama voidaan sanoa mistä tahansa asiasta niin hyväntekeväisyydestä kuin parantamisestakin. Silti meidän kuuluu tehdä hyviä tekoja vaikkakin oikealla tavalla.
Kirjoitin aiheesta myös viitisen vuotta sitten periaatteessa samoin perustein:
Ketjusta “Luterilaisuus” 8/2019
1.c ) Se missä tämä nominalismin puoli voi näkyä luterilaisessa praksiksessa on esimerkiksi symboliikan (tai tapaan perustuvien merkkien) sopimuksenvaraisuuden korostuminen tavalla, joka jättää huomiotta, ettei symboliikka aina ole vain sopimuksenvaraista, vaan sillä voi olla luonnollinen (sielullinen) merkitys. Silloin voidaan muitta mutkitta abstrahoida, erottaa merkki muista merkeistä joihin se liittyy ja tehdä muitta mutkitta merkki (signum) - asia (res) erottelu. Näin esimerkiksi pastori Petri Hiltunen (Pään peittäminen jumalanpalveluksessa - Luterilainen.netLuterilainen.net) voi kirjoittaa:
Lainaus luterilaiselta pastorilta Petri Hiltuselta
Käskyssä pään peittämiseen voidaan kuitenkin erottaa toisistaan itse asia (latinaksi res) ja tuon asian ulkonainen merkki (latinaksi signum). Asia on se, että miehen pää on Kristus ja naisen pää on mies. Tämä vallanalaisuus ja siihen suostuminen on käskyn sisältö ja tarkoitus.
[- -]
Siksi voidaan ajatella, että käskyn olennainen sisältö (latinaksi res) on vallanalaisuus ja siihen alistuminen. Käsky tähtää siihen, ei ulkonaiseen käyttäytymiseen eli pään peittämiseen. Käskylle kuuliainen on se, joka alistuu Jumalan käskyyn.
Siksi voidaan ajatella, ettei ulkonainen teko ole välttämätön vaan sisäinen asenne. Pään peittäminen voi olla hyvä tapa, mutta ei ehdoton ja ajaton vaatimus. Voimme havaita, ettei pään peittäminen enää symboloi omassa kulttuurissamme sitä mitä se Paavalin aikaan symboloi.
Kun esimerkiksi tämän merkin on todettu olevan täysin mielivaltainen ei ole enää syytä pohtia (luterilaisuutta koskeva agnostisuus), voisiko sen tarkoitus ja merkitys ulottua myös tuon kuuliaisuuden ulkopuolelle, tai että onko tuolla merkillä jotain positiivista vaikutusta (samaan tapaan kuin kauniilla puheella, tahdikkaalla käytöksellä tai hyvillä teoilla, joiden yhdeksi syyksi Pieper tosiaan sanoi maailmalle todistamiseksi). Ehkä siksi, että halutaan varata kaikki hyvä välittömästi Jumalan sanalle?
1 tykkäys
Asia on yksinkertainen huivin osalta: se on slaavilainen tapa.
Äiti Kristoduli neuvoi huivin käytöstä kreikkalaisessa naisluostarissa vierailijoille: voit laittaa mutta he luulevat silloin sinua venäläiseksi. Päätä itse.
1 tykkäys
Asia ei ole kuten sanot. Huivin käyttö on ollut tapana kaikkialla ennen 1900-lukua, myös Suomessa ja Kreikassa. Kreikkalaisillehan pyhät Paavali ja Johannes Krysostomos opetuksensa pään peittämisestä pitivät ennen kuin slaaveja oli valistettukaan. Suomessakin monet heidän kehoitustaan noudattavat vielä tänäkin päivänä, joten tapa on myös suomalainen.
3 tykkäystä
Kyllähän naiset, olivat ortodokseja tai eivät, pitivät aikoinaan huivia kirkon ulkopuolellakin.
