Jo kuukausien ajan on liikkunut huhuja FSSPX:n täyden yhteyden palauttamisesta Roomaan. Tosin aivan äskettäin osoittautui vääräksi huhu, jonka mukaan veljeskunnalle olisi jo hankittu talo Rooman Esquilinuksen kukkulalta. Mutta muuten lähentymisneuvottelut ovat siis edenneet tavalla, jota ei olisi voinut kuvitella vielä jokin aika sitten. Monen vuosikymmenen skisma näyttää nyt olevan lähempänä loppuaan kuin koskaan. Ehkä käyttämäni lähde vähän liioittelee puhuessaan ”kukonaskeleen” (à deux doigts) päässä olevasta sovinnosta, mutta kun itse lefebvristien nykyinen nokkamies Mgr. Bernard Fellay myöntää huomattavan lähentymisen, niin pakko kai se on meikäläisenkin uskoa!
Jos FSSPX palaa kirkon täyteen yhteyteen siitä tulee personaaliprelatuuri, eli Opus Dein kaltainen ei-maantieteellinen ”hiippakunta”. Sovun edellytyksenä on se, että Vatikaanin II:n kirkolliskokouksen päätösten tulkitseminen ”jatkuvuuden hermeneutiikasta” käsin hyväksytään ja että sen ekumeniikkaa, uskonnonvapautta ja liturgiaa koskevista ”pastoraalisista” uutuuksista voi olla piittaamatta. Hyvä hyvä! Traditionalismin muodostama strateginen reservi kirkon sisällä vahvistuu merkittävästi, jos FSSPX:n kanoninen asema selkiytyy tässä kuvatulla tavalla.
Mutta miksi tämä positiivinen kehitys on koettu juuri Franciscuksen pontifikaatin aikana? Jo kirkon sisällä olevia traditionalisteja (eli FSSP:n pappeja ja uskovia) ja muitakin ”konservatiiveja” avoimesti nuiviva paavi on selvästi edeltäjäänsä Benedictusta valmiimpi kompromissiin lefebvristien kanssa ilmeisesti siitä yksinkertaisesta syystä, että hän ei ole varsinaisesti dogmaatikko vaan ”a people person”, kuten sekä muodollisesti että sisällöllisesti jokseenkin ällöttävä anglismi kuuluu. FSSPX:n piispa Fellay toteaa:
Mgr. Fellay mainitsi myös sen paradoksaalisen mielenkiinnon, jota paavi Franciscus tuntee Pyhän Pius X:n veljeskuntaa kohtaan. ”Hän on paavi, joka ei kanna huolta opista vaan katsoo suoraan ihmisiin; hän tutustui meihin jo Argentiinassa ja oppi arvostamaan siellä tekemäämme työtä. Tästä syystä Franciscus suhtautuu meihin myötäsukaisesti, vaikka hän samaan aikaan vastustaa [jo kirkon täydessä yhteydessä olevia] konservatiivisia voimia. Vähän ristiriitaiselta tämä vaikuttaa, mutta olen yhtä kaikki voinut lukuisissa yhteyksissä todeta, että tämä paavi todellakin kykenee edistämään asiaamme”. [suom. Michelange]