Voisivatko sinun mielestäsi kyseiset erilaisia vakaumuksia omaavat ihmiset tulla toimeen samassa seurakunnassa, ilman skismoja? Minua ainakin riipii lujaa joku esim. ratkaisukristitty, joka jakaa traktaatteja joka huoltoasemalla ja asennoituu minuun joka en niin tee jatkuvana käännytyksen kohteena ikään kuin minä en olisi uskova lainkaan.
Kyllä kai adventistit luetaan kristityiksi. Ovat mm. SEN:n tarkkailijajäseniä ja SVKN:n jäseniä. Erityisoppeja heillä toki on.
1 tykkäys
Kirjauduin, moi. Kirkossa jo olijalla löytyy syitä pysymiseen tai eroon. Mitä ketjun kirkossapysyjät ovat mieltä siitä, minkä tahon kaitsentaan nykytilanteessa olisi parasta ohjata kokonaan kirkoton tai muusta kirkkokunnasta luterilaisuuteen siirtyvä?
1 tykkäys
Tarkoitatko, kun vuokraavat adventisteilta tiloja? Miksi eivät voisi vuokrata? Muunlaista yhteistyötä tuskin tekevät. Adventistien opit ovat hyvin omalaatuisia. Jotkut pitävät adventisteja kristittyinä, toiset lähinnä kristillisperäisenä lahkona. Makuasia. Suomessa adventtikirkko taitaa kuulua ekumeeniseen neuvostoon. Ilmeisesti monet pitävät sitä kristillisenä kirkkona.
On ainakin Suomen luterilainen tunnustuskirkko, Luterilainen Sanan yhdyskunta, sitten se ruotsinkielinen porukka jonka nimeä en muista, Luterilainen ristin seurakunta joka taitaa olla nykyään jonkinlaisessa yhteydessä STLK:n kanssa, ja Helsingin Luther-seurakunta. Kun ollaan opillisesti tiukkoja, tulee helposti paljon lohkeamia vielä pienemmiksi porukoiksi.
Joo. Vapaatsuunnat on eri asia kuin jotkut muut luterilaiset kirkot kuin juuri Suomen Ev.luterilainen. Miksi niitä yleensä pitäisi kutsua nimellä “vapaakirkot”? Esim. STLK on STLK.
Vapaakirkko taas on ihan oma kirkkokuntansa, kuuluen nk. vapaisiinsuuntiin.
Viittaatko tällä luterilaisen kirkon syntymiseen joskus 1500-luvulla, vai mihin? Nythän ainakaan minä en ole puhunut mistään kirkkojen perustamisestä, minkä pitäisi käydä selväksi siitä, että olen koko ajan eksplisiittisesti puhunut olemassa olevista kirkoista. Evlut kirkko ei ole ainoa olemassa oleva kirkkokunta jne.
Stlk ja ristin seurakunta ovat tosiaan täydessä kirkollisessa yhteydessä, samoin Suomen luterilainen tunnustuskirkko sekä ruotsalaiset eli st Johannes församling keskenään. Seurakuntaliitto taas tekee yhteistyötä Lähetyshiippakunnan (ja Sleyn) kanssa. Helsigin Luther-seurakunnan toiminnasta en tiedä ainakin nettisivut ovat hävinneet. Sanan yhdyskunta on ylhäisessä yksinäisyydessään. Itse laskisin eri ryhmittymiä olevan siis käytännössä ‘vain’ neljä.
1 tykkäys
No on varmaan, kun pistät lainaukset miten sattuu. Kyllä minäkin voisin muotoilla sinun nimissäsi vaikka kuinka “mielenkiintoisia” sitaatteja, jos kehtaisin väärentää toisen viestejä.
Paikallisseurakuntaan. Omassani Ruotsissa olen ollut onnekas. Papisto on ollut hyvin klassista ja modernit uudistukset vastaisia. Tukholma stift toki eri juttu ja irtiottoja ja eri oppien kannattajia löytyy joka kirkosta.
En mielestäni ole väärentänyt.
Suomen ev.-lut. kirkko ei syntynyt 1500-luvulla, vaan se on jatkumoa sille Turun hiippakunnalle, joka syntyi 1050.
