Tietääkseni (en ole ihan satavarma) toimistosihteerillä ei ole oikeutta kieltäytyä suorittamasta esitutkintaa jos ja kun sellainen pyyntö tullaan esittämään. Ja vaikka esim. khra esittäisikin että tätä esteiden tutkintaa ei nyt tehtäisi, niin maistraatissa tehty esitutkinta on ihan yhtäläisen pätevä paperi.
Tässä pitäisi teitysti antaa ohjeistus esim. tilanvarausasioita hoitaville kanslisteille. Kaipa pariskunnan nimet nykyäänkin kysytään, jos vihkimistä varten varataan kirkkoa. Kanttorit, suntiot sun muut ovat moraalisesti vastuussa siitä, että eivät osallistu kirkon sopimattomaan käyttöön. Kirkon käytöstä kuitenkin vastaa loppukädessä khra.
Nyt kapinahomovihkimisiä suorittavat ääripapit ovat varmasti niitä innnokkaimpia ja varmasti asiat järjestellään samanmielisten kanttoreiden kanssa. Ensialkuun halutaan asioiden menevän ilman tuollaisia kohuja.
Sitten joskus voi olla se vaihe tulossa, jossa haetaan syrjintätuomioita pyytämällä vihkijäksi homovihkimisiin kielteisesti suhtautuva pappi ja kuulaa urkuroimaan vastaavanlaista kanttoria.
1 tykkäys
On kyllä tosi vaikea kuvitella, miksi joku haluaisi oman vihkimisensä toimittajaksi sellaisen ihmisen, joka ei ko. avioliittoa aidosti hyväksy. Etenkin jos muitakin on tarjolla. Toki joku voisi sellaista yrittää saadakseen aikaan syrjintätuomion, mutta sekin tuntuu hankalalta. Siinä on nimittäin se riski, että pappi suostuukin pitkin hampain vihkimään, lukee vain pakolliset osat kaavasta mekaanisesti läpi, puhuu ympäripyöreitä ja on äärimmäisen nihkeä ja jähmeä koko toimituksen ajan. Kuka nyt sellaisia häitä haluaisi?
2 tykkäystä
Esteiden tutkinnasta (ja vähän muustakin) tuosta piispainkokouksen lausunnosta:
Vaikka pappi ei voimassa olevan kirkkojärjestyksen ja kirkkokäsikirjan perusteella voikaan toimittaa
avioliittoon vihkimistä tai avioliiton siunaamista, pappi tai seurakunnan muu työntekijä voi sovitussa
paikassa rukoilla siviiliavioliiton solmineiden kanssa ja heidän puolestaan. Kirkkotilan käyttämisessä
noudatetaan mitä on säädetty kirkkojärjestyksessä (KJ 9:7; KJ 14:2). Tilanteeseen voi sisältyä
raamatuntekstejä, virsiä ja kirkon rukousperinteeseen sisältyvää aineistoa. Piispa voi tarvittaessa antaa
tarkempia ohjeita tai muulla tavoin ohjeistaa hiippakuntansa pappeja.
Muussa seurakunnan toiminnassa periaatteena on, että samaa sukupuolta olevien avioliitto rinnastuu
> muihin siviilivihkimisenä toimitettaviin avioliittoihin. Kun seurakunnassa tutkitaan avioliiton esteitä tai
> seurakunnan tiloja halutaan vuokrata juhlaa varten, toimitaan kuten voimassa oleva ohjeistus määrää ja
> käytäntö edellyttää. Pyydettäessä voidaan seurakunnan jäsenen siviilivihkimisenä toimitettavan
avioliiton puolesta rukoilla päiväjumalanpalveluksessa sen mukaan, mikä on paikallinen tapa.
http://sakasti.evl.fi/sakasti.nsf/0/F359F1ED9F897DD0C225770E0034026E/%24FILE/PK-VALMIS-AVIOLIITTOSELONTEKO-2016.pdf
Tällainen on homoliikkeen modus operandi. Halutaan kohua tällaisilla asioilla. Itselle kertyy uhripääomaa, toisesta osapuolesta saadaan varoittava esimerkki.
1 tykkäys
Tiedän naispapin, joka halusi kaveriksi nimenomaan semmoisen miespapin, joka ei hyväksy naispappeutta. Sehän oli k.o. miespapille tehty ansa ja muutaman kerran jälkeen hänet saatiin pois virasta. Ei ole mikään ameriikan kumma, että vastaava toistuisi homovihkimisten kanssa.
2 tykkäystä
Jumalanpalvelusyhteistyön tekeminen, siis työtehtävä, on aivan eri asia kuin ihmisen omat häät. Naimisiin meneminen on ainutlaatuinen, tai ainakin harvinainen, tilanne ihmisen elämässä. Sen on tarkoitus olla yksi elämän onnellisimmista päivistä.
1 tykkäys
Joo mut kyllä sitten kun asia on ajettu läpi kirkon päätöksin tulee se eteen että jos vaikka pappi on pyydetty tietäen hänet myönteiseksi vihkimään niin kanttori eikä varsinkaan suntio tuskin on muu kuin vuorossa oleva. Niin sanottu valinnan vapaus tulee silloin olemaan vain sanahelinää.
