Ihan hyvä teksti. (Mutta miksi kysyt tätä juuri minulta juuri tässä yhteydessä?)
Tällaista ei Raamattu opeta. Ei siellä missään sanota kastetta teoksi, jolla kastettava todistaa jotakin.
Kiitos tästä kommentistasi. Kommentoisin sitä, mutta olisiko sinulla yksiselitteisempi, eli selväkielisempi eli suomalaisempi vaihtoehto viestisi ytimeen, eli sanontoihin:
- uskoen oleminen
- itseni uskoen
Sillävälin varmaan ehdit löytämään viitteen Raamatusta määritelmään “lapsikasteen armo” tai “kasteen armo”.
Jos viitteesi on isien perinteet, joita tukee tunnustuskirjat, niin sellainenkin käy.
Riittää perusteluksi, kunnes Raamatusta toisin löydät. Kaste ei ole este tulla uskoon.
Uskolla voi tulla hurskaaksi ilman lain vaatimia tekoja mutta ei ilman evankeliumin mukaisia tekoja.
Uskossa reaalisesti läsnä oleva Kristus saa meissä aikaan evankeliumin mukaisia hyviä tekoja, jotka Jumala lukee hyväksemme viimeisellä tuomiolla. Ne ovat siis sekä Kristuksen tekoja meissä että meidän tekojamme uskossa KRISTUKSEEN.
On aika turhauttavaa jos ei tiedä kanssakeskustelijan nykyistä kirkkokuntaa. Kuka hyvänsähän saa julistaa mitä hyvänsä kun kukaan ei tiedä kenen nimissä julistaja puhuu.
D
1 tykkäys
Aina silloin tällöin, ehkää liiankin usein toistelen, että Raamattua on luettava kokonaan ja koko ajan.
Johannes kastoi parannuksen kasteella, kun he ensin tunnustivat syntinsä. Siinä samassa yhteydessä hän kertoi että “metanoia” tarkoittaa entisten tapojen, kuten sotilaiden kiristykset ja riistot, hylkäämistä. Tämän sisäisen muutoksen merkki oli kaste, ulkopuolisille ja etenkin niille, jotka eivät olleet uskossa tai vastustivat sitä tilaa, jo tuolloin, ennenkuin Jeesus samalla perusteella se myös asetti.
Sydämen uskolla tullaan vanhurskaaksi ja suun tunnustuksella pelastutaan. Kysymys on tunnustuksesta, tunnistautumisesta.
Tunnustaminen ja tunnistautuminen Jeesuksen seuraajaksi, on oleellista ja siksi ulkopuolistenkin tähden välittömästi helluntaina uskoontulleet kastettiin. Se oli näkyvä ilmoitus, todistus mitä sisäisesti oli tapahtunut. Aivan niinkuin Johanneksen kasteenkin yhteydessä. Oli tärkeää että ihmisiä riistävät sotilaat, esimerkiksi, välittömästi viestittivät tällä taivaasta annetulla tavalla uskoontulostaan, uudesta tiensä ja tapojensa suunnasta.
Etukäteen ilmoitus tulevasta uudestisyntymisestä ei käy järkeen(kään).
Asian ilmoittaminen ja selkeä ilmoitus on tärkeä. Tässä tapauksessa se on monessa kohdin ja sanoin tehty selväksi.
Kaste on armonväline, jossa meille lahjoitetaan Pyhä Henki. Kasteen armo tarkoittaa tätä armonvälineluonnetta. Tunnustuskirjoissa on tästä ihan riittävästi sitaattia. Kirkkoisiä myöten.
D
Palailen päivän kaarella, tähänkin!
Raamatusta ei löydy sanaa, että lapset kastettiin, toisaalta sieltä ei löydy sanaa, että nainen kastettiin. Tällä ei sinänsä ole mitään merkitystä kasteen sakramenttiin nähden, tässä suhteessa Raamatusta ei voida löytää näitä kohtia. Martti Lutherin historiallinen argumentaatio perustui kirkon vuosituhantiseen käytäntöön. Mikä on se historian kohta mihin sinä asemoit itsesi, mitkä ovat ne ryhmittymät jotka toimivat alkukirkossa hylkäämällä lapsikasteen.
