Ortodoksinen kirkko ja usko

Noita turhia kiusaamisia tulee välttää, ei niistä mitään hyötyä ole.

Mahtava luentosarja isä John Behriltä. Suosittelen lämpimästi.

Tervetuloa, @Epsilon!

Sana sitä, sana tätä, sana tuli, sana meni, sana se, sana tämä.

Tervetuloa!

Hyvä saada vahvennusta ortodoksiketjuun. Täällä on luterilaisten ylivalta, kuten Suomessa yleensä. Olen itse luterilaiseen perheeseen syntynyt, mutta hyppelen jalalta toiselle pohtiessani joko olisi aika siirtyä ortodoksiksi. Toinen jalka ortodoksikirkossa ja toinen ties missä. Haudassa? Varsinainen Horto-toxi.

Älä säikähdä vähästä, äläkä leimaa ketään eikä mitään ensikokemalta. Meitä on moneksi niin tyylin kuin sisällönkin suhteen (taidan itse hoitaa sen tyylittömyyden ja sisällöttömyydenkin).

(Ulko)muodollinen pätevyys minulla on ortodoksiksi: parta kasvaa välillä niin, että luterilaisessa kirkossa ovat jopa kysyneet olenko ortodoksipappi!

1 tykkäys

Sana sitä, sana tätä, sana tuli, sana meni, sana se, sana tämä.

No huh. Minä en evl pappina ottaisi kenenkään pelastumisesta noin suurta vastuuta. Kristus on sitä varten, mutta tyylinsä kullakin.

D

3 tykkäystä

Tästä on puhuttu pitkään ja hartaasti täällä. Tuomo Mannermaa esitti jo 1978 teoksessa “In ipsa fide Christus adest”, että luterilaisessa teologiassa voidaan puhua theosiksesta samalla tavalla, termi on ehkäpikemminkin perikoreesi, mutta asia sama. Ei usko luterilaisuudessakaan ole kerta-annos, vaan se voidaan perustellusti tulkita prosessiksi, jossa ihminen on yhtä aikaa syntinen ja vanhurskas ja koko ajan matkalla.

Ei meilläkään pelkkä usko riitä, vaan se sisältää pyhittymisen, teknisesti pelkkä forenssinen vanhurskauttaminen ei riitä, vaan se tulee elämässä ilmi efektiivisesti, jatkuvana kilvoitteluna.

Luther kuvasi asiaa siten,vettä kuultu Jumalan sana muuttaa sydämen (en ota kantaa ihmisen ontologiaan enkä analogiaan) Kristuksen kaltaiseksi, eli kyllä tässä ollaan theosiksen lähteillä.

D

2 tykkäystä

Kirja on vuodelta 1981, mutta aihe vuodelta 1977. Ehkä terminologia oli tuolloin vielä hakusessa. Myöhemmässä selvittelyssä ja tutkimuksissa käytetään termiä theosis. Mannermaa osoitti että Lutherin teksteissä on löydettävissä partisipatorinen aspekti, joka on tietenkin ikävä uutinen puhtaan forenssisrn vanhurskauttamisen kannattajille.

Ei luterilaisuudessakaan ihmisestä tehdä Jumalaa.

D

Sana sitä, sana tätä, sana tuli, sana meni, sana se, sana tämä.

Äitini, kummisetäni, serkkuni, ukkini, mummoni, toinenkin mummoni… eiku hän ei kuulunut kirkkoon, toinen ukkini, isotätini ja hänen miehensä, joka oli kanttori Pohjanmaalla… Onhan noita. Monta olen itsekin siunannut haudan lepoon.

D

2 tykkäystä

Minun edesmenneet rakkaani ja hautaan siunaamani kirkon jäsenet, ovat minulle pyhiä, Jumalalle erotettuja, Jumalan omia, Jumalan omakseen valitsemia.

Tällainen kisailu “Meidän pyhät vastaan teidän pyhät”, ei tee kenellekään kunniaa.

Menen nyt nukkumaan, lapsi on kipeänä, siksi tuli valvottua. Hänet on kasteessa Jumalalle erotettu ja hän on siten pyhä.

