Ortodoksisuus ja pelastuminen yksin uskosta

En tuonut irtonäkemyksiä. Esitettiin väite ei-uskovista ja siihen vastasin. Nillitä tuon väitteen esittäjälle, että ei saa keskustella ei-uskovista tässä ketjussa.

Tulkitsin siis väärin tuota Sana Papilta kirjoitusta pelastusvarmuuden osalta. Hyvä että korjasit.

Eikä puhu I. Larskaan, avaa ortodoksista perspektiiviä asiaan. Ja oikein hyvin sen tekeekin.

Mutta en kyllä suosittele luomaan käsitystä minkään kirkkokunnan opista yksittäisten netti-anekdoottien varaan. Mars kirkkoon ja kirjastoon ja pois internetistä.

Olen lukenut Arkkipiispa Paavalin kirjan Miten uskomme, ortodoksinen paimenkirje. Myös ortodoksinen rukouskirja minulla on.

Hyvä. Lue lisää. Merkit täyteen.

Mutta mitä jos järjestää uskomisensa ja elämisensä niin, että kaikkien kristillisten kirkkokuntien pelastusopin näkökulmasta pelastuu? Se on mielenkiintoinen ajatus, mutta siinä on omat loogiset ongelmansa, enkä voi sitä allekirjoittaa. Kun uskon pelastuvani ristin armosta, niin jos alan siihen jotakin lisäämään, niin se menee tekojen pelastustieksi kuitenkin.

Näiden eriuskoisten Jumala vaikutaa joltakin taivaalliselta despootilta, jonka sanaan ei ole luottamista, vaan joka voi milloin vain tehdä mitä vain mieleen juolahtaa. Kristillisessä perinteessä on kyllä pidetty vakavana syntinä Jumalan lupausten ja käskyjen epäilemistä. Jännittävää, että tältä pohjalta ollaan vastakkainen nostettu hyveeksi.

1 tykkäys

Vähän nyt skarppausta. Pienellä effortilla olisit varmasti keksinyt vielä vähän enemmänkin provosoivan väärinymmärryksen.

1 tykkäys

Jos ei toimi niin, että jättää uskon, se on Jumalan työ:

“Se on Jumalan teko, että te uskotte häneen, jonka Jumala on lähettänyt.” Joh. 6: 29.

Jos taas toimii niin, että jättä uskon se on sinun työsi.

Jumala on näet päättänyt luoda Kristuksessa uutta ja se joka kasteen ja uskon kautta on liitettynä häneen on uusi luomus ja tekee Jumalan tekoja.

  1. sillä kaikki, mikä on syntynyt Jumalasta, voittaa maailman; ja tämä on se voitto, joka on maailman voittanut, meidän uskomme. 5. Kuka on se, joka voittaa maailman, ellei se, joka uskoo, että Jeesus on Jumalan Poika? 1. Joh. 5: 4-5.

Tällaisen, siis uskovan, ihmisen teot ovat Jumalassa tehdyt, eivät enää hänessä itsessään Aadamin lapsena.

Sellainen ihminen joka ei usko, ei ole Jumalaa nähnyt, eikä häntä tuntenut:

  1. Ja minä olen rukoileva Isää, ja hän antaa teille toisen Puolustajan olemaan teidän kanssanne iankaikkisesti, 17. totuuden Hengen, jota maailma ei voi ottaa vastaan, koska se ei näe häntä eikä tunne häntä; mutta te tunnette hänet, sillä hän pysyy teidän tykönänne ja on teissä oleva. Joh. 14: 16-17.

Ei kyse ole mistään Jumalan epäilemisestä. Jumalan tekee tahtonsa selväksi ja on myös aivan selvää, että hänellä on valta toteuttaa se. Mikäli kyse on yleensäkään epäilemistä, niin kyse on itsensä epäilemisestä siitä pystyykö elämään Jumalan tahdon mukaisesti.

Itse epäilen, että reformoitujen reipas varmuus: “Me olemme pelastettuja. Te ette ole”, ei ole Jumalan tahdon mukaista. Tosin olen aika varma, että reformoidussa kielessä ‘pelastusvarmuus’ ei sitten tarkoitakaan sitä, että kaikki, jotka uskovat pelastuisivat automaattisesti, vaan se on taas vain yksi tyhjä käsite, jolla voi harjoittaa teologiaa ilman, että elämä ja luomakunta häiritsisivät sitä harjoitusta.

3 tykkäystä

Reformoidut ovat yhtä väärässä kuin idän uskoiset. Tosin hieman epäilen, että tuossa et ihan oikein esitä heidän ajatuksiaan. Se ei tietysti ole ihan tavatonta tässä ketjussa.

Jumala on varma, Hänen lupauksensa on varma.

Pelastuminen teoista ja loppuun asti kestävä epävarmuus siitä, saavuttaako uskova pelastuksen kovalla yrittämisellään, on islamia! Olisiko tämä provosoivampi?

3 tykkäystä

Kommenttisi osoittaa hienosti todeksi kaiken sen kritiikin, jota @Thinkcat on luterilaisuutta kohtaan esittänyt: luterilaisuudessa koko maailma ja ihminen ovat pahoja ja arvottomia, millään ei ole maailmassa mitään arvoa, mikään ei ole hyvää eikä kaunista, mitään ei kannata tehdä, mikään ei hyödytä millään tavalla - vain Lutherin mukainen aivousko ja tunne omasta pelastumisvarmuudesta sekä oikeiden fraasien viljely ratkaisevat.

