Kyllä minä ainakin sanon aina kääntyneeni ortodoksiksi. Siirtymistä on vain saman kirkkokunnan sisällä, ja evankelis-luterilaisuus nyt ei vain ole ortodoksista. Ja kaipa Vehviläinen saa itse valita, mitä termiä käyttää ilman, että toisuskoiset besserwisseröivät senkin. Juttuhan perustuu hänen Facebook-päivitykseensä.
Noh, noh! Yritin ilmaista pehmeästi mielipiteeni sanojen käytöstä, tiedän että tästä on mielipiteitä molempiin suuntiin.
En tiedä käyttikö asianomainen itse tuota sanaa, vai onko se toimituksen muotoilema. Itse luin tuosta sanasta sellaisen joidenkin luterilaisten ikävän asenteen “ryssänkirkkoa” ja -uskoa kohtaan ettei se olisi edes kristinuskoa lainkaan. Sellaista olen joskus aikoinaan jostakin päin Suomea kuullut.
Joka tapauksessa, uskon että tuollaisessa pitkään kestäneen pohdiskelun ja keskustelujen kautta löytyvässä päätöksessä on Jumalan johdatusta.
Arkkipiispa Paavali kirjoituksesta "Kirkkoon liittynyt - “käännynnäinen”:
“Uutta testamenttia seuraten emme tänäkään päivänä käytä nimitystä “käännynnäinen” itsestämme, jotka olemme liittyneet kirkkoon pienokaisina, emmekä niistä, jotka ovat sen tehneet aikuisina. Sen jälkeen kun pienokainen tai aikuinen on pyhän sakramentin kautta otettu kirkon jäseneksi, ei hänestä ole paikallaan käyttää sävyltään vierasta ja muukalaista tarkoittavaa ”käännynnäinen”-nimitystä. Kun tästä luonnollisesta ja korrektista tavasta poiketaan ja aikuisina ortodoksiseen kirkkoon liittyneitä nimitellään käännynnäisiksi, on se joko ymmärtämättömyyttä tai - mikäli se on tahallista kirkon jäsenten luokittelua - ortodoksisen kirkon hengelle vierasta rakkaudettomuutta ja itsensä korostamista.”
Käännynnäinen nimitys tarkoitti Apostolein teossa henkilöä, joka oli muiden kansojen joukosta kääntynyt juutalaisten uskontoon. Kristityistä ketkään eivät ole käännynnäisiä, koska kristinusko ei ole etninen uskonto kuten juutalaisuus. Voi kuitenkin sanoa, että se ja se kääntyi ortodoksiksi. Toinen, ehkä parempi tapa ilmaista sama asia on sanoa, että hän liittyi ortodoksiseen kirkkoon.
Saivartelet Itsehän muuten puhuin liittymisestä.
Arkkipiispa Paavalin pointti on oikeastaan se, että aikuisina ortodoksiseen kirkkoon liittyneitä ei pidä pitää huonompina kuin vauvana siihen liitettyjä. Itse en ole huomannut tällaista ilmiötä, mutta joidenkin mielestä sellaista esiintyy.
Sellaista esiintyy kyllä, että esim. luterilainen ei ole oikea kristitty. Käännynnäinen viittaa selkeästi sellaiseen. AP Paavali oli viisas mies.
D
Saa tietenkin valita itse, mutta ei se tarkoita sitä, että on sisällöllisesti oikeassa. Jostakin sana on opittu, eikä ainakaan ap Paavalin teksteistä.
D
Juuri ortodoksiseen kirkkoon liittynyt ei voi vielä tietää kaikkea. Ja ehkä se on vain toimittajan käyttämä sana eikä liittyjän.
Ei tämä ollut moite, kunhan spekuloin. Asiahan ei minulle kuulu.
D
Tuo on minusta huonosti muotoiltu Paavalilta. Ei kukaan voi itse liittää itseään kirkkoon. Voi vain esittää hartaan pyyntönsä tulla liitetyksi. Jos sanoo “liityin ortodoksiseen kirkkoon”, siinä vasta rehvakas itseä korostava sävy onkin. No, Paavali puhuu kuitenkin heti seuraavaksi kirkkoon ottamisesta, mikä ohjaa ajatuksen heti oikealle tolalle.
