Aikoinaan tuli tähän teemaan liittyen luettua tämä:
Tykkäsin kovasti.
1 tykkäys
Olisikohan länsi itse tarkoituksella unohtanut apostolien länteen suuntautuvan toiminnan jos on haluttu väkisin luoda kuva että Pietari on ollut Roomassa ja erityisesti ja erityisellä tavalla Roomassa.
Hmmm…
Gallialla, Galicialla sekä kanaalin kummallakin puolella sijaitsevalla Briteillä (Bretagne, Briton) ei ole oikein voinut luoda valtapoliittista tai sivistyskulttuuriin perustuvaa asemaa vanhassa maailmassa. Vain se joka pystyi valtaamaan vanhan Rooman oli jotain ihmisten silmissä.
http://stpeterandstpaul.org/index.php/multimedia/articles/45-the-see-of-rome
Synaksarionissa:
- Pyhä Anskar, Tanskan suojelija ja Ruotsin valistaja (+ 865) 3.2.
- Pyhä Sigfrid, Ruotsin apostoli (+ 1045) 15.2.
- Pyhä Olavi (Olaf Haraldson), Norjan kuningas (+ 1030) 29.7.
- Pyhä Sunniva (Synnöve) Norjalainen (+ n. 950) 8.7.
1 tykkäys
Brittien valtakunta mainitaan ensimmäiseksi kristinuskon viralliseksi uskokseen ottaneeksi valtioksi. Tämä tapahtui noin vuonna 170 jKr.
Vaikka perimätietoa Joosef Arimatialaisesta pidettäisiin legendoina, tämä mainittu Aristobulus Brittein saarilla kuitenkin evankelioi, ja useiden lähteiden mukaan vielä Paavalin eläessä.
Brittein saarten evankelioinnin mainitaan joissain lähteissä alkaneen v. 37 jKr.
Mahdollisin tapa apostolien sinne päätyä on kyyti kauppalaivassa, joka luultavasti oli tinakauppa-asioilla. Perimätietohan on aina yhdistänyt Joosef Arimatialaisen metalli- ja tinakauppaan.
Uusi asia minulle on ollut viime aikoina se että brittien kirkon ensimmäisyys iässä on kirkon tunnustama asia. Lähteissä joita en suoraan usko, vaikka uskottavilta vaikuttavatkin, sanotaan että lännen kirkolliskokouksissa Pisassa 1409, Konstazissa 1417, Sienassa 1424 ja Baselissa 1434 brittien kirkon ajallinen vanhemmuus ja ensimmäisyys todettiin yhteisesti.
Tunteeko joku noiden kirkolliskokousten dokumentit ja osaako sanoa pitääkö tämä paikkansa? Kun brittien kirkon ensimmäisyys tunnustetaan, onko kyseessä tunnustus nimenomaan ensimmäiselle valtionkirkolle vai jonkinlainen muu tunnustus.
Gregorius Toursilainen kertoo että Glastonburystä lähetettiin ensimmäisellä ja toisella vuosisadalla useita oppineita piispoja nykyisen Ranskan alueelle ja Glastonburystä sanotaan tulleen piispoja Roomaan asti.
Olisiko niin että Glastonburyyn kuitenkin kertyi oppinutta väkeä ja sijainti oli rauhallinen opetus- ja luostaritoimintaa ajatellen ja sieltä käsin oli helppo tukea muun Länsi-Euroopan evankeliointia.
On spekuloitu että Joosef Arimatialaisen suhteiden vuoksi Brittein saarilla oli turvallista aloittaa kristillinen toiminta. Muualla Länsi-Euroopassahan evankeliointityö oli aika vaarallistakin.
Olen myös aina miettinyt että kun sanotaan yksityisen ripin kehityksen takana olleen kelttimunkkien ja että kaukaisilta saarilta vaan tuli Roomaan asti munkki opettamaan parannuksen sakramentin kehittämisestä, niin onhan heillä täytynyt melkomoista arvostusta kirkossa ollakin. Ja jossain ja jonkinmoisen ajan kuluessa se on syntynyt.