Saa sitä pitää edelleenkin. Siitä tosin ei ole kirkollista määräystä. Paikallinen erityispiirre.Kukaan ei kiellä. Suosittelen kuitenkin matkaa Kreikkaan katsomaan mikä on tilanne. Venäjälle en.
https://www.ortodoksi.net/index.php/Huivi_päässä_kirkkoon%3F
1 tykkäys
Liekö tarvitsee mennä kauhean montaa vuosikymmentä takaperin, että oli ihan vain ortodoksinen tapa.
Nyt aiheena kuitenkin oli kirkkopukeutuminen, siihen liittyvä apostolinen ohjeistus (1. Kor. 11:3-16) ja apostolisen ohjeistuksen mukainen kirkollinen perinne, johon kuuluu myös edellä mainitsemani pyhän Johannes Krysostomoksen, ja monen muun, opetus pukeutumisesta.
(Merja Merraksen kirjoitusta ei periaatteessa tarvitsisi minun edes kommentoida, niin vieras kirkolliselle perinteelle se on, mutta koska se tuli minulle vastaan joskus aikaisemmin ja tutkailin silloin sen lähteitä ja niihin liittyvää keskustelua, niin voin tässä kirjoittaa siitäkin sanan tai kaksi.
Merja Merras käyttää lyhyessä kirjoituksessaan lähteenä Troy Martinin akateemista artikkelia “Paul’s Argument from Nature for the Veil in 1 Corinthians 11:2-16” (2004, Journal of Biblical Literature, 123:1, 75-84). Kyse ei siis ole kirkollisesta opetuksesta vaan akateemisesta pohdiskelusta, johon kuuluvat myös “villit veikkaukset” keskustelun edistämiseksi. Artikkelissaan Martin esittää, että 1.Kor. 11:15 esiintyvä sana peite (peribolaion) tulisi kääntää sanaksi kives. Tuon lähtökohtaisesti kaukaa haetun argumentin kumosi, sikäli kuin kumoamiselle tarvetta oli, akateemisesti viimeistään Mark Goodcare artikkelissaan “Does peribolaion Mean “Testicle” in 1 Corinthians 11:15?” (2011, Journal of Biblical Literature, 130:2, 391-196). Tarkasteltuaan Martinin käännöksiä Goodcare toteaa ne oudouksi ja hänen argumenttinsa huonosti perustelluksi ja päätyy lopputulemaan: Ei, se ei tarkoita sitä, eikä sitä voi kääntää niin.)
Yleinen tapa naisilla navetoissa ja keittiötöissä kirkkokuntaan katsomatta.
2 tykkäystä
No nyt on sellainen pukukoodi jonka minäkin ymmärrän.
Kirkolle ja kylälle lähtiessä nykyemäntä ei kuitenkaan enää huivia pidä, niin kuin menneenä aikana.
1 tykkäys
Kyllä moni nykyemäntä käyttää huivia ihan joka tilanteessa silloin, kun jotain päähinettä tarvitaan.Itselläni ei muita päähineitä enää olekaan.Enkä minä ota huivia pois päästäni, kun menen sisälle kirkkoon.Olen käyttänyt huivia 1960-luvulta asti. Huivi edusti silloin nuorekasta ja vapaata pukeutumista. Pönöttäjillä oli hattu.
1 tykkäys
Korjaus omaan tekstiini: Nuorempiin ikäluokkiin kuuluva nykyemäntä ei käytä kirkolla tai kylillä huivia, muuten kuin ehkä kovilla pakkasilla paksua villahuivia. En ole heitä edes aktiivisina emäntävuosinani nähnyt kylillä huivi päässä.
Ei millään pahalla.
1 tykkäys
Ortodoksisessa kirkossa kyllä näkyy huiveja ihan nuorillakin. En tiedä onko heillä huivi vain kirkossa vai muutenkin.Se,että kreikkalaiset karsastavat huivia,johtuu heidän naapurimaastaan Turkista, jossa jokin musliminaisten ryhtiliike vaatii saada käyttää huivia. Muslimihuivi on ollut Turkissa kielletty vaate kouluissa,yliopistolla ja valtion virastoissa. Meillä Suomessakin moni vastustaa huivia “muslimivaatteena”.
1 tykkäys
Uuden arkkipiispan kotisivut on avattu:
1 tykkäys