1 tykkäys
Ei Raamattu silti sano, että Johanneksenkaan kasteen tarkoitus olisi julkinen tunnustaminen ulkopuolisille; sen sijaan sanotaan, että kaste oli “syntien anteeksisaamiseksi” (Luuk.3:3). Raamattu kyllä sanoo, että suun tunnustuksella pelastutaan (Room.10:10); mutta siinä yhteydessä ei mainita kastetta. Moni Uuden testamentin kaste ei suinkaan tapahdu niin julkisesti, että ulkopuoliset sen näkisivät; vaikka Sauluksen kasteen julkisuudesta ei sanota mitään (Apt.10:18). Jos ja kun kristityn on tarkoitus tunnustaa Jeesusta, se tapahtuu luontevimmin jatkuvasti ja toistuvasti kristillisen vaelluksen aikana, kun taas kaste on kertakaikkinen ja toistamaton.
On tärkeä, ja on tehty selväksi. Mutta missään ei sanota, että kaste on se väline, jolla selkeä ilmoitus tehdään. Sen sijaan vaikka Room.10:10 sanoo, että kristityn oma suu on sellainen väline, jolla se ilmoitus tehdään. Kasteen tarkoituksesta Raamattu taas puhuu aivan muuta, kuten aiemmin esittämäni raamatunlauseet osoittavat.
1 tykkäys
Ap. t. 16:14 Meitä kuuntelemassa oli myös muuan Lyydia, jumalaapelkäävä nainen, joka oli kotoisin Tyatirasta ja kävi kauppaa purppurakankailla. Herra avasi hänen sydämensä ottamaan vastaan sen mitä Paavali puhui, 15 ja hänet ja hänen perhekuntansa kastettiin.
Ap. t. 16:32 He puhuivat sitten Herran sanaa hänelle ja koko talonväelle.
33 Heti paikalla, keskellä yötä, vanginvartija otti heidät hoiviinsa ja pesi ruoskaniskujen haavat, ja hänet ja hänen perhekuntansa kastettiin heti.
Ap. t. 18:8 Kuitenkin synagogan esimies Crispus tuli uskoon, ja myös koko hänen perhekuntansa uskoi Herraan. Monet muutkin korinttilaiset, jotka kuuntelivat Paavalia, tulivat uskoon, ja heidät kastettiin.
2 tykkäystä
Filonilla, hyvä tarkennus, ulkomuisti tekee joskus tepposet. Apt 16:14 puhuu siis suoraan naisen kasteesta, tältä osin asia on selvä. Muista viittaamista kohdista voimme arvioida, tulkita, että siellä oli naisia, mutta ei välttämättä.
Eikö perhekuntaan yleensä kuulu myös naisia (ja lapsia)?
Ei välttämättä, yleensä kyllä.
Älä suotta. Emme ole täällä muuttamassa kirkkojemme käytäntöjä emmekä toisiamme.
D
Diakoni,
Kommentoin vain ystävällisyyttäni, eli mielestäni asiallinen tuhahdusta enemmän asiaan paneutuva vastaus on kohteliasta.
1 tykkäys
Minusta on kohteliampaa olla vääntämättä kasteesta täällä. Totesin vain missä rajoissa mennään.
D
1 tykkäys
> - - entisten tapojen, kuten sotilaiden kiristykset ja riistot, hylkäämistä. Tämän sisäisen muutoksen merkki oli kaste, ulkopuolisille - - suun tunnustuksella pelastutaan. Kysymys on tunnustuksesta, tunnistautumisesta.