2 tykkäystä
Ei ole jatkumoa muuten kuin taloudellisessa mielessä. Luterilainen kirkko peri katolisten seurakuntien varat, velat ja kirkkorakennukset, kirkolliset tarvikkeet, hautausmaat yms. - sekä tietysti seurakuntalaiset. Suomalaiset olivat hyvin haluttomia uuteen oppiin. Reformaatioaika kesti Suomessa miltei sata vuotta. Luterilaisuus vakiintui vasta 1600-luvulla Ruotsin vallan painostuksesta. Samalla alkoi maamme kiivas ruotsalaistaminen.
1 tykkäys
Minusta tämä olisi hyvä muistaa.
Reformaatio tai evankelinen kristillisyys ei Suomessa alkanut juurikaan sen kummemmin kuin kristillisyys muutenkaan tällä niemellä.
Ruvettiin opettamaan evankelista oppia vähitellen. Ensin Turussa, jo ennen kuin kuningas keksi tehdä asiassa aloittteita.
Se, että Kustaa Vaasa käytti sitä välineenään, tuo mieleen saman,
miten kuningas Erik, jaarli Birger ja Trygils Knutsson olivat menetelleet
Suomessa, Hämeessä ja Karjalassa näitä “kristillistäessään”.
Toimintaa keskushallituksen piikkiin.
Kun @Mauriina puhuu luterilaisuuden vakiintumisesta, olisi parempi puhua kristinuskon vakiintumisesta
Se poliittinen muutos, mikä syntyi vielä 1500-luvun lopulla varsin omaa elämäänsä eläneen Itämaan kytkemisestä tiiviimmin emämaahan Ruotsiin,
ei johtunut luterilaisen uskon vakiinnuttamisen tarpeesta, vaan valtion
aseman vahvistamisesta. Idässä vahvistui Venäjä, etelässä toinen perivihollinen Tanska omisti vielä alueita nykyisestä Ruotsista.
Sitten puhalsi niskaan Pyhän Saksalais-Roomalaisen keisarikunnan keisari,
joka hamusi Itämerelle.
Jottan tartti tehdä. Papisto muodosti oikeastaan ainoan koko maan kattavan verkoston.
Tietysti se on jatkumossa ja on aina pitänyt itseään kuuluvana siihen jatkumoon. Mitään uutta kirkkoa ei perustettu. Hiippakunta joutui eroon äiti-Roomasta ja joitain muutoksia tapahtui käytänteissä ja opissa. Mutta hiippakunta oli sama ja Suomen ev.-lut. kirkko on vielä sama.
Jatkumolla on väliä vain, jos se on opin, sakramenttiyhteyden ja käytäntöjen jatkuvuutta. On Saatanakin jatkumossa, jos jatkumolla tarkoitetaan jotain muuta.
4 tykkäystä
Entäs jos joku luterilainen väittäisi, että nykyortodoksien oppi poikkeaa apostolisesta eikä siis ole jatkumossa mukana? Tai nykyortodoksien käytännöt, vaikka rukousperinne?
Tietysti ne eroavat. Timo K:n mielestä he eivät siis ole jatkumossa apostolien kanssa.
Jos puhut Saatanasta tässä yhteydessä, miten kirkkosi hyväskyy evlut kirkon kasteen?
Väittäjä olisi tietysti väärässä. Ortodoksinen kirkko on apostolinen ja katolinen. Sen käytännöt ja rukousperinne ovat apostolistista perinnettä, pyhien apostolien välittämiä. Sitä, mikä on jakamattoman kirkon mielestä apostolista uskoa, on määritelty seitsemässä ekumeenisessa kirkolliskokouksessa, ja ortodoksinen kirkko pitäytyy siihen.
Mutta kun kirkko välittää uskontalletustaan ja traditiotaan eteenpäin, siinä on kyse elävästä ja dynaamisesta toiminnasta - ei mekaanisesta säilyttämisestä, jossa talentit kätketään maahan. Kirkon perinne uudistuu tietysti jatkuvasti, mutta uskoa manifestoidaan silti tarkasti ja huolellisesti. Vain jotkut protestanttiset lahkot yrittävät kopioida “alkukirkollisuutta” ottamatta huomioon tätä välittämisen elävää luonnetta. He pyrkivät muuttumattomuuteen kuolleella tavalla. Kirjain kuolettaa, Pyhä Henki tekee eläväksi.
1 tykkäys