Kirkkohistoriallisesti Britteinsaarten panos Euroopan lähetykseen on erittäin hyvin tunnettu. Irlantilaisia munkkeja liikkui paljon ja he ovat perustaneet useita keskeisiä luostareita mannermaalle. Englantilainen vaikutus tuntui karolingisessa maailmassa. Ja tietysti meidät suomalaisetkin kastoi P. Henrik, Englannista tai kuten kansanperinne sanoo, kaalimaalta (gaeli?)
1 tykkäys
Oli jo kastettu ennen Henrikiä.
1 tykkäys
Henrik-tarinat ovat täydellinen esimerkki siitä miten varmasti monissa paikoissa varhaista evankeliointihistoriaa on unohtunut ja poliittisesti (tai jostain muusta syystä) merkittävämpi historian merkkipaalu muistetaan.
Uskon että Henrik teki hyvää työtä maamme kristillisyyden kasvun eteen, mutta on karhunpalvelus kaikille korottaa hänet ensimmäisen evankelioijan ja kastajan asemaan.
1 tykkäys
Paljolti samaa mieltä. Varmaan monilla alueilla pyhä X on käännyttänyt alueen Y, jonka jälkeen X on nostettu poliittisen entiteetin Z nimikkopyhäksi riippumatta siitä, miten pienyhteisöjen rajat ovat menneet tai miten laajalti X on kiertänyt Zn alueella.
Tarinankertojaminääni ilahduttaa nuo perimätietotarinat Pietarista Bretagnessa ja mahdollisesti Brittein saarilla, kumpaa puolta kanaalista nyt sitten tarkoitetaankaan Britonien maalla. Varsinkin nuo Kalifornialaisen koptikirkon tekstit ovat saaneet minut hyvälle tuulelle.
Raamatussahan mainitaan että ennen Paavalin tuloa Roomaan Roomassa ei edes juutalaisille oltu saarnattu evankeliumia. Joten mitä teki Pietari? Oliko hän vielä Antiokiassa? Vai jossain muualla.
Jotenkin Pietarista vuosisatojen aikana luodusta karikatyyrikuvasta tulee mieleen että kun Pietari pääsi Roomaan asti, hän suorapuheisena ja kiivasluonteisena käytännön miehenä kieltäytyi leikkimästä poliittisen suurkaupungin sosiaalisia leikkejä ja painui kalastelemaan Bretagneen ja puhumaan verkkoja selviteltäessä Jumalan valtakunnan asioita. Maalaiselämä saattoi olla Pietarin makuun enemmän kuin kaupunkilaiselämä. Hän saattoi siis kalastella bretagnelaisten tai brittiläisten kalamiesten kanssa, tutustua Liinuksen (tuleva Rooman piispa) perheeseen ja opettaa Liinusta, ennen tämän lähtöä Roomaan.
Kuuluisa Quo Vadis -tarinakin voisi mennä niin että Pietari oli käynyt pakon edessä Roomassa, kun kuitenkin tarvittiin apostoleja vihkimään uusia pappeja ja piispoja ja muutenkin näyttäytymään, mutta oli taas kerran saanut tarpeekseen elostelevasta Roomasta. En nimittäin usko että Pietarin luonteella lähdettäisiin keisarin vainoa karkuun, vaikka onhan se mahdollista. Jospa tuo vaihe oli se vaihe jolloin kaikki apostolit tapasivat viimeisen kerran, ennen lopullista hajaantumista eri ilmansuuntiin, haluan nimittäin uskoa että Apostolisilla konstituutioilla on jokin autenttinen ensimmäinen versio, vaikka se ei olisi tottakaan. Jerusalemin I kirkolliskokouksesta se luontevimmin olisi peräisin.
