Pitäisikö luterilaisesta kirkosta erota?

Samoin Suomen kirkko on apostolinen ja katolinen. Se jakaa myös vanhan kirkon seitsemän konsiilin opettaman uskon.

2 tykkäystä

(Huomiota herättää, että ortodoksikirkolla on “tietysti” oikeus uudistaa perinnettään.) Oletetaan, että luterilainen väittäisi oman uskonsa olevan apostolista ja katolista. Voiko tällaisesta erimielisyydestä edes keskustella? Vai onko ortodoksi oikeassa vain siksi, että hän “tietää” olevansa oikeassa?

Monet lahkolaiset käyttävät tätä lausetta ihan samoin kuin @timo_k

Apostolin ajatus kuitenkin on että (lain)kirjain kuolettaa, Pyhä Henki tekee eläväksi.

1 tykkäys

Kaste liittää ihmisen kirkkoon ja seurakuntaan. Kirkolla on erilaisia vaihtoehtoja toimia tilanteissa, joissa muualta tuleva ihminen haluaa tulla liitetyksi ort. kirkkoon. Periaatteessa tarvitaan tietysti yksi oikea kaste, mutta piispoilla on tietysti avaintenvaltaa, joten he voivat käyttää ekonomiaa, niin kuin Suomessa on tapana. Luonnollisesti kaste yksin ei riitä kenellekään, vaan tarvitaan myös mirhalla voitelu, jossa saadaan Pyhän Hengen lahjan sinetti. Itse pitäisin hyvänä, että kaikki ort. kirkkoon liitettävät saisivat ortodoksisen kasteen ja että ekonomiaperiaatetta ei sovellettaisi, mutta tyydyn tietysti piispojemme päätöksiin. Ei minulla ole mitään epäselvyyttä siitä, että olenko ort. kirkon jäsen vai en, vaikka minut onkin kastettu ev.-lut. kirkossa. Seurakuntamme kirkkoherra on hänelle suodun valtansa nojalla liittänyt minut ort. kirkkoon piispojemme edellyttämällä tavalla ja -kriteereillä eikä kukaan pysty tekemään sitä tyhjäksi.

Saatanalla tarkoitin sitä, että Saatanakin oli alunperin kirkon jäsen: Jumalan enkeliksi luoma olento, jonka oli tarkoitus olla täydessä yhteydessä kaikkien pyhien kanssa. Hän kuitenkin lankesi ja alkoi noudattaa omia, Jumalan tahdosta ja kirkon käytännöistä poikkeavia oppejaan ja käytäntöjään. Hän on siis kylläkin historiallisesti jatkumossa kaikkien pyhien ja etenkin pyhien enkeleiden kanssa, mutta koska hänen käytäntönsä poikkeavat Jumalan tahdosta niin hän ei ole enää jatkumossa pyhien kanssa.

Minusta pelkkä historiallinen tausta ei riitä siihen, että voitaisiin puhua jatkumosta, vaan jatkumo on aina tiettyjen oppien ja käytäntöjen jatkumoa. Suomen ev.-lut. kirkko on kyllä roomalais-katolisen kirkon historiallisen jatkumon edustaja Suomessa, mutta koska se ei enää noudata room.-kat. kirkon käytäntöjä ja oppia, ei todellisesta jatkumosta voida puhua. Pyhän Henrikin tänne tuoman kirkon ja uskon kanssa aidossa jatkumossa on nykyään Katolinen kirkko Suomessa.

1 tykkäys

Vaikka se silloin syntyi, on siinä tietysti myös jatkumoa vanhaan.

Mutta kun ei syntynyt. Toki sillä on ja on tullut suuresti eroa. Onneton ero äiti-kirkosta on ollut monella tavalla haitallinen.

1 tykkäys

Kuten tunnettua, luterilaiset vastaavat tähän väittämällä, että juuri room.-kat. kirkko on poikennut raamatunmukaisesta käytännöstä ja opista. Mutta onko sinulla tarjota mitään menetelmää, jolla tällaisista erimielisyyksistä voisi keskustella?

**Ja hän sanoi heille: "Menkää kaikkeen maailmaan ja saarnatkaa evankeliumia kaikille luoduille. **
Joka uskoo ja kastetaan, se pelastuu; mutta joka ei usko, se tuomitaan kadotukseen.
Etkö sinä anna, timo_k arvoa kasteellesi, joka on koko kristillisen elämän ja pelastuksen lähtökohta? Siinä synnit pestiin pois, siinä liitettiin Kristukseen, ja koko vaellus on elämää siinä.

Kun luemme Reformaation historiaa, tulee jatkuvasti esiin neuvottelut
sovinnosta ja kirkolliskokouksesta Rooman edustajien kanssa, ei niinkään
mikään uudelleenliittymisneuvottelu.

