Entäs naiset, miten he voivat sulautua alkuasukkaiden joukkoon?
Kunhan huivissa on enemmän kangasta kuin muissa vaatekappaleissa, kaikki menee hyvin.
3 tykkäystä
Kuinka suuri Aristoteleen vaikutus on ollut idässä? Minulla on ollut käsitys, että olivat enemmän platonisteja.
Stanford Encyclopedia of Philosophy (nettiartikkeli päivitetty 16.9.2018):
In fact, elementary Aristotelian logic and natural philosophy combined with elementary mathematics would always form the standard philosophical curriculum in Byzantium.
[…]
A large proportion of the Byzantine philosophical texts consist of commentaries on ancient authorities—in fact, almost invariably Aristotle. The only Plato commentary from the period after c. 730 is George Pachymeres’ supplement to Proclus on the last 24 pages of the Parmenides.
https://plato.stanford.edu/entries/byzantine-philosophy/
Olettaisin, että aristotelista käsitteistöä käytettiin mielellään silloin, kun haluttiin käydä polemiikkia mahdollisimman yksiselitteisesti (vertaa aristotelismin renessanssi 1600-luvun puhdasoppisessa luterilaisuudessa).
Muistaakseni esimerkiksi Johannes Damaskolaisen ja Maksimos Tunnustajan yhteydessä on mainittu aristotelinen esitystapa.
1 tykkäys
Tuollaiset jutut pitäisi nauhoittaa kun nykymaailmassa eletään ja siihen mahdollisuus on olemassa.
1 tykkäys
Yritän etsiä jotain arkkimandriitta Christoforos Stavropouloksen elämästä ja työstä. Voitteko linkata jotain. Tarkoitan sen pienen suuren kirjan “Jumalallisesta luonnosta osallisiksi” kirjoittajaa.
Tietääkö kukaan onko hän vielä elossa? Filonillan linkin mukaan syntyi vuonna 1929, joten voisi vielä olla.
Dokkari ortodoksisuudesta Kongon demokraattisessa tasavallassa.
Metropoliitta Arsenin paimenkirje suuren paaston alkaessa. Hän antaa myös käytännön ohjeita, mistä muustakin voisi paastota kuin ruoasta. Kannattaa muutenkin lukea.
“Paaston aikana voimme keskittyä huolehtimaan itsestämme ja luopua turhasta. Sen voimme tehdä lukemalla hengellistä kirjallisuutta, liikkumalla ja lepäämällä. Voimme luopua nautintoaineista ja turhista ostoksista. Paaston aikana voimme jättää ostamatta vaikkapa iltapäivälehdet ja makeiset sekä rajoittaa tiedotusvälineiden seuraamista. Lähimmäisiämme voimme huomioida uhraamalla heille enemmän aikaa ja kuuntelemalla. Paastoamisen ei siis tarvitse ole monimutkainen suoritus. Siihen löytyy aineksia jokaisen meidän elintavoista ja elämänpiiristä.”
2 tykkäystä
Mitä jos paastoa ei noudata millään tavalla. Onko se syntiä josta on mentävä synnintunnustukselle.
Pitää kertoa synnintunnustuksella. Jos on niin sairas tai vanha, ettei pysty paastoamaan, rippi-isä voi myöntää helpotuksia.
Arkkimandriitta Epifanios Theodoropouloksen (1930–1989) paasto-ohjeista Pyhän Kosmas Aitolialaisen Veljestön sivuilta:
Eräs aviopari, jonka molemmat puolisot olivat isä Epifanioksen hengellisiä lapsia, kertoi seuraavan tapauksen: “Vuonna 1967 olimme Jumalanäidin kuolonuneen nukkumisen paaston aikaan kylässä sukulaistemme luona emmekä paastonneet, vaan seurasimme perheen noudattamia tapoja. Pidimme asiaa hyvin luonnollisena ja annoimme sen itsellemme anteeksi. Jonkin ajan päästä menimme synnintunnustukselle vanhuksemme luo. Emme tulleet maininneeksi tapauksesta mitään, vaan tunnustimme hänelle joitakin aivan muita rikkeitä. Hän luki meille synninpäästörukouksen, minkä jälkeen aloimme keskustella erilaisista mielenkiintoisista aiheista.
Keskustelun tuoksinassa satuimme sitten ohimennen mainitsemaan, ettemme olleet paastonneet. Tuntemamme häpeän vuoksi meistä olisi ollut parempi, jos maa olisi nielaissut meidät, kun kuulimme hänen ankarat sanansa: ‘Luuletteko jo käyneenne synnintunnustuksella, vaikka olette jättäneet ilmaisematta näin vakavan synnin?’”
Kiitos vastauksesta. Miksi paastoamattomuus pitää tunnustaa? Mitä siinä on rikottu? Nyt kun ortodoksit viettävät paastoa, onko se laki paastota ja kuka tämän Jumalan veroisen käskyn on antanut. Ymmärrän käskyn kunnioita isääsi ja äitiäsi, että sen rikkominen on synti. Mutta mihin lähteeseen paastokäskyt on kirjattu, jos niitä ei löydy Raamatusta. Ja missä on sanottu että niiden täyttämättä jättäminen on käskyihin verrattava synti.
Onko ortodoksisuudessa muita vastaavia käskyjä jota minun olisi hyvä tietää? Jonka täyttämisestä jättämisestä on kohtalokkaat seuraukset?
Laita kaikki vaan mitä tiedät!
Pääsiäistä edeltävä seitsenviikkoinen paasto on kirkkovuoden antoisinta aikaa.
Itse Jumala on perustanut paaston Vanhan testamentin kirkossa. Jeesus Kristus pyhitti paaston omalla esimerkillään:
Matt. 4:2 Kun Jeesus oli paastonnut neljäkymmentä päivää ja neljäkymmentä yötä, hänen vihdoin tuli nälkä.
Luuk. 4:1–2 Jeesus lähti Jordanilta Pyhää Henkeä täynnä. Hengen johdattamana hän kulki autiomaassa neljäkymmentä päivää, ja Paholainen kiusasi häntä. Hän ei syönyt noina päivinä mitään, ja kun tämä aika oli kulunut, hänen tuli nälkä.
Jeesus käski opetuslapsiaankin tekemään samoin:
Matt. 6:16–18 Kun paastoatte, älkää olko synkän näköisiä niin kuin tekopyhät. He muuttavat muotonsa surkeaksi, jotta kaikki varmasti huomaisivat heidän paastoavan. Totisesti: he ovat jo palkkansa saaneet. Kun sinä paastoat, voitele hiuksesi ja pese kasvosi. Silloin sinun paastoasi eivät näe ihmiset, vaan Isäsi, joka on salassa. Isäsi, joka näkee myös sen, mikä on salassa, palkitsee sinut.
Matt. 9:14–15 Sitten Johanneksen opetuslapset tulivat Jeesuksen luo. He sanoivat: “Meille ja fariseuksille paastoaminen on tärkeää. Miksi sinun opetuslapsesi eivät paastoa”; Jeesus vastasi heille: "Eivät kai häävieraat voi surra silloin, kun sulhanen vielä on heidän kanssaan! Vielä tulee sekin aika, jolloin sulhanen on poissa, ja silloin he paastoavat.”
Matt. 17:21 Tämä laji ei lähde muulla kuin rukouksella ja paastolla.
Luuk. 2:36–37 Siellä oli myös naisprofeetta Hanna, Asserin heimoon kuuluvan Penuelin tytär. Hän oli jo hyvin vanha. Mentyään neitsyenä naimisiin hän oli elänyt miehensä kanssa seitsemän vuotta, mutta nyt hän oli ollut leskenä jo kahdeksankymmenenneljän vuoden ajan. Hän ei poistunut temppelistä minnekään, vaan palveli Jumalaa yötä päivää paastoten ja rukoillen.
Luuk. 5:33–35 Jeesukselle sanottiin: “Johanneksen opetuslapset paastoavat usein ja pitävät rukouksia, samoin fariseusten opetuslapset, mutta sinun opetuslapsesi syövät ja juovat.” Hän vastasi: “Ette kai te voi vaatia häävieraita paastoamaan silloin kun sulhanen vielä on heidän kanssaan? Vielä tulee toinenkin aika. Kun sulhanen on otettu pois, silloin, niinä päivinä he paastoavat.”
Kristuksen apostolit valmistautuivat tehtäviinsä paastoamalla:
Ap. t. 9:8–9 Saul [Paavali] nousi maasta, mutta kun hän avasi silmänsä, hän ei nähnyt mitään. Toiset veivät hänet Damaskokseen kädestä taluttaen. Kolmeen päivään hän ei nähnyt mitään, ei syönyt eikä juonut.
Ap. t. 13:2–3 Kerran, kun he olivat palvelemassa Herraa ja paastoamassa, Pyhä Henki sanoi: “Erottakaa Barnabas ja Saul minun työhöni, siihen tehtävään, johon minä olen heidät kutsunut.” Niin he paastosivat ja rukoilivat, ja sitten he panivat kätensä näiden kahden päälle ja lähettivät heidät matkaan.
Ap. t. 14:23 Kullekin seurakunnalle he valitsivat vanhimmat, ja rukoiltuaan ja paastottuaan he jättivät opetuslapset Herran turviin, hänen, johon nämä nyt uskoivat.
Toinen Kor. 6:4–5 Kaikessa me osoitamme olevamme Jumalan palvelijoita. Me kestämme sitkeästi vaikeudet, vaivat ja ahdingot, ruoskimiset, vankeudet, mellakat, raadannan, valvomisen ja paastoamisen.
Toinen Kor. 11:27 Olen raatanut ja nähnyt vaivaa, valvonut paljon, kärsinyt nälkää ja janoa, paastonnut usein, palellut vähissä vaatteissa.
1 tykkäys
Jos on kiinnostunut ortodoksisuudesta, kannattaa käydä katekumeenikurssi. Kurssit alkavat isoimmissa seurakunnissa tavallisesti syys- tai lokakuussa ja kestävät kevääseen asti. Ne, jotka ovat silloin valmiita liittymään ortodoksiseen kirkkoon, liitetään siihen pääsiäisen alla, mutta monet tarvitsevat pitempään. Jos katekumeenikursseille ei ole mahdollista päästä, Valamon opistossa on “Ortodoksisuus tutuksi” -kursseja alkaen peruskurssista ja jatkuen muilla aiheilla. Seurakunnissa saattaa olla tilaisuuksia, joissa voi oppia ortodoksisuudesta. Usein on käynyt niin, että kun joku ilmoittaa papille haluavansa liittyä ortodoksiseen kirkkoon, pappi kehottaa häntä osallistumaan ensin katekumeenikurssiin, mutta pienemmissä seurakunnissa ei ehkä ole mahdollisuutta järjestää niitä.
Ennen kaikkea pitää käydä jumalanpalveluksissa ja kuunnella, mitä siellä luetaan ja lauletaan. Ort.fi:ssä on etusivun alareunassa linkki “Seurakunnat, hiippakunnat ja luostarit”, josta pääsee seurakuntien esittelyihin, ja näissä taas on linkki seurakunnan omille sivuille, missä on jumalanpalvelusohjelma ja muuta tietoa. Helsingin seurakunta: https://hos.fi/
Ortodoksisten kirjojen esittelyjä on täällä. Uudempia kirjoja voi ostaa Valamon verkkokaupasta https://webtuohus.valamo.fi/ ja Filokalia-kirjakaupasta http://www.filokalia.fi/ ja vanhempia Huuto.netistä ja nettiantikvariaateista.
Ortodoksi.netin sivuilla Ortodoksi.net on tuhansia artikkeleita ortodoksisuudesta.
http://www.tsasouna.net/ Tsasounan suunnalta -sivustolla on satoja, usein pitkiäkin artikkeleita ortodoksisuudesta. Sitä kirjoittaa ortodoksinen rovasti.
Näillä pääsee jo vähän alkuun. Kysymyksiä voi tietysti esittää tällä foorumilla.
Kiitos taas vastauksesta. Raamatun kohdat ovat tuttuja. Mutta kysymykseen miksi paastottomuus on syntiä. Miksi se on tunnustettava synnin tunnustuksessa? Siihen et vastannut.
Jos on päätetty kirkossa, että kirkkoon jäsenet paastoavat tietyn ajan ja tiettyinä aikoina, niin miksi sitä pidetään syntinä jos tätä ei noudata?
Oikeastaan kierrät nyt kysymystä tai sitten et osaa vastata. Katekumeeni kurssit ja kirjallisuus on hyviä asioita niistä varmasti saa avun.
Lisään vielä yhden näkökulman; Entä kirkon kaanonit ovatko niiden kaikki käskyt voimassa?
Pitää olla kuuliainen kirkon opetukselle, mutta kukin kilvoittelee voimiensa mukaan. Lienee syytä olettaa, että kaikki eivät tunnusta synnintunnustuksella, vaikka eivät olisi paastonneet tunnollisesti.
Kysymys oli kovin laaja, siihen vastaamiseen tarvitaan paksuja kirjoja eikä vain muutamaa riviä somessa.
Kanoneista esim. ne eivät ole voimassa, jotka koskevat piispan vaimoa. Alussa piispoilla saattoi olla vaimo.
Kuka minä olen vastaamaan mihinkään? En minä mitään tiedä.
Ok, eli kirkon käskyille tulee olla kuuliainen. Hyvä vastaus.