D

2 tykkäystä

Tämä on hieno kuulla. Yhteisöllisyyttä parhaimmillaan. Meillä rukoillaan enemmän vain elävien puolesta, hautajaistoimituksessa vainajaa voidaan muistella. Meillä ei ole tuota käytäntöä, että esim liturgiassa pyytäisimme pyhiltä esirukousta aika vähäistä muutenkin. Olisi se hienoa, että voisimme tavoittaa samankaltaisia tapoja mitä muualla kristikunnassa on. Siihen taitaa vielä olla matkaa.

Minulla ei ole laumaa. Niin kuin ei kaikilla ortodoksipapeillakaan. Eikä anateemaa, muuta kuin mitä ekumeenisten kirkolliskokousten päätöksissä mainitaan. Meillä ei pitäisi uhkailla, muuta kuin itseään.

Huomaan vahingossa kirjoittaneeni ortodoksien ketjuun, mitä olin itselleni luvannut olla tekemättä.

On osoitus synnin lisääntymisestä, että tämäkin foorumi esi-foorumeineen, on lipsunut enemmän ja enemmän kirkkokuntien omien erinomaisuuksien esittelyyn ja rajanvetoon ja suvaitsemattomuuteen toisia kohtaan. Siihen ei ollut tarvetta vaikkapa vielä 10 vuotta sitten . SIlloin voitiin Marian ikuisesta neitsyydestäkin puhua asiallisesti, pohtien vaika sitä miten kukin kirkkokunta (meillä se on siis hyväksytty oppi) sen ymmärtää, ja samalla toisistamme oppien. Nyt ollaan taannuttu tasolle jossa etsitään vain kaikkea mikä osoittaa, että “käytännössä teillä ei kuitenkaan ole sitä, tätä ja tuota”. Meilläkin kunnioitetaan pyhiä, mutta ei kuulemma tarpeeksi. Meilläkin on oppi Marian ikuisesta neitsyydestä, mutta emme kuulemma tee sillä mitään… jne jne. Meillä on se surkea Sola Scriptura (joka ei oikeasti toimi ilman traditiota tai kirkon ja Pyhän Hengen ohjausta) jne jne.

On ikävää, että tämä on aiheuttanuit sen, että oma kunnioitukseni muita kirkkoja kohtaan on vähentynyt vuosien aikana tämän takia.

D

5 tykkäystä

Tämä on upea aika ja hieno tavoite!

Mielenkiitoinen huomio. Minua on tehnyt iloinen tämä teksti jossa Venäjän (ort) kirkko ja Suomen (lut) kirkko kirjoittavat ylös yhteinen usko: https://evl.fi/documents/1327140/41126994/Yhteinen+oppi+ENG+verkkoversio.pdf/be643e4d-d3aa-9ba6-208d-2e224b4186fa .

Haluan kutsua sinut lukemaan sivut 49-56. Sieltä seiso klar että “Our doctrinal conversations in Turku (året 1980) have now convincingly demonstrated that both churches (lut&ort) teach about faith and love as works of salvation in essentially the same way.”

1 tykkäys

Tämän jälkeen voit ajatella, että kaikki viestisi olisivat kyllä saaneet runsaasti tykkäyksiä ja ihastelua, mutta kohteliaina ja huomioonottavina ihmisinä foorumistit ovat pidättäytyneet siitä noudattaen tätä pyyntöäsi.

3 tykkäystä

Kyllä, ja toisten sietäminen ajallisissa olosuhteissa on ainakin minulle se suurin kilvoitus, ehkä jopa suurempi kuin kestää ikuisuus yhdessä toisten kanssa.

3 tykkäystä

Sana sitä, sana tätä, sana tuli, sana meni, sana se, sana tämä.

Tämä. Jos en pelastu, syytän siitä lähimmäistä.

En ymmärrä tarvettasi ojentaa minua missään mainitsemassasi asiassa. Puhuin foorumin keskustelukulttuurista, ja sen muuttumisesta. Minulla on melkein 14 vuoden tuntuma siihen. Uhriutuminen on omaa oletustasi. Lisäksi uhittelet ja heität heresiakorttia. Toisena päivänäsi foorumilla.

Tervetuloa keskustelemaan rakentavasti klassisen kristinuskon foorumille.

Hyvää yötä. Siunausta en toivota, koskapa hereetikolta et sitä varmasti kaipaa. Mutta se mitä voin sinulle antaa, on ensimmäisen liputus ja toive tutustua foorumin sääntöihin.

D

9 tykkäystä