1 tykkäys

Tarkoituksenhakuista mustamaalausta timpalla taas :disappointed:

Idänuskoiset ovat väärässä. Paitsi silloin kuin katolilainen sanoo saman asian samoilla sanoilla kuin idänuskoinen. Silloin idänuskoiset ovat väärässä, mutta katolilaiset oikeassa. Muissa tapauksissa idänuskoiset ovat väärässä.

1 tykkäys

Kommenttisi on piilotettu, mutta se näkyy himmeänä. Kysyisin sulta Atte, että mihin ei usko? En usko, että Walther yrittää olla ilkeä. Vaan tässä on kyse näkemyserosta. Sen verran mitä olen Waltherin kanssa keskustellut, käsittäisin että meille molemmille on selvää se mihin me uskomme. Uskomme siihen, että Jeesus on meidän syntimme sovittanut. Hänen ja minun ja kaikkien synnit on jo sovitettu. Sinunkin Atte. Kyse onkin siitä, että uskotko sen.

Matteuksen evankeliumissa Jeesus sanoo: “Eivät terveet tarvitse parantajaa, vaan sairaat. Mutta menkää ja oppikaa, mitä tämä on: ‘Laupeutta minä tahdon enkä uhria’. Sillä en minä ole tullut kutsumaan vanhurskaita, vaan syntisiä.”

2 tykkäystä

Hyvä Aramis,

Sinun olisi ehkä syytä osallistu suomeksi toimitettuun palvelukseen. En itsekään ymmärrä kirkkoslaavia tai kreikkaa.

Aika harvoin toisten haukkumisella syntyy mitään hyvää. Tuskin nytkään.

Oikeastaan kyse ei ole siitä, että on a) taivaallinen despootti, joka evää pelastusvarmuuden ja juoksuttaa ihmistä edestakaisin rituaalista rituaaliin, jolla on vastassa b) rakastava Jumala, joka antaa pelastuksen vastineeksi jostain abstraktin periaatteen affirmoimisesta. Koska ainoa asia, millä on merkitystä, on yksilön sielun pelastuksen saavuttaminen, johon ei sisälly hänen ihmisyydestään mitään muuta.

Vaan kyse on siitä, että on a) taivaallinen despootti, joka ei halua olla ihmisten kanssa tekemisissä eikä antaa ihmisten asioille arvoa sen enempää kuin että tarjoaa abstraktin periaatteen heidän affirmoitavakseen, jolla on vastassa b) rakastava Jumala, joka tarjoaa ihmisille valtavan määrän eri asioita, joiden kautta elää yhteydessään ja jotka antavat ihmisen elämälle tarkoitusta, merkitystä ja syvyyttä. Koska on tärkeää, että ihminen pelastetaan kokonaisena olentona kaikkien niiden puolten kanssa, jotka on alussa luotu hyväksi.

Nyt on niitä uskovia, jotka haluaisivat, että heidän elämällään olisi tarkoitusta, merkitystä ja syvyyttä. Mutta he pettyvät suuresti, kun Jumala tarjoaa heille vain jotain abstraktia periaatetta affirmoitavaksi ja käskee keksiä loput itse. Tästä seuraa sekin, että koko ihmisen elämä ja ihmisyys itsessään on jonkinlainen abstrakti ideaali tai älyllinen periaate, johon kaiken voi redusoida. Joidenkin mielestä tämä on fantastista, ja he ryntäävät heti redusoimaan itseään ja kaikkea muuta. Ja joidenkin mielestä tämä on totaalisen lohdutonta ja suunnattoman kurjaa.

Ja on niitä uskovia, joiden mielestä kaikki Jumalan kanssa elämisen tarkoitus, merkitys ja syvyys on ärsyttävää, vastenmielistä, keskeneräistä ja ahdistavalla tavalla avointa ja epävarmaa. He haluaisivat mieluummin, että kaikki typistyisi abstrakteiksi periaatteiksi, koska sillä tavalla ei poistu epävarmuus vain pelastuksesta, vaan kaikesta ihmisenä olemisesta. Ei ole mitään moraalista kasvua tai oppimista rakastamaan, vaan pelkästään itsenäinen ja riippumaton yksilö, joka on vapaa parantelemaan ja tehostamaan itseään tai olemaan parantelematta.

Tämä on siis aivan onneton väärintulkinta. Todellisuudessa kukaan ei ole kiistänyt Jumalan luotettavuutta. Kyse on vain siitä, että joidenkin Jumala on luotettava hyvin vähässä ja täysin välinpitämätön kaikessa muussa. Kun taas joidenkin toisten Jumala on luotettava niin paljossa, että ihmisen häilyväisyys ja epäluotettavuus tulee kiusallisella tavalla näkyviin.

Ihminen, joka ei siedä omaa keskeneräisyyttään, projisoi ja attribuoi syyn siitä Jumalaan, koska Jumala on avoin, valmis ja halukas olemaan tekemisissä sen keskeneräisyyden kanssa.

2 tykkäystä

Jostain syytä Kristus kehotti uskovia paastoamaan kun hän ei enää ole heidän kanssaan maan päällä. Paastoaminen on katumuksen merkki. Minusta itsevarmuus ja ylpeys Luojansa edessä ei ole oikein hyvä asenne.

“Mutta päivät tulevat, jolloin ylkä otetaan heiltä pois, ja silloin, sinä päivänä, he paastoavat.”(Mark. 2:20 )

1 tykkäys

Hyva Aramis,

Kannattaisi jättää ihmisten tuomitseminen ja toisten pelastuksen arviointi väliin. Eivät nimittäin kuulu kristityn toimenkuvaan.

“Älkää tuomitko, ettei teitä tuomittaisi;” (Matt. 7:1)