Vehviläisen Facebook-päivitys. Hän sanoo “minut liitettiin”. Arvostan myös pidättäytymistä asian julkisesta ruodinnasta. Hieman silti harmittaa, koska olisin halunnut haastatella häntä ainejärjestölehteen. Koska kyseessä on valtakunnan toiseksi korkein vallanpitäjä heti presidentin jälkeen, on hänen näkemyksillään yleistä kiinnostavuutta, myös hengellisissä asioissa.
Onkohan muuten ensimmäinen ortodoksi kyseisessä tehtävässä? Ja onko siinä muutenkaan ollut ev.lut. kirkkoon kuulumattomia?
Taitaapa olla. Nyt on eduskunnassamme neljä ortodoksia, rouva puhemiehen lisäksi kansanedustjat Tarja Filatov (sd), Maria Guzenina (sd) ja Hannu Hoskonen (kesk) ovat ortodokseja. Hoskonen on ollut kirkolliskokouksessammekin. Filatov ja Guzenina ovat olleet ministereinä.
Se tekee sitten 2% kansanedustajista, tuplaten ortodoksien osuus väestöstä. Aika hyvin.
Mitenkäs muuten on: jos katolinen liitetään ortodoksiseen kirkkoon, niin onko silloinkin kysymys “kääntymisestä”?!?
Jos luterilaisen liittyminen ortodoksiseen kirkkoon ei ole “kääntymistä”, niin ei katolilaisenkaan.
Ainakin ulkomaisilla foorumeilla entiset room.-katolilaiset tuntuvat usein puhuvan siihen suuntaan. Minusta on aivan turha välttää ilmausta kääntyä. Siitähän siinä on kyse aivan konkreettisesti: jos hakeutuu eri kirkkoon, pitää jossain risteyksessä kääntyä eri suuntaan kuin ennen.
Kääntyminen on mielen muutosta ja uudistumista. Ilmaisua tuntuvat vastustavan lähinnä protestantit, jotka edustavat pirstaloituneen kirkon mukaista kirkkokäsitystä. Heille kaikki puljut edustavat Kristuksen kirkkoa, ja kirkkokunnan vaihdossa on kyse vain jonkinlaisista mieltymyseroista.
Ortodoksisesta näkökulmasta ort. Kirkko on kuitenkin yksi, ainoa, apostolinen ja katolinen kirkko, jolle ei ole mitään rinnasteisia vaihtoehtoja. Siihen hakeutuminen on aina kääntymistä totuuteen.
Ei pidä paikkaansa. Luterilaisuuden mukaan oikea, todellinen Kirkko voidaan löytää vaikka kaikista kirkoista. Kirkko on pyhien yhteisö, ei mikään hallinnollinen instanssi. Ei Suomen evl, eikä ort kirkko.
Ei pidä väittää sellaista naapurikirkosta mikä ei pidä paikkaansa. Luterilaisesta näkökulmasta AP Paavali on oikeassa puhuessaan kääntymisretoriikan rakkaudettomuudesta.
Eikä ehkä pidä sotkea kääntymiskäsitteita metanoia-merkityksessä ja kirkkokunnan vaihdossa. Se vain sotkee asioita ja tekee kääntyjästä vielä vähemmän kristityn kuin mitä nyt annetaan ymmärtää.
D
Pelkkä sana ’kääntyä’ ei minua harmita. Mutta jos sitä käytetään samassa mielessä kuin kääntyä kristinuskoon, se toki muuttuu sävyltään. Varsinkin mikäli henkilö on jo aiemmin tunnustanut uskoa Jumalaan.
Kirkoista samaa mieltä. Tuttua yleistystä timolta. Ei protestantismi ole kaikkien puljujen samuuden julistusta. Eikä luterilaisuus ole yhtä kuin protestanttisuus. Ns yhteiskristillisyyden ja ekumeenisuuden ero on iso.