Kiinnostavan oloinen artikkeli transsubstantaatio-termin historiasta ortodoksisessa perinteessä.
@Plautilla Sinä kyselit kauan sitten jumalanpalvelusten historiallisesta kehittymisestä, mutta et tainnut saada kunnon vastausta. Aloittelen metropoliitta Ilarionin viisiosaisen sarjan IV osaa, jossa on sivuilla 31 - 71 luku Formation of the Daily Liturgical Cycle, s. 215 - 218 The Formation of the Weekly Liturgical Cycle ja s. 233 - 256 The Formation of the Yearly Cycle of Worship. Niissä on kerrottu asiasta hyvin yksityiskohtaisesti. Muutenkin tämä sarja on aivan erinomainen.
Metropolitan Hilarion Alfeyev: Orthodox Christianity:
- Volume I The History and Canonical Structure of the Orthodox Church, 350 sivua
- Volume II Doctrine and Teaching of the Orthodox Church, 597 sivua
- Volume III The Architecture, Icons, and Music of the Orthodox Church, 369 sivua
- Volume IV The Worship and Liturgical Life of the Orthodox Church, 394 sivua
- Volume V Sacraments and Other Rites* , St Vladimir’s Seminary Press 2019, 299 sivua
Kun foorumi toimii vain satunnaisesti, kirjoitan hyvissä ajoin ennen pääsiäistä tämän rukouksen:
RUKOUS PYHÄNÄ JA SUURENA PÄÄSIÄISENÄ LIHA-ATERIAA SIUNATESSA
Kiitetty olkoon Jumalamme alati, nyt ja aina ja iankaikkisesta iankaikkiseen.
Kristus nousi kuolleista, kuolemallaan kuoleman voitti ja haudoissa oleville elämän antoi.
Kristus nousi kuolleista, kuolemallaan kuoleman voitti ja haudoissa oleville elämän antoi.
Kristus nousi kuolleista, kuolemallaan kuoleman voitti ja haudoissa oleville elämän antoi.
Rukoilkaamme Herraa.
Herra Jeesus Kristus, meidän Jumalamme, näe tämä ateriaksi valmistettu liha ja pyhitä se, niin kuin pyhitit lampaan, jonka uskollinen Aabraham toi Sinulle, ja sen karitsan, jonka Aabel kantoi Sinulle uhrilahjaksi, ja niin kuin sen syöttövasikan, jonka käskit teurastaa eksyksissä olleelle ja luoksesi jälleen palanneelle pojallesi, että niin kuin hän tuli otolliseksi nauttimaan armoasi, mekin nauttisimme ravinnoksemme sen, minkä Sinä pyhität ja siunaat.
Sillä Sinä olet totinen ruoka ja hyvien lahjojen antaja, ja Sinulle, aluttoman Isäsi ja kaikkipyhän, hyvän ja eläväksitekevän Henkesi kanssa, me ylistystä kohotamme nyt ja aina ja iankaikkisesta iankaikkiseen. Aamen.
4 tykkäystä
Kiitos tästä! Mitenkä aiotte tänä vuonna viettää pääsiäistä? Me ajattelimme toimittaa hyvin paljon lyhennetyn pääsiäisyön jumalanpalveluksen maallikkopalveluksena täällä kotona. Kirjat on ja tarvittava taito, kun mieheni on lukija ja minä entinen kirkkokuorolainen.
3 tykkäystä
Varmaankin pääsiäisyön palvelus striimataan omasta kirkostani, joten katson sitä ja syön sen jälkeen jotakin, mitä en ole 7 - 8 viikkoon saanut syödä, todennäköisesti jäätelöä.
1 tykkäys
@Plautilla Olen nyt lukenut tästä IV osasta yli sata sivua. Myös muissa luvuissa, joissa kuvaillaan yksityiskohtaisesti erilaisia jumalanpalveluksia, on usein mainittu jotakin niiden kehityksestä, esim. kuka hymnografi on kirjoittanut jonkin veisun tai että pyhä Basileios Suuri (300-luvulla) kutsuu jotakin rukousta “ikivanhaksi” (“ancient”).
