Jeesus opettaa, ettei paastoamisen tule olla julkista (Matt.6:18), ja siksi meidän voi olla vaikea tietää, kuka paastoaa, kuka ei.
6 tykkäystä
On siellä ollut jo muutaman vuoden ekopaasto. Seuraavaksi tullee fitnesspaasto. Anteeksi.
5 tykkäystä
Ehkä se olla linjassa myös kanssa kat kirkon opetuksen: Laudato si' - Wikipedia 
Francis reminds us to replace consumption with a sense of sacrifice, greed with generosity and wastefulness with a spirit of sharing. We must “give, and not simply give up”. We are called to free ourselves from all that is heavy and negative and wasteful and to enter into dialogue with our global family.
Varmasti se hengellinen ulottuvuus on oleellinen. Jos se unohtuu, ei hyvä!
edit.: löysin myös tämä: Tervetuloa viettämään Ekopaastoa! -
Minä paastoan keskiviikkona ja perjantaina niin kuin didakhessa ja apostolisissa konstituutioissa kehotetaan. Mutta toisin kuin monet ortodoksit, syön kalaa kumpanakin päivänä. Lihasta olen pitänyt abstinenssia paitsi joskus Rooman tapaan olen saattanut perjantaina syödä yhden liha-aterian.
1 tykkäys
Eikö nimenomaan perjantaina ole tapana pidättäytyä lihasta?
2 tykkäystä
Minullekin kuvatun kaltainen “Rooman tapa” on tuntematon. Toisaalta kyllä niitä tapoja nykyään voi olla monenlaisia…
1 tykkäys
Saa syödä yhden aterian, joka sisältää lihaa. Sen lisäksi ei. Sen jälkeen saa syödä kaksi kertaa jotain ruokaa (itse syön kalaa).
Hm, meneeköhän tässä nyt paastopäivä ja abstinenssipäivä sekaisin? Perjantai-abstinenssiin kuuluu perinteisesti kokonaan liharuuasta pidättäytyminen. (Nykyään sen voi toki korvata luopumalla jostain muusta tai tekemällä jotain ylimääräistä hyvää.) Paastopäivään on taas näemmä aikanaan kuulunut se, että yksi ateria saa olla lihaa (Cobbenin paastokäsky vuodelta 1952), mutta nyt kun velvoittavia paastopäiviä on vain kaksi ja molemmat ovat myös abstinenssipäiviä (tuhkakeskiviikko ja pitkäperjantai - vuoden 2016 paastokäsky) ei lihan syöminen silloinkaan sovi.
Minut on ainakin kasvatettu siihen, ettei perjantaina syödä lihaa. Kalaa ollaan syöty, tai kasvisruokaa. Muina päivinä on syöty mitä huvittaa (tai noh, paaston aikana on toki usein tullut luovuttua herkuista yms. :P)
(Anteeksi nyt tämä takertuminen pilkkuun 
Mutta selvittäisin mieluusti, mistä tästä on kyse, muuten jää vaivaamaan että voinko minä olla näistä asioista ihan kokonaan pihalla?)
1 tykkäys
Käsittääkseni se on niin, että paastopäivinä roomalaiskatolinen saa syödä yhden täydellisen aterian ja kaksi välipalaa, mutta abstinenssipäivinä sen lisäksi pitää kieltäytyä lihan syömisestä. Ennen kaikki perjantait olivat abstinenssipäiviä ja samoin esim tuhkakeskiviikko. Nykyistä latinalaista käytäntöä en tunne. Ortodoksit saavat syödä kalaa joulupaaston ja apostoleinpaaston aikana, mutta eivät suuressa paastossa tai jumalanäidinpaastossa.
1 tykkäys
Kirjoitin liian yleisesti aikaisemmin. Oikeasti se riippuu päivästä. Jos on juhlapäivä perjantaina, saa syödä lihaa kaanon 1251 mukaan.
Can. 1251 Abstinence from meat, or from some other food as determined by the Episcopal Conference, is to be observed on all Fridays, UNLESS a solemnity should fall on a Friday. Abstinence and fasting are to be observed on Ash Wednesday and Good Friday.
1 tykkäys
Se on totta 
Silloin lihaa saanee syödä niin monella aterialla kuin haluaa.
2 tykkäystä
Ai niinkö. Luulin, että vain yhdellä aterialla. Kiitos!
Vaiko oliko tämä “saanee” veikkaus?
