Hetkipalvelukset on keksitty.
Mitenkähän vanha tällainen käytäntö on. Ihan mutulla veikkaisin tämän olevan suhteessa myöhäsyntyinen ja liittyvän hetkipalvelusten unohtamiseen. Ei olisi ihan ensimmäinen asia, jossa ortodoksinen perinne on ihan vain katolinen perinne, jonka RKKn latinalainen kirkko unohti jossain vaiheessa.
Käsittääkseni V2:n tuomia juttuja.
Mun on kyllä vaikea nähdä, mitä hyvää messun mahdollisten kellonaikojen rajoittaminen tuo. Hyvää nimittäin olisi se, että ihmiset pystyisivät käymään mahdollisimman säännöllisesti messussa, ja huomioiden erilaiset työaikataulut ja esim. sairauksiin liittyvät tarpeet (joillekin aamut vaan ovat toivottoman hankalia!) tätä tavoitetta palvelee parhaiten se, että mahdollisuuksia osallistua messuun ja ehtoolliselle on mahdollisimman paljon ja mahdollisimman erilaisina ajankohtina.
Johtavat liturgistit ovat puhuneet;
Ai no jos ne on johtavia liturgisteja. Ei kait siinä sitten. Lukee oikein lehdessäkin.
Aamun koitosta on kovaa vauhtia tulossa ortodoksien oma Kirkko ja kuponki. Mitähän seuraavaksi. Pitäisi varmaan lopettaa homojen syrjintä tai jotain muuta yhtä älykästä.
Ortodoksinen kirkko keskustelee nyt naisdiakonaatin palauttamisesta.
On hyvä, että keskustelua käännetään myös suomeksi.
Tuo julkaisu on kyllä enemmän mallia sellainen, että nyt keskustelun on loputtava, koska Pohjois-Amerikassa on sanottu näin. Se on yksittäinen blogaus ja sellaisenaan oikein hyvä, mutta ei kyllä mikään lopullinen totuus.
Sehän on suora käännös suositusta, kansainvälisestä sivustosta. Ei siis mikään Aamun Koiton oma blogi.
Tätähän papistommekin seuraa:
Juu. Papisto varmaan harrastelee kaikenlaista. Joku varmaan eräretkeilee ja toinen varmaan harrastaa erikoisoluita. Kolmas lukee käsityöblogeja.
Harrastuksia, niitä pitää olla!
Teologisen keskustelun seuraaminen on tosin osa ammatin velvollisuuksia.
Ihana Larissa kirjoittaa kauniisti Lällystä:
Luterilaisuudessa diakonissa keksittiin 1834 Saksassa.
Ortodoksisessa kirkossa diakonaatti kehittyi ennen 300- lukua.
300-luvun lopulla laaditut Apostoliset kontituutiot mainitsevat erilliset vihkimykset mies-ja naispuolisille diakoneille.
Juu. Apostolien tekojen aikaan.
Lyhyt, yksipuolinen, omituinen ja innovaatioita esittelevä puheenvuoro Yhdysvalloista, feminismin keihäänkärjestä. Mistä tietää, että diakonissa-asiaa ajetaan feminismistä käsin? Siitä, että sitä kannattavien paras argumentti olisi p. Johannes Krysostomoksen p. apostoli Paavalin kirjeiden tulkinnat, mutta niihin he eivät vetoa kuin ohimennen; ehkä siksi, että Krysostomot sanoi kovin paljon sellaista, mistä feministit - ovat he sitten maallisia tai hengellisiä - eivät pidä.
Oma mielipiteeni on, että nykyaikana Yhdysvalloissa ja Suomessa käyty “diakonissa-keskustelu” ei ole vain tarpeetonta vaan peräti haitallista. Aihe saa suhteettomasti palstatilaa ja sitä käsitellään perin mekanistisesta ja aktivistisesti. Toistellaan tiettyjä sanoja - “kheirotoniaa” ja “kheirotesiaa”, joiden merkitykset vaihtelevat historiallisesta tekstistä toiseen; “ylempää” ja “alempaa papistoa” - jotka ovat anakronistisia sanoja. Kirkon viroista puhutaan kuin ne olisivat jotain sotilasarvoja. Sukupuolten sota halutaan saattaa Kirkkoon. Tämä ei ole kaunista eikä oikein.
Ei minustkaan ole mikään hyvä idea yrittää elvyttää naisdiakonaattiia, joka katosi kirkosta noin 1000 vuotta sitten.Minusta olisi parempi avata lukijan tehtävä virallisestikin naisille ,niin että he voisivat saada siihen vihkimyksen,kun he kerran lukevat kirkossa.Samoin naiskanttorit tulisi voida vihkiä kirkkolaulajiksi.Naisdiakonit olivat selibaattiväkeä.Ei mitenkään parantaisi tavallisen naisen asemaa,jos seurakunnassa olisi nunnia.hoitamassa niitä tehtäviä,joita tavalliset maallikkonaiset (ja -miehetkin) nyt hoitavat..
Kirkon sivuilta löytyy nyt työryhmän " mietintö" naisdiakonaatin ja naisen kirkollisesta asemasta.
Nyt on kyllä autenttista toimistohommaa, kun raportin tiedostonimi on “Diakonaattiraportti liitteineen lopullinen 28052025”.
Onkohan tätä edeltänyt tiedosto nimeltä “Diakonaattiraportti liitteineen ÄLÄ JULKAISE” tms.
Rivit suoriksi ja eteenpäin Äitikirkon viitoittamalla tiellä: