Ketju poistettiin vahingossa, mutta nyt se on palautettu
3 tykkäystä
Kirkon nettisivuilla oli juttua kirkolliskokouksesta. Metropoliitta Ambrosius tuntuu käyttäneen erinomaisen puheenvuoron:
http://ort.fi/artikkelit/faktapohjainen-analyysi-vakuutti-jaervenpaeaessae
1 tykkäys
Isä Thomas Hopko: 55 ohjetta kristilliseen elämään (englanniksi, myös kirjoitetussa muodossa - klikkaa Näytä lisää)
Thomas Hopko oli pappi, teologi ja Pyhän Vladimirin pappisseminaarin rehtori, joka siirtyi viime vuonna tuonilmaisiin.
1 tykkäys
Ajattelin nyt uskaltaa uutena osallistua keskusteluun. Olen itse katekumeeni, kerhoni juuri aloittanut, viime keväästä asti ortodoksisen kirkon palveluksiin osallistunut. Olen mielessäni ja sydämessäni käynyt pitkiä ja joskus tuskallisiakin vuoropuheluja mm. omista motiiveistani lähestyä ortodoksisuutta. Olen pelännyt pinnallisuuttani, ns. vääriä syitä. Voi sanoa, etten ole päästänyt itseäni helpolla ja edelleen ajoittain kiusaan itseäni kyseenalaistamalla… no, kaiken. Mutta Vanhus Porfyrioksen hengessä päätin kuitenkin pyrkiä keskittymään vain hyvään, uskooni ja Jeesukseen, ja jättämään pahan yritykset omaan arvoonsa. Tämä fokusointi auttaa minua ja ohjaa eteen päin valitsemallani tiellä.
Kerroin jo aiemmin esittelyssäni, että ensin varmaan veti puoleensa palvelusten kauneus, pyhyyden kokemus, pian jo kokonaisvaltaisuus ja tinkimättömyys, sekä palveluksissa että ortodoksisessa elämässä.
Halusin tietää lisää. Olen keskustellut paljon erään ortodoksisen ystäväni kanssa, jonkun verran jo papinkin kanssa, sekä lukenut kaiken mitä käsiini olen tähän mennessä saanut. Olen vieraillut luostareissa eli myös ns. uskon extreme on tullut tutuksi - vaikka sitten pinnallisestikin. Luostarivierailuilla on omalta osaltani ollut suuri merkitys asioiden ymmärtämisessä ja sisäistämisessä.
Kirkossa on asioita, jotka tuntuvat minulle vaikeilta ja vierailta (esim. suhtautuminen homoseksuaalisuuteen), mutta vaikkapa naispappeus-kysymys ei minulle ole kynnys, niin feministi kuin olenkin. Olen jo omaksunut kirkon perustelut tälle, ja ihan fiilispohjalta jos mennään: miespuolinen pappi tuntuu enemmän papilta 
Mutta vaikka en olisi kaikesta 100% samaa mieltä, ei tulisi IKINÄ mieleenkään vaatia kirkkoa muuttamaan omaan suhtautumistaan. Ylipäätään en ole liittymässä kirkkoon muuttaakseni sitä, vaan muuttaakseni itseni. Vaikka on joitakin vaikeita asioita, ajattelen, että mikään ei ole täydellistä, paitsi itse Kristus. Minä itse olen vähiten täydellinen ja ortodoksinen kirkko kirkoista täydellisyyttä lähinnä.
Monet aluksi oudot asiat, kuten vaikka ihan ristinmerkin tekeminen, ovat muuttuneet jo nyt itsestään selviksi. Seuraan siis rauhassa ja mielenkiinnolla, mitä tämä matkani kohti kirkkoa vähitellen saakaan minussa aikaan.
Sitten pieni huomautus: jo arkkipiispa Paavali puhuu paimenkirjeessään "Kirkkoon liittynyt – ”käännynnäinen” " siitä, että kirkkoon liittyviä jo kastettuja ei tule kutsua käännynnäisiksi Mielelläni pitäytyisin hänen toiveensa mukaisessa määrittelyssä vaikkapa nyt itseni suhteen. Olen liittymässä, en kääntymässä, sillä olen kristitty jo ennestään.
Jälkiviinistä: seurakunnassa, jonka palveluksissa käyn, tarjotaan aktiivisesti jälkiviini myös ehtoollisella käymättömille. Yritin kerran jäädä sivuun isä Larsin teksteistä vähän hätkähtäneenä, mutta hetken päästä jälkiviini leivänpalan kera tuotiin minulle ihan käsiin asti. Minusta tämä tapa on kaunis ja koskettava, ja kun tulin kirkkoon ensimmäisen kerran, koin heti juuri jälkiviinin kautta hennon ja siitä asti vain vahvistuneen yhteyden tulevaan, pieneen seurakuntaani. Jälkiviinistä tuli hyväksytty olo, tervetullut olo. Vaikka voin kuulla ja ymmärtää toisenlaiset näkemykset, halusin jakaa tämänkin näkökulman.
10 tykkäystä
Noin minäkin sen aikoinaan ajattelin: että jokaisen on itse käytävä nämä kamppailut läpi. Jokaisen on tehtävä omat ratkaisunsa, kuljettava oma tiensä, käytävä Jumalan kanssa kahdenkeskistä dialogia. Kaikki syyt, joissa ajatellaan sovinnaisesti, että “enhän minä nyt voi toimia eri tavalla kuin suku on aina toiminut” ymv., ovat kestämättömiä ja maallisia. Niissä Jeesuksen seuraaminen ei ole suurin ja keskeisin asia, vaan hänet alistetaan sovinnaisuudelle ja ulkokultaiselle mukavuudelle. Jos ajattelisi niin, niin eihän yksikään ihminen olisi koskaan voinut hylätä pakanallisuutta tai juutalaisuutta ja kääntyä kristityksi, jos suku on ollut jotain muuta.