Nimi on eri. Käytännöt ovat erilaiset. Ja kuvitellaanpa tilanne, jossa 1400-luvun loppupuolen kristitty lähetettäisiin aikakoneella tähän päivään. Tietysti hän osallistuisi katolisen kirkon ehtoolliselle.

Voidaan ottaa esimerkki myös yritysmaailmasta. Valtio pakottamalla sosialisoi “Ab Auto Oy”:n tehdaslinjaston ja rupeaa tekemään autoja. Ei näitä uusia autoja enää valmista yritys “Ab Auto Oy”, vaikka samoissa tiloissa toimittaisiinkin.

Kyllä sitä jatkumoakin on (huomattakoon tässä partitiivisijamuoto!), ehkä paljonkin. Paavali Juustenin Piispainkronikkaa lukiessa ei voi ajatella, että katolisuus olisi hetkessä kadonnut tästä maasta ns. uskonpuhdistuksen myötä. Mutta toki me katsomme, että Helsingin katolinen hiippakunta on sittenkin aidommin pyhän Henrikin tänne tuoman uskon kantaja kuin se kirkko, jonka priimas on Turun evankelis-luterilainen arkkipiispa.

Sivuuttaako @Cymbus vähän turhan kevyesti sen tosiasian, että Martinus Skytteen saakka kaikki Turun piispat saivat (ainakin teoriassa) vahvistuksen virkaansa paavilta, Skyttestä alkaen (hän itse siis mukaan lukien) ei enää kukaan?

1 tykkäys

Onko sinun vaikea uskoa, että apostolin mennessä 1400-luvulle, käytännöt olivat erilaiset.?
Mihin perustat? Käytäntöihin vai apostolien opetukseen eli sanaan?
Käytännöistähän ei ole Jeesuksen käskyä.

Ei ole.

Nimi on vasta Venäjän vallan ajalta. Muuttuiko kirkko siis silloin? Nimi on silloin otettu, koska se oli pakko ottaa. Itseymmärrys oli ja on se, että ollaan Suomen kirkko, Kirkko Suomessa. Mitä käytäntöihin tulee, eipä varmasti keskiaikainen suomalainen tunnsitaisi kaikkia katolisen kirkon jumalanpalvelusmuotoja, vaikka uuden järjestyksen räikeimmät kitaramessutkin jätettäisiin sivuun. Klassinen luterilainen messu on monella tapaa lähellä lännen perinnettä.

Mitä tämä nyt sitten on.
Vetoat käytäntöihin, joissa kuitenkin oli poikettu.
Yhdessä sentään oli Herran käsky.

Ei taida ekumenia edistyä.

Helsingin hiippakunta on nykyajan luomus.

Olen tainnut jo vast’ikään sanoa, että jouduimme eroon aikoinaan. Sellaisia eroja löytyy kristikunnan historiassa paljonkin.

Arvostan, Michelange, että yritätä nähdä tätä asiaa laajasti. Itse näen oman kirkkoni tilan monella tavalla anomaliana ja monia sen omaksumia erityisoppeja huonoina ja väärinä. Sittenkin se on ollut ja yhä monesti on ainoa kirkko meille monille.

Ei sillä ole väliä kuinka paljon käytäntöjä se 1400-l. kristitty tunnistaa. Lähinnä pointti oli se, että tietysti hän osallistuisi sen kirkon ehtoolliselle, joka oli kirkkona silloin 1400-luvullakin. Asia voidaan kuvitella myös toisin päin jos se helpottaa. Jos meidät lähetettäisiin 1400-luvulle, katolisen kirkon ehtoolliselle saisivat osallistua katolilaiset.

Ja jooooooo, se ei ole tietenkään näin mustavalkoista koska ei se sen tavallisen luterilaisen vika ole, että hänestä luterilainen on tehty. Mutta periaatteessa noin.

Me olimme katolilaisia 1400-luvulla. Jos mökinmuori tai -vaari tulisi nykyaikaan ja menisi johonkin vanhaan keskiaikaiseen kirkkoomme, jossa vietettäsiin perinteistä messua, miksi hän ei siellä osallistuisi ehtoolliseen?

Ei tietenkään osallistuisi. Kuoret ovat samat, mutta sisältö eri.

Mitähän tämä nyt mahtaa tarkoittaa? Meidän messussamme syödään ja juodaan Kristuksen totinen Ruumis ja Veri. Mitenkä sisältö olisi jotain muuta?

2 tykkäystä

Varmaan tuossa aika pitkälle osviittaa antaa se syy, minkä takia joku tahtoo siirtyä luterilaisuuteen. Jos kansankirkollisuus on se juttu, niin valinta on aika selvä. Jos kaipaus on tiukkaan ja oikeaoppiseen luterilaisuuteen, niin tuskinpa kannattaa ohjata evluttiin tuskailemaan.