Piirityöntekijän irtisanominen SLEY:ssä

<Tässä oli linkki SLEY:n sivuilla olleeseen sivuun, jossa käsiteltiin asiaa.>

Vähän vanha uutinen, mutta osui silmiin vasta hiljattain. Sisältö tiivistettynä: Sleyn työntekijä on useiden vuosien ajan nostanut palkkaa Sleyltä, laiminlyönyt sen duunin ja todellisuudessa ollut kokoaikaisesti töissä muualla - ja kysyttäessä useaan kertaan kiistänyt tämän. Tämän kuvion selvittyä (miksiköhän sen selviämiseen on muuten mennyt noin monta vuotta?) Sley on purkanut työsuhteen luottamuspulan ja valehtelun perusteella . Työntekijä vei homman käräjille ja voitti, koska syy ei ollut riittävän vakava siihen, että voisi passittaa toisen ulos ilman irtisanomisaikaa ja ilman varoitusta. (Miksiköhän missään vaiheessa asian setvimistä ei ole annettu sitä varoitusta?)

Jännä keissi monella tavalla.


Moderaattorihuomautus 1.6.2018. Sley on poistanut kyseisen sivun. Olen myös poistanut tästä viestiketjusta kyseisen henkilön nimen.

3 tykkäystä

Case Mitro revisited.

3 tykkäystä

Mistä sait boldatun tiedon? Vai päättelitkö vain itse lauseesta “Meidän käsityksemme mukaan N:n yli neljä vuotta kestänyt kokoaikainen työskentely toisen työnantajan palveluksessa ei ole voinut olla vaikuttamatta merkittävästi N:n työpanokseen Sleyssä”?

Päättelin sen siitä, että tilaisuuksien poikkeuksellisen vähäisestä määrästä oli ollut keskustelua esimiesten kanssa. Jos järjestää tilaisuuksia vähemmän kuin pitäisi, silloin laiminlyö tehtäväänsä, jos ei laadullisesti niin ainakin määrällisesti. (Sitä en tiedä yhtään, ovatko nuo tilaisuudet olleet laadultaan odotetulla tasolla, hyvin valmisteltuja ja kävijöiden mieleen. Tilaisuuksien vähäinen määrä mun mielestä kuitenkin riittää itsessään siihen, että voi sanoa tyypin laiminlyöneen tehtäviään.) En myöskään pidä realistisena ajatusta, että yksi ihminen pystyisi hoitamaan kaksi kokopäiväistä työtä kunnolla.

Mutta mulla ei siis ole asiasta mitään muuta tietoa kuin tuo uutinen, jota yritin referoida. Referointi ei aina onnistu olemaan ihan niin neutraalia kuin pitäisi. Sori siitä.

2 tykkäystä

Voisiko ajatella, että oikeus katsoi tavallaan asian osin työnantajan omaksi syyksi, kun ei ollut valvonut että jotain tulee tehdyksi?

Purkamiseen tarvitaan kuitenkin selvästi vahvemmat perusteet kuin irtisanomiseen.

2 tykkäystä

En väitä tietäväni tarkempia, mutta kun puhutaan nimeltä mainiten suht pienten piirien ihmisistä niin pidän kehnona ideana kärjistysten lisäämistä referointiin.

Joo, olisi pitänyt muotoilla asia toisella tavalla. Julkisuuteen tämän on kuitenkin nostanut Sley eikä allekirjoittanut.

Jos työnantajalla on vain yksi työntekijä tietyllä alueella ja esimies vaikuttaa ensisijaisesti ihan muualla, niin eikös sellaisessa tilanteessa ole ihan normaalia, että ei kovin intensiivisesti katsota perään? Siis esim yrityspuolellakin.

Varmaankin, mutta jos tätä on jatkunut useita vuosia? Mutta en ole juristi, joten voi mennä veikkaukseni myös aivan pieleen.

Mielestäni merkittävintä tuossa uutisessa on se että Sley koki tulleensa petetyksi. Jos on totta että johdolle valehdeltiin useita kertoja niin kyllä siinä luottamus menee.
Virhe oli ettei annettu kirjallista varoitusta ja siksi oikeus päätti noin.

1 tykkäys

En ota kantaa ko. tapaukseen muuta kuin siltä osin, että ihmettelen työnantajan tyhmyyttä: eikö siellä kukaan pölkkypää tajunnut, että ei ensimmäinen toimenpide voi olla potkujen antaminen?

Sanktioiden pitää aina tapahtua asteittaisesti: ensin huomautus, sitten varoitus jne., ja erottaminen on vasta viime sijainen sanktiomuoto, kun kaikki muut on jo läpikäyty ja työntekijälle on annettu mahdollisuus parantaa toimintaansa. Jos annetaan suoraan potkut ja tyyppi nostaa prosessin, hän voittaa sen takuuvarmasti.

1 tykkäys

No ei tuokaan nyt aina ja kaikissa tilanteissa päde. Itse asiassa JOS päädytään työsuhteen purkuun, eikä irtisanomiseen, syynä voi olettaakin olevan jotain niin vakavaa että homma on kerrasta poikki.

1 tykkäys

Jos olen oikein ymmärtänyt, niin työsuhteen purkaminen on nimenomaan tuollainen kerrasta poikki -poikkeusmenettely erittäin vakavissa tapauksissa, ja irtisanominen varoituksen jälkeen sitten se normaalimpi tapa. Sleyn osalta moka oli siinä, että hypättiin suoraan työsuhteen purkamiseen, joka vaatisi äärimmäisen painavat perustelut. Jos olisi jossain vaiheessa asian selvittelyprosessia annettu se virallinen varoitus, olisi koko homma todennäköisesti ollut täysin OK. Kannatan varoitusten jakamista myös sen takia, että on kaikkien osapuolten etu, että työntekijä todella ymmärtää tekemänsä virheen laadun ja vakavuuden. Pitäisin hyvänä selkeää varoitusta myös koeajalla, koska nykysysteemi mahdollistaa sen, että koeaikapurun kohtaava työntekijä ei ole edes tajunnut toimivansa jotenkin väärin ja olisi sen helposti voinut lopettaa, jos asiasta olisi huomautettu. Selkeällä varoituksella vältetään monet ongelmat ja tässä tapauksessa se olisi ollut juridisestikin välttämätön.

2 tykkäystä

Semiofftopic: Irtisanomisen ja purkamisen erottelu on myös vuokrasuhteessa.

1 tykkäys

36 viestiä siirrettiin uuteen ketjuun: Hallintojohtajan irtisanominen SLEY:stä

Hmmm. Ehkä kyllä niinkin.

Kummasta tapauksesta puhut?

Tämä ketju on jaettu kahtia, niin että tämä käsittelee yhtä ja toinen ketju toista irtisanomista. Tämä puoli on varmaan tullut jo myös käsiteltyä, joten keskustelua ei liene syytä jatkaa.