Pääsiäinen on vasta tulossa, mutta foorumi näyttää jo heränneen kuolleista.
6 tykkäystä
En tiedä, onko @ALG koskaan törmännyt toisella kotimaisella toimitettuihin ortodoksisiin palveluksiin, mutta Youtubeen on näköjään striimattu Helsingistä muutama, jos sattuu kiinnostamaan. Toivottavasti striimaavat pääsiäisyönä, voisi itsekin vilkaista.
1 tykkäys
Kristus är uppstånden! Anteeksi, näen tämä vasta nyt. Ruotsissa meillä mm. serbit ja syyrialais-ortodoksit viettävät säännöllinen liturgiat ruotsiksi. Useimmiten kuitenkin liturgia kaksikielinen. Tunnen mm. etnisen ruotsalaisen, joka on pappi syyrialais-ortodoksi kirkossa. Huskyrkan on kaunis ja käännös on minusta hyvä. Muutama smaksak on sitten kuinka tietyt ilmaisut kääntyvät, tämä käännös ymmärrettävästi on parempi suomen-ruotsalaiset silmälläpitäen. Väldigt bra! Eli Ruotsissa ei yksi virallinen standardikäännös, vaan joka patriarkaatti tekee omat. En ole ne huomannut tosin isot erot. Joku ilmaisu vaihtuu. OBS. tiedän attä syyrialainen liturgia toki eri kuin bysanttinen.
Nyt kun kirjoitin, ymmärsinkö että kysyt sittenkin ehkä suomen käyttöä Ruotsissa? Minun vinkkeli se on “toinen kotimainen” 
.
1 tykkäys
Sannerligen uppstånden! Kappas, minä olen olettanut Ruotsin seurakuntien olevan niin etnisiä, että niitä ei kiinnosta viettää palveluksia muuten kuin etnisyyden omalla kielellä. En niinkään kysynyt mitään, ajattelin vain ettei ole tullut palveluksia äidinkielellä vastaan. 
Onko suomenruotsi erilaista verrattuna rikksvenskaan muutenkin kuin aksentin osalta? Ruotsissa on enemmän anglismeja vai jotain muuta?
Kristus nousi kuolleista!
4 tykkäystä
Onko muuten kukaan kiinnittänyt huomiota tuohon monikkomuotoon “kuolleista?” Onko se mielestänne oikein?
Totisesti nousi!
Ja sanamuoto “kuolleista” on juuri oikea, koska se on ikäänkuin lyhenne ilmauksesta “kuolleiden joukosta” tai "kuolleiden maailmasta"t ms. Vai miten palstan ortodoksit ovat mieltä sanan etymologiasta?
3 tykkäystä
Miten sinä sitten sanoisit? Nousi kuolleesta? Minusta “kuolleista” on aivan oikein, ja Sakarjan perustelu kuulostaa oikealta. Muissa kielissä riittää, kun sanotaan “Christ is risen”, “Kristus är uppstånden”, “Christus ist auferstanden” jne.
(Tätä ei tietenkään pitäisi kertoa. Pääsiäisen ja pääsiäiskauden palveluksissa piispa tai tavallisemmin pappi huutaa useitakin kertoja “Kristus nousi kuolleista!” ja kirkkokansa vastaa “Totisesti nousi!”. Kerran piispallisessa palveluksessa eräs ei-suomenkielinen seurakuntalainen huusi “Kristus nousi kuolleista”, mutta hänellä jäi viimeisestä sanasta o pois. Piispankin suu vääntyi hymyyn. Nähty netissä vuosia sitten.)