Pitää uskaltaa! Pitää olla rohkea! Pitää seurata Jumalaa maailman ääriin - vaikka ne sukulaiset pitäisi sitten jättää sinne kotikonnuille auran kurkeen ja kuolleitaan hautaamaan. Jokaisen on kuljettava oma tiensä. Muuten usko ei ole vapaata vaellusta Pyhän Hengen johdatuksessa, vaan ulkokultaista tapakulttuuria ja muotomenoja.
4 tykkäystä
Hienoa, että aloitit katekumeenikurssin ja käyt palveluksissa!
Jos jälkiviiniä ja leipää suorastaan tuodaan sinulle, niin sinä voit kyllä nauttia ne. Jos ei tuoda, niin silloin en menisi ottamaan niitä ellen ole päässyt ehtoolliselle. Eri seurakunnissa on erilaisia tapoja.
Olet varmaankin jo löytänyt netistä ortodoksisia tiedonlähteitä: Ortodoksi.net, Tsasounan suunnalta ja pappien blogit. Piispa Arseni kirjoittaa hyvin harvakseen, mutta aina täyttä asiaa. Huuto.netissä ja antikvariaateissa on myynnissä paljon varsinkin vanhempaa ortodoksista kirjallisuutta. Uutta saa Valamon ja Lintulan luostarien verkkokaupoista ja Filokalia-kirjakaupasta. Tällä foorumilla saattaa saada jonkin tiedonmurusen, vaikka keskustelu onkin joskus kovin raadollista.
2 tykkäystä
Oletteko huomanneet, että Youtubeen on koostettu suurten juhlien tropareita ja kontakkeja soittolistaksi? Sitä kun kuuntelee, niin ne painuvat paremmin mieleen.
6 tykkäystä
Tiukka kirkko-oppi ei ihan oikeasti tarkoita epäkohteliaisuutta. Mistä osoituksena, Kirill on näköjään lahjoittanut Franciskukselle P. Serafim Sarovilaisen reliikin. Tuntui kuvan perusteella kelpaavan.
1 tykkäys
Ortodoksiseen kirkkoon liittymistä harkitseville papin, isä Lars Ahlbäckin blogi aiheesta:
1 tykkäys
Tykkään Serafimista, eläinten suojelijasta. Jopa karhut söivät hänen kädestään ja ne ei olleetkaan mitään ihan kesyjä Karhunkolon Juusoja…
1 tykkäys
Arkkimandriitta Tiihon (Ševkunov): Arkielämän pyhät - ynnä muita kertomuksia
Mainitsin jo aikaisemmin tämän kirjan. Linkin takana kirjan esittely ja sisällysluettelo, joista saa käsitystä siitä, millainen kirja se on.
Arkielämän pyhät ynnä muita kertomuksia
Kirjan kansikuvassa on luostarin taloudenhoitaja isä Natanael, joka venytti jokaista kopeekkaa ennen kuin päästi sen käsistään ja josta kerrotaan luvussa “Hankala Isä Natanael”. Eräs pappismunkki oli saanut igumenilta siunauksen lähteä lomamatkalle ja pyytää taloudenhoitajalta matkarahaa. Taloudenhoitaja ei avannut oveaan, mutta pappismunkki onnistui lopulta tavoittamaan hänet luostarin pihalta ja esitti asiansa. Isä Natanael heittäytyi selälleen maahan, potki ilmaa ja huusi: “Apua! Ryöstö! He haluavat rahaa!”
Itaruuskin on synti, sillä se tappaa rakkauden. Saidat ihmiset kuitenkin pitävät itseään jotenkin hyveellisinä, tarkkoina ja ahkerina, vaikka oikeasti kyse on vain mammonan rakastamisesta, kovasydämisyydestä - tai jonkinlaisesta neuroottisesta suhtautumisesta rahaan.
1 tykkäys
Luostari tarvitsi paljon rahaa, sillä oli suuri veljestö ja se auttoi köyhiä, mutta taloudenhoitaja meni tosiaan vähän liiallisuuksiin itaruutensa kanssa. Hauskasti kerrottu kuitenkin kirjassa.
Taitaa se hauska kerronta olla tarinan funktio. Jotenkin vaikea uskoa, että kukaan lukee tuota itaruuden ylistyksenä. Vähän pipoa löysemmälle nyt.
Etsiskelin juuri netistä tietoa, mikä on ort. kirkon käyttämä kreikk. Septuagintan editio? En oikein saanut selvyyttä. Ja vielä parempi, jos joku osaa sanoa mihin tekstityyppiin ko. editio perustuu. Arvelen (= mutua), että viime vuosisatojen tieteelliset tekstieditiot, kuten Swete ja Rahlfs, eivät kelvanne.
Luulisin, että kussakin maassa käytetään pikemminkin Septuagintan mukaista käännöstä, jos sellainen on olemassa. Suomeksi on käännetty vain psalmit (Psalmit Septuagintan mukaan). Eräs englanninnos on teoksessa The Orthodox Study Bible.
Eikö siinä ole NKJV?
1 tykkäys
Uusi testamentti on from the New King James Version (NKJV), Vanha testamentti from the St. Athanasius Academy Septuagint, with Deuterocanon (SAAS).
1 tykkäys
Käännöstä enimmäkseen epäilemättä, mutta entäs pappisseminaareissa tai jos muutoin vain halutaan lukea kreikaksi?