Itse en edes usko, että tässä varsinaisesti on kyse häiden haluamisesta, vaan enemminkin poliittisesta toiminnasta.
2 tykkäystä
Analogia varsinaisen kirkollisen hääriitin (sakramenttinahan sitä ei teillä päin pidettäne) ja hääjuhlallisuuksien maallisempien aspektien välillä ei ehkä kanna aivan loppuun saakka, mutta muistuttaisin silti ainakin ison rapakon takana käydyistä oikeussaliväännöistä koskien leipomoiden oikeudesta valita asiakkaansa. Riidat on siis ratkaistu niin, että homopareille on toimitettava heidän haluamansa hääkakku, leipomoyrittäjän vakaumuksesta viis.
Näissä amerikkalaisissa leipomokausteissa asianmukainen ja vapaaseen kansalaisyhteiskuntaan soveltuva menettelytapa olisi ollut se, että itsensä loukatuksi tunteva homopari olisi nostanut asiasta julkisen äläkän ja kehottanut yhteisöään sekä siihen ystävällismielisesti suhtautuvia ulkopuolisia boikotoimaan näitä leipomoita. Sateenkaariväen marttyyri Harvey Milk aloitti poliittisen uransa juuri menestyksekkäiden boikottikampanjoiden organisoijana San Franciscon Castrossa. Sitä vastaan ei kenelläkään voi olla nokan koputtamista, riippumatta siitä pidämmekö “homojen oikeuksista” kohkaamisesta tai emme. Milkin elämäntyötä kohtaan on vasten tahtoaankin pakko tuntea kunnioitusta.
Sen sijaan se, että tämmöisissä tapauksissa nostetaan oikeusjuttuja kertoo minusta pelkästä pikkumaisesta kiusantekemisen halusta, ja se että oikeusasteet ratkaisevat näitä juttuja yrittäjien tappioksi, kertoo jostain vieläkin vakavammasta ilmiöstä. Tämä “seksuaalisen tasa-arvoisuuden” agenda on kaikkialla länsimaisen sivilisaation piirissä kerta kaikkiaan päätetty tunkea ihmisten kurkusta alas.
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piirissä nyt käytävä vääntö on vähäinen osa tätä globaalia kulttuurisotaa, jossa “homofobeille” ei loppupeleissä tulla antamaan armoa.
Myönnän, että homoparien vihkimisistä kieltäytyvien pastorien vertaaminen “heteronormatiivisiin” leipomoyrittäjiin ontuu sikäli, että ev-l. kirkko ei ole yksityinen yritys vaan kansalaisjärjestö, jonka jäsenet maksavat jäsenyydestään veroa ja joka sai (ei taida enää saada?) siivunsa myös yhteisöverosta.
6 tykkäystä
HS voisi kysyä poliiseilta: “Noudattaisitko lakia?”, ja syyttäjiltä ja tuomareilta “Tuomitsisitteko lakeja noudattamattomat poliisit?”
Seuraavassa teemanumerossa voisi tutkiva journalismi selvittää lisää:
HS voisi kysyä lääkäreiltä: “Noudattaisitko Lääkintöhallituksen ohjeita?” jne
Mutta papithan on ihan eri juttu…
3 tykkäystä
No kyllä se hieman eri juttu on. Siis aikuisten oikeesti.
Mutta voisi verrata siihen, että yrityksen työntekijä alkaisi toimia vastoin johdon pariaatteita ja ohjeita. Ainakin meidän firmassa siitä tulisi potkut.
MIkäs siinä on oleellisen erilaista?
Papeille on kirkkokäsikirja ja kirkkolaki.
Poliiseilla järjestys- ja rikoslaki.
Lääkäreillä Lääk.hall.ohjeet ja terveydenhoitolait.
2 tykkäystä
Hmmm… Niin, enpä tuota ajatellutkaan. Siis että ihan omat lait heille on. Hassua sinänsä, että uskomisesta on valtiollisia lakeja. Mitäs siellä laissa sanotaan, että jos vihkii homoja, niin mitä siitä lain mukaan seuraa? Vankilaa vai sakkoja?
11min. ja 20s. kohdalla Hiilamo kysyy Vikströmiltä olisiko tämä valmis vihkimään homopareja, jos kirkko sen hyväksyy.
“kyllä… ja mielelläänkin…” on vastaus.
Laki ei märitä eikä määrää uskomisesta.
Mutta kirkkojärjestyksestä ja kirkollisista toimituksista se määrää.
OK. No mitä se määrää homojen vihkimisestä ?
“Jos.”
1 tykkäys
Ei mitään. Laki on nimittäin kirjoitettu sellaisena aikana, jolloin ei koettu mitään tarvetta kirjata erillistä mainintaa siitä, että vihittävät ovat mies ja nainen. Tämä oletus on kuitenkin implisiittisesti näkyvissä siinä, että esim. puhutaan morsiamesta ja sulhasesta.
4 tykkäystä