LISÄYS:
1 tykkäys
Minäkin olen ihan samaa mieltä! Kysyin vain kun kovin monet ei hoksaa tuota monikkoa, joka on hyvin syvämerkityksinen. Ilman sitä ylönousemus olisi liian objektiivinen tapahtuma, vailla yhteyttä meihin uskoviin, kun meidän sanotaan kuitenkin Raamatussa olevan hänen ylösnousemuksesta osallisia. Room. 6: 5.
Kristushan vietti aikaa tuonelassa, kuolleitten parissaa ennen ylösnousemustaan, joten sekin sopii kuolleitten joukosta nousemiseen.
1 tykkäys
Kielellisesti kyllä, mutta ei hänen voida katsoa nousevan ylös yhdessä epäuskoisten kanssa. Hän nousee ylös niiden kanssa, jotka ovat lihassa kuolleet, mutta joilla on hengessä elämä ts. uskovissaan.
- Kor. 15:50: “Sen sanon, veljet, ettei liha ja veri voi saada omakseen Jumalan valtakuntaa ja ettei katoava voi saada omakseen katoamattomuutta.”
Kol 3:3: “Sillä te olette kuolleet, ja teidän elämänne on kätkettynä Kristuksen kanssa Jumalassa.”
Näinhän ei voida sanoa kuin uskovista.
Uskovia lienee kuitenkin useita, siksi monikko.
2 tykkäystä
Riippuu tilanne. Ehkä alueet, joissa monen patriarkaatin kirkot sama pitäjässä ruotsia käytetään vähemmän. Pienemmän pitäjän alueella kanoniseen kirkkoon tulee muita kansoja. Ainoa kieli, joka yhdistää voi olla juuri ruotsi. Käännökset ovat usein eritasoisia. Itse olen ollut näissä monikielisissä liturgioissa joskus mukana. Usein tietävät kun litugia on monikielellä, mutta tämä harvoin tilanne isot paikat
Onhan niissä sävyerot. Sanoisin jopa että Suomessa enemmän anglismer och finlandismer. Ruotsissa “muminsvenska” kuulostaa arkaiskilta ja samalla hyvin intelluktuellillta. Klassinen esimerkki on se kuinka t.ex. verbi bör on voimakkaampi Suomessa kuin Ruotsissa ja lisäksi joissain sanavalinnoissa ja syntaksissa näkee ero. Nyt olen tilanne johtuen “jumissa” Suomessa, onneksi sukulaisten nurkissa (opin tämän juuri!) saa asua hetki ja etätyö toimi. Aina välillä kohtaamme erot. Pohjanmaan ruotsi on myös oma luku vaikka sitä tuli lapsena kuunneltu. Kaipaan se vanhojen ihmisten Helsingissä puhuttu ruotsi, se oli vain sanalla sanoen kaunista. Silti maiden välillä hienot sävyerot nousevat välillä esiin. Eräs suomenruotsalainen koomikko aina tekee komeedia näistä Ruotsissa.
Ehkä se, mitä kirjoitin liittyy liturgisen kieleen. Kuinka tietyt ilmaisut käännetään kieli, jossa ei ole selvä perinne. Tämä siis kysymys kirkollinen kieli. Omasta elämä esimerkki: Ennen käsikirjauudistus minulla kysymys: miksi Suomessa Jesus siunasi bägaren ja Ruotsissa kalken? Nyt bägaren siunataan Ruotsissakin. Onko kieliasu modernimpi vai halutaanko säilyttää “arkaiskia kieltä”. Itse ole tämä herkkä, koska Ruotsissa luterilaiset päivittivät käsikirja. Kaipaan vanha. Suomessa nykyinen svenska-käsikirja on vähän “vanhahtavan” kuuloinen mutta pidän siitä paljon. Ehkä se on “hengellisempi” tietyllä tavalla. Myös pitää elossa tietyt sanonnat ja käsitet, joita toki on hyvä opetuksessa selittää.
1 tykkäys