Abstinenssi = pidättäytyminen liharuuasta. Juhlapäivä = vapautus abstinenssista = lihaa saa syödä. Lainaamassasi kanonisen lain kohdassa ei ole ylimääräisiä rajoituksia, eikä pikainen googlailukaan tuonut muuta kuin tuon ylläolevan päättelyketjun. Kirkon nykyiset paastosäännöt ylipäätään puhuvat aterioiden määrästä vain tuhkakeskiviikon ja pitkäperjantain kohdalla, eivätkä ne voi osua juhlapäivän kanssa päällekäin. Vanhojen paastokäytänteiden osalta en osaa sanoa 100% varmuudella. Ajatus paastoamisesta juhlapäivinä on kuitenkin meillä aika vieras ajatus (juhlapäivänä juhlitaan!), joten jos juhlapäivä on tarpeeksi iso, että se vaikuttaa abstinenssisääntöön, niin valistunut arvaukseni on, että se olisi aikoinaan vaikuttanut myös paastosääntöön. Mutta esim @Max tietää ehkä tämän aiheen historiallisesta puolesta enemmän?
Pari kertaa on käynyt niin, että perjantaina on ollut juhlapäivä, mutta olen ollut asiasta autuaan tietämätön ja jättänyt jonkun herkullisen lounasaterian valitsematta (jauhelihalasagnepäivät koulussa/Unicafessa ovat osuneet niin usein perjantaille </3). Silloin on harmittanut! 
Mutta omapa on vikani kun en aina jaksa pysyä näistä kärryillä 
Kiitos vastauksestasi. Se oli mukava kuulla.
Minä olen käsittänyt, että kaikkina tavallisina perjantaina on syötävä vain yksi kokonainen ateria, ja sen lisäksi vain kaksi kertaa syödä jotain ruokaa (jotka eivät ole kokonaisia aterioita). Onko sinulla jotain lähdettä, joka osottaisi, että tuhkakeskiviikon ja pitkäperjantain poikkeuksella saa syödä useampaankin otteeseen?
Helsingin piispan paastokäsky 2016
Tämä koskee siis toki vain nykyisiä käytäntöjä - aiemmin on ollut tiukemmat paastosäännöt (ja niiden mukaan saa toki edelleen paastota, jos haluaa. Aiemmin linkkasin esim. paastokäskyn 50-luvulta, se näyttää erilaiselta. Mutta vanhojen käytäntöjen noudattaminen on vapaaehtoista. 
Tämän 2016-linkin takana olevat jutut taas ovat Suomen katolilaisia velvoittavia.) Myös alueellista variaatiota saattaa olla? Näistä tiedän vähemmän.
1 tykkäys
Aikaisemmin paasto (yksi ateria ja kaksi välipalaa) oli voimassa kaikkina paastonajan arkipäivinä. Silloin ymmärtääkseni oli ainakin 1900-luvun alkupuolella lupa syödä lihaa yhdellä aterialla paitsi keskiviikkona, perjantaina ja lauantaina.
1 tykkäys
Ja samalla aterialla ei saanut sittenkään syödä sekä lihaa että kalaa. Paastosäännöt kai vaihtelivat hiippakunnittainkin. Ainakin ennen itsenäistymistä painetussa katekismuksessa - kenen tekemä se mahtaa olla? - on erilaiset paastot kuin myöhemmässä.
2 tykkäystä
En huomannut tuosta katolinen.fi:n linkistä sitä, kuinka paljon saa syödä. Kiitän tästäkin, mutta voisiko joku vielä antaa lähteen, jossa sanotaan, että yhden kokonaisen aterian jälkeen saa syödä enemmänkin kuin kaksi välipalaa.
En ihan hiffaa. Tuolla sanotaan:
[quote]2. PAASTO
Velvoittavia paastopäiviä ovat tuhkakeskiviikko ja pitkäperjantai. Paasto merkitsee sitä, että nautitaan ainoastaan yksi täydellinen ateria ja muista aterioista vähän yli puolet tavallisesta. Paastoon velvoitetaan kaikkia täysi-ikäisiä (18 vuotta täyttäneitä) 60. ikävuoteen asti.[/quote]
Paastopäiviin liittyy siis tuo ateriarajoitus. Paastopäivät nykyään = tuhkakeskiviikko ja pitkäperjantai. Abstinenssiin ei ateriarajoitusta kuulu, koska siitä ei mainita mitään. Normipäivinä saa tietenkin myös syödä vapaasti.
1 tykkäys
Sori mun moka. Tosiaan siinä luki, että yksi täydellinen ateria ja sitten muut ateriat.
Kysyn kuitenkin vielä, että missä sanotaan, että nyt voi syödä pienempiä aterioita enemmän kuin kaksi.
1 tykkäys