Pyhien rukoileminen


#182

Uskovina me saamme liittyä Kristuksen profeetallisen viran jatkamiseen, kun hänen käskystään joko viranhaltijoina tai yksittäisinä kristittyinä julistamme Kristusta ja annamme hänestä todistuksemme. Uskossa olemme myös todellisesti Kristuksesta osallisia, mutta hänen ylipappeuteensa, joka oli ja on ainutlaatuinen tehtävä, emme osallistu, vaan pappeina uhraamme kiitosuhreja. Esirukouksemmekin (ja edesmenneitten pyhien rukoukset, sikäli kuin he rukoilevat) ovat otolliset tuon ainoan Ylipapin rukousten tähden. Esim. messu-uhrin “veretön toistaminen” ja pyhät maanpäällisiä uskovia ansiollisempina rukousvälittäjinä ovat Kristuksen ylipappeuden kunnian osittaista anastamista.


#183

En ole viime aikoina perehtynyt asiaan, mutta minusta osallistumme kyllä myös ylipapilliseen virkaan.


#184

Olen tässä lähiaikoina miettinyt kirkkokunnan vaihtamista ja sekä Ortodoksinen että Katolinen Kirkko ovat nyt kiinnostukseni kohteita. Mutta niin kuin esim. Katolisen puolen ruusukkorukouksessa ja St. Alphonsus de Liguorin rukouksissa niin myös tässä yllämainitsemassa ortodoksisessa rukouksessa sanoitus tuntuu minun korviin vähän yliampuvalta.
Eli vaikka ei aina tarkoiteta sitä miltä se kuulostaa, niin se kuulostaa siltä kuin ohitettaisiin Jumala. Esim. ymmärrän täysin, ettei tässäkään Marian esirukous vaikuttaisi ilman Jumalaa. Mutta silti sanoitus “me muutoin hukumme syntiemme paljouden tähden” ja “sillä sinä olet ainoa toivomme”. Ei ortodoksinen kuulija voi ymmärtää, että Maria olisi tullut ainoaksi toivoksi Jumalan sijaan. Kyllähän syntejä saa anteeksi ja pyhitys toimii ilman esirukouksiakin. Nämä tietyt sanoitukset siis lähinnä häiritsee

By the way: pistin tuonne rukousketjuun siitä, että minun puolesta voi rukoilla tämän kirkkokunnan vaihtamisasian kohdalla.


#185

Minustakin etenkin kansanhurskaudessa ja joissain rukouksissa on piirteitä, jotka tuntuvat vähemmän onnistuneilta. Ruusukko sinänsä ei tunnu minusta hankalalta, mutta siihen liittyvät uskomukset ovat osin jotenkin liiallisen tuntoisia.


#186

Tarkoitan lähinnä ruusukon lopussa olevan litanian tiettyjä sanamuotoja. Näistä korvaan särähtää ainakin nämä

Taivaan portti, …
Kointähti, …

Ilmestyskirjassa kointähdellä viitataan käsittääkseni Kristukseen. Miten se yhtäkkiä olisi Maria.

Taivaan portille oli joku selitys, jota en muista (varmaan liittyy siihen, että Maria on Jumalanäiti), mutta silti asiaan perehtymätön voi tulkita sen aivan väärin.


#187

Kun me rakastamme jotakuta, me saatamme liioitella hänen mahdollisuuksiaan. Kaikki hyvä tulee Jumalalta, mutta monet ortodoksit ovat kokeneet saaneensa apua pyydettyään Jumalansynnyttäjän esirukouksia. Niin kuin joissakin rukouksissa sanotaan, hänellä “on uskallus Poikansa edessä”. Kun me pyydämme häneltä esirukouksia, se ei ole Kristukselta pois vaan johtaa Häneen.


#188

Oo, Loreton litania. Se kai selittyy litanian konventioilla.


#189

Loreton litania on kyllä hieno, ei siinä mitään. Mutta @JiiVee:lle sanoisin sen verran, että ei kyseinen litania ole mitenkään elimellinen osa ruusukkorukousta, vaikka se monin paikoin onkin tapana lukea ruusukon päätteeksi.


#190

Kiitos.Tämä on hyvä tietää.


