Mikähän hinku Intian ortodokseilla on ympätä syntikoita aivan joka paikkaan. 
1 tykkäys
Ja todennäköisesti ne tulee ihan törkeän lujaa 
Intialaisia on Suomessa jo verrattain paljon ja heidän rakkautensa elokuviin on johtanut siihen, että Intian ensi-illat näkyy leffateattereiden erityisnäytöksissä täälläkin. Meille suomalaisille jaettiin korvatulppia!
Saisi jakaa muuallakin. Ihan perus Finnkinossakin huudatetaan ääniä liian kovaa.
1 tykkäys
“Sinä vahvistit pohjoisen kansan”.
Ex-Missouri-synodin pastorin jutustelua ortoutumisesta. Ilmeisesti melko sopuisa ero sekä eronneen että entisen seurakuntansa tahoilta.
Kun näitä luterilaisia pappeja nyt ortodoksisiin kirkkoihin (ja katoliseenkin) siirtyy, niin miten heihin uudessa kirkossaan suhtaudutaan?
Teologeina, oppineina maallikkoina? Mielestäni heidät tulisi integroida uuteen yhteisöön hengellisinä työntekijöinä. Uskonnon opettajina, diakoneina, pappeina - jos ovat kiinnostuneita ja valmiita tarvittavaan lisäkoulutukseen…
Jos ei ole vihitty, on maallikko. Toki koulutusta arvostetaan. Ainakin Huovinen ja Bergman näyttävät tekevän ortodoksisen teologian tutkimusta.
1 tykkäys
Kyllä on mahdollista saada uskonnnonopettajan töitä pienellä lisäkoulutuksella ja vihkimyksiäkin,mutta siihen tarvitaan jo enemmän täydennysopiskelua,ja että täyttää kanoniset vaatimukset. Papilta vaaditaan,että hän on I:ssä ortodoksisessa avioliitossa.sopivan ortodoksinaisen kanssa tai munkki..Kun itse käännyimme mieheni kanssa,niin ihan ensimmäiseksi meidät vihittiin avioliittoon ortodoksisin menoin..Jotkut entiset luterilaiset papit ovat meillä päässeet piispoiksi asti kuten esim arkkipiispa, myöhempi Nikean metropoliitta Johannes..Jotkut entiset luterilaiset papit haluavat itse pysyä maallikkoina uudessa kirkossaan..
2 tykkäystä
Hyytiäisen Pasin on Valamo työllistänyt hankevastaavaksi.
Pdf pappismunkki Seraphim Rosen kääntämastä P. Gregorios Toursilaisen Vita Patrumista. Alias kokoelma Ranskan pyhien elämänkertoja. Saattanee kiinnostaa palstalaisia.
Ortodoksisessa kirkossa kuohuu taas.
Tässä linkki haastatteluun Kuopion hiippakunnan sivuilla.
Ei tästä näköjään tule mitään. Alkaa tuntua, että autonomian vois lakkauttaa…
1 tykkäys
Höpsis. Ei yhden entisen työntekijän purkaukselle niin suurta painoarvoa voi antaa.
Kai tässä jotain vuosikausien kärhämää on taustalla. Ne ovat vähän ylimääräisiä.
Eikös ortodoksipappi voi olla myös naimaton, ilman että on munkki?
Se on mahdollista, mutta harvinaista. Hänen tapauksessaan puolisoksi ymmärretään seurakunta. Ellei pappisvihkimyksen saava ole jo naimisissa ei hän voi avioitua myöhemminkään.
1 tykkäys
OCAn metropoliitta Tiihonin essee iltaliturgioista. Ei kuulema pitäisi pääsääntöisesti viettää.
Aika lakihenkistä.
Ymmärrän halun säilyttää traditionaalisen ajatusrakennelman harmonisuus, se viehättää itseänikin, mutta Jumalaa tulisi voida ylistää ja kiittää kaikkina aikoina ja kaikissa paikoissa.
Edelleen, jos todistetusti varhaiskirkossa pystyttiin järjestämään ehtoollistoimitus joka päivä, on se kumma että nykyajan elämänrytmiin tällaista ei pystytä järjestämään. Eri asia tietysti sitten, onko seurakunnissa henkilöresursseja.
Olen itse ihan tyytyväinen viikonloppuaamuisin toimitettavaan liturgiaan seurakunnissa, mutta syy, että se toimitetaan juuri silloin ei pitäisi olla se että sitä ei voi tai saa toimittaa muulloin, vaan käytännön tarpeesta nouseva syy.
2 tykkäystä
Niinpä…Käytäntö toimittaa pyhä liturgia vain aamuisin tuntuupi aika rajoittuneelta, kun vertaa sitä läntiseen tapaan, jonka mukaan pyhä messu voidaan toimittaa lähes milloin tahansa.
Olen tässä viime kuukausina lukenut eri versioita Syyrian jakamattoman kirkon alueen historiallisista liturgioista, joissa mm. esiintyy noin 70 erilaista anaphoraa, jotka on nimetty kirkon merkittävien saarnaajien mukaan.
Se mikä pistää silmään ennen bysanttilaisen riituksen valta-asemaa, on se kuinka yksinkertainen rakenne on ollut ennen kuin alettiin ihannoimaan keisarillista loistoa. Vatikaani II todellakin käytti liturgiauudistuksessaan todella paljon historiallista materiaalia ja haki inspiraationlähteekseen varhaisten dokumentoitujen liturgioiden ja anaphorien yksinkertaista kauneutta.
Tämä liturgian arkaainen lyhyys ja yksinkertaisuus olisi nykypäivän toimituksiin kaivattu muoto. Se mahdollistaisi liturgioiden toimittamisen päivinä joina täyspitkää bysanttilaisen riituksen muotoa ei käytännön syistä voi käyttää.
Nykyinen tapa lyhentää itäistä liturgiaa käytännön tarpeisiin, on mielestäni lähellä mutilaatiota. Se kun vielä yhdistetään siihen että kansa ei kuule olennaisia rukouksia vaan kuoron laulua, on omiaan vääristämään kansan osuutta rukouksesta. Paljon parjattu Vatikaani II onnistuu kuitenkin tuomaan ikiaikaisen liturgisen rakenteen yksinkertaisessa muodossa rukoukseksi johon kansakin pystyy täydesti osallistumaan.
1 tykkäys