“Ei Raamattu silti sano, että Johanneksenkaan kasteen tarkoitus olisi julkinen tunnustaminen ulkopuolisille; sen sijaan sanotaan, että kaste oli “syntien anteeksisaamiseksi” (Luuk.3:3). Raamattu kyllä sanoo, että suun tunnustuksella pelastutaan (Room.10:10); mutta siinä yhteydessä ei mainita kastetta. Moni Uuden testamentin kaste ei suinkaan tapahdu niin julkisesti, että ulkopuoliset sen näkisivät; vaikka Sauluksen kasteen julkisuudesta ei sanota mitään (Apt.10:18). Jos ja kun kristityn on tarkoitus tunnustaa Jeesusta, se tapahtuu luontevimmin jatkuvasti ja toistuvasti kristillisen vaelluksen aikana, kun taas kaste on kertakaikkinen ja toistamaton.”
Vain se mitä Raamattu eli Kirjoitukset ‘sanovat’ on merkityksellistä. Referoinnit on aina tehtävä asian kokonaisuuteen kuuluvasti. Tällä viittaan osittaista, typistettyä, olennaisen poisjättämistä lainauksessasi “syntien anteeksisaamiseksi” (Luuk.3:3). Puuttuva olennainen on “…ja saarnasi parannuksenkastetta syntien anteeksisaamiseksi. …”. Parannuksen kaste on kaste sen jälkeen kun tehty parannus, tultu uskoon.
Sitten seuraava, eli olet luiskahtanut väärille raiteille, koska näyttää, että sotket suun tunnustuksen ja syntien tehdyssä laajuudessa tunnustamisen, ihmisille, että olen tullut uskoon. Tässä mielessä välitön kasteen vastaanottaminen on ensimmäinen ja hyvä tapa tunnustaa, tunnistautua Jeesuksen seuraajaksi, opetuslapseksi. Synnit tulee tunnustaa, jos uskova on niihin langennut. Mutta ei ole kysymys uskovaiseksi tunnistautuminen.
Johanneksen luo tuli mm. sotilaita parannukseen-saarnan vaikutuksesta. Heitä painoi tehty paha.
> Asian ilmoittaminen ja selkeä ilmoitus on tärkeä. Tässä tapauksessa se on monessa kohdin ja sanoin tehty selväksi.
On tärkeä, ja on tehty selväksi. Mutta missään ei sanota, että kaste on se väline, jolla selkeä ilmoitus tehdään. Sen sijaan vaikka Room.10:10 sanoo, että kristityn oma suu on sellainen väline, jolla se ilmoitus tehdään. Kasteen tarkoituksesta Raamattu taas puhuu aivan muuta, kuten aiemmin esittämäni raamatunlauseet osoittavat.
Uskossa vaeltaminen, eli uskovaisena vaeltaminen on kilvoitus. Se ei kuitenkaan ole urheilua ei etenkään välineurheilua. Urheilulla tarkoitan riskinottamista voitosta. Voitto on varma, koska se on jo saavutettu ja uskova kulkee uskossa, Jumalan Pojan uskossa, askeleistaan huolta pitäen, vaikka Jeesus on jo askelluksen perille asti tehnyt.
Mennee vähän jankutukseksi, mutta silti:
Lapsikasteesta ja kasteen armosta puhun, kun siitä minulle kommentoidaan. Olen myös antanut jo edeltäkäsin ‘vapautuksen’ muuhun kasteeseen, tai kasteen armoon uskomisessa. Eli viittaukset, perusteluiksi, katolisten ja luterilaisen kirkon opetukseen, kuten tunnustuskirjat, riittävät kannan määrittelyyn. Kuitenkin on olemassa “vain Raamattu”- slogan, lähinnä luterilaisuudessa ja “alkuperäiseen palaaminen”, niin uskon, että pitäisi hyvinkin sopia vastata niille ja sinulle, jotka kasteen pelastavaan voimaan vetoatte.
Jos katsot, ettet saa tai pysty mitään ikuisuutta varten sanoa, niin jätä silleen. Uskon, että saat silti riittävästi hyväksyntää.
Pidin tuon pidemmän, perustellumman kommenttisi eräällä tavalla arvostuksena minuakin kohtaa, ja siksi siitä vähän ilahduin kommentistasi nro 73. Jos sinulle ei sovi siihen vastakommentti niin en sitä tee. Eli sano jos sopii!