#191

Pyhän Gerasimos Kefallonialaisen reliikki Omalonin luostarissa Kefalloniassa. Kuvasta käy hyvin ilmi ns. maatumattomuusihme, eli monien pyhien ruumiit eivät mätäne ja maadu, vaan ne säilyvät tuolla tavalla - ja jatkavat pyhyyden välikappaleina toimimista vielä pyhän kuoleman jälkeenkin. Ikoneissa hänet kuvataan (ainakin niissä parissa, jotka olen netissä nähnyt) noissa vaatteissa, jotka hänellä on tuossa yllä.

Pyhää Gerasimos Kefallonialaista ei jostain syystä mainita suomalaisessa ort. kalenterissa. Voimme siitä huolimatta pyytää pyhältä Gerasimokselta esirukouksia. Pelasta meidät esirukouksillasi, oi pyhä Gerasimos!


#192

Voisi helposti luulla, että p. Gerasimos on joku “nobody” pyhien joukossa. Se, että Suomessa ei tunneta, ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kyseessä olisi vähäpätöinen asia. P. Gerasimoksen merkityksestä todistaa mm. tämä hänelle omistettu kirkko:

Tällaiset ovat hyviä muistutuksia suomalaisille siitä, että kristinusko on aika paljon muutakin kuin sitä, mitä täällä tunnetaan.


#193

Tästä tulikin mieleeni, että ilmeisesti pyhän Lisieux’n Teresan ja hänen vanhempiensa reliikit ovat tulossa kierrokselle Pohjoismaihin. Jäädään odottamaan ylittävätkö reliikit (ev.lut. kirkollista) uutiskynnystä kun Suomessa ovat.


#194

Koska tämän olisi määrä tapahtua?


#195

:o Näinkö todella? Milloin, & mistä saa lisätietoja?


#196

Muistin nähneeni Fideksessä juttua joskus, mutta piti vähän kaivella. Löytyi se sieltä kuitenkin. Huhtikuun Fideksessä sanottiin näin:

Pyhän Jeesus-lapsen Teresan reliikit Pohjolassa

Pyhän Jeesus-lapsen Teresan ja hänen vanhempiensa – Zèlie ja Louis Martinin – pyhäinjäännösarkku tuodaan kunnioitettavaksi kaikkiin Pohjoismaihin lokakuussa 2018. Pohjois-Euroopan maissa karmeliittaspiritualiteetti on löytänyt paljon ystäviä. Kaikissa viidessä Pohjoismaassakin on karmeliittojen sääntökunta- ja maallikkoyhteisöjä.

Tässä vielä linkki. Löytyy sivulta 4.

Eli tiedoksi ainakin @cymbus ja @Nienna.


#197

Heii, mahtavaa! Kiitos tiedosta :slight_smile:


#198

Toivottavasti on suotavaa postata englanninkielinen pikku tarina. Tämä on luettavissa suomeksi ainakin Kallistos Waren kirjassa “Sisäinen valtakunta.”.

‘It was particularly characteristic of Staretz Silouan to pray for the dead suffering in the hell of separation from God’, writes Fr Sophrony, and he goes on to recall an exchange that he overheard between the Starets and a somewhat dour hermit:

I remember a conversation between him and a certain hermit, who declared with evident satisfaction, ‘God will punish all atheists. They will burn in everlasting fire.’

Obviously upset, The Staretz said: ‘Tell me, supposing you went to paradise and there looked down and saw somebody burning in hell-fire - would you feel happy?’

‘It can’t be helped. It would be their own fault,’ said the hermit.

The Staretz answered him with a sorrowful countenance:

‘Love could not bear that,’ he said. ‘We must pray for all’ .


#199

Pyhän Silouan Athoslaisen pään reliikkilipas

b

“Sielu ei tunne rauhaa ennenkuin se rukoilee vihollistensa puolesta.” Pyhä Silouan Athoslainen


#200

Kävin kerran ohimennen tuolla Santuario de Fatimassa. En välitä Maria-kultista, mutta itse paikka oli vaikuttava ja erityisen vaikuttavia olivat kirkon aukion puoleisen ulkoseinän maalaukset Jeesuksen kärsimyksestä. Tämä vahvisti sitä ajatustani, että room. kat. kirkossa on niin paljon oikeaa ja hyvää että, pyhien rukoilemisesta yms huolimatta, voisin kyllä ryhtyä katoliseksi, jos ottaisivat minut tällaisena jäsenekseen.


#201

Olen aika lähellä ollut tuota mielipidettä joskus.