Pietari siis varmaan oli menossa taas väljemmille maille evankelioimaan kunnon maalaisväen keskuuteen, mutta kohtalo ja Jeesus tuli sillä kertaa väliin. Ja niin jäi Pietari ikuisiksi ajoiksi Roomaan.
Jos asia on mennyt näin, on tosiaan paljon vaikeampaa selittää miksi juuri Rooma on Pietarin istuimen perillinen. Itse olen kyllä aina ajatellut Rooman nimittäneen itseään apostolien johtajan istuimen tyyssijaksi koska se on ollut imperiaalinen pääkaupunki. Totta kai imperiumin pääpaikka ottaa apostoleista erityisimmän johtajahahmon suojeluspyhimyksekseen.
Ei voi kuin hymyillä itsekseen ja pyytää pyhän Pietarin rukouksia.
Luin taas siis pitkästä aikaa Apostolista konstituutiota. Pitäisi varmaan lukea se joka vuosi vähintään. Onhan siellä paljon sellaista minkä minäkin filosofoidessani problematisoin, mutta sen lukeminen on aina jotenkin parantava kokemus.
Ordinoiduista piispoista on lopussa se kuuluisa luettelo.
Pietari kirjoittaa ordinoineensa Antiokian Euodiuksen ja Paavalin ordinoiman Liinuksen kuoltua Roomaan Clemensin.
Muutamista luettelon piispoista sanotaan vain että ordinoin “minä”, ilman selventävää nimeä. Ymmärrän itse sen niin että silloin on ordinoinut Pietari.
Tämä menee jo vähän yli keskustelusta pyhistä, mutta pyhiähän apostolit olivat. Konstituutioita lukiessa tässä kohtaa tuli itku.
`
On whose account also we, who are now assembled in one place,—Peter and Andrew; James and John, sons of Zebedee; Philip and Bartholomew; Thomas and Matthew; James the son of Alphæus, and Lebbæus who is surnamed Thaddæus; and Simon the Canaanite, and Matthias, who instead of Judas was numbered with us; and James the brother of the Lord and bishop of Jerusalem, and Paul the teacher of the Gentiles, the chosen vessel, having all met together, have written to you this Catholic doctrine for the confirmation of you, to whom the oversight of the universal Church is committed: wherein we declare unto you, that there is only one God Almighty, besides whom there is no other, and that you must worship and adore Him alone, through Jesus Christ our Lord, in the most holy Spirit;that you are to make use of the sacred Scriptures, the law, and the prophets; to honour your parents; to avoid all unlawful actions; to believe the resurrection and the judgment, and to expect the retribution; and to use all His creatures with thankfulness, as the works of God, and having no evil in them; to marry after a lawful manner, for such marriage is unblameable. For “the woman is suited to the man by the Lord;”and the Lord says: “He that made them from the beginning, made them male and female; and said, For this cause shall a man leave his father and his mother, and shall cleave unto his wife: and they two shall be one flesh. Nor let it be esteemed lawful after marriage to put her away who is without blame.
http://www.ccel.org/ccel/schaff/anf07.ix.html
Tämä kohta varmaan liikutti siksi koska olen viime kuukausina kiinnittänyt paljon huomiota papin rukoukseen absoluution jälkeen.
Tässä englanniksi, sorry:
May the Passion of Our Lord Jesus Christ, the merits of the Blessed Virgin Mary and of all the saints and also whatever good you do or evil you endure be cause for the remission of your sins, the increase of grace and the reward of life everlasting. Amen
Kaikki luodut asiat ovat hyväksi, ja pahakin, minkä kohtaamme, johdattaa meitä iankaikkiseen elämään, kunhan emme jää tuleen makaamaan. Ja olemme kaikkea käyttäessämme kiitollisia. Ja mitenkäs ne ohjeet meni Raamatussa, olla iloinen ja rukoilla lakkaamatta.
Rukoilkaa puolestamme pyhät apostolit.
1 tykkäys
Tänään maassamme vietetään Pyhän Lucian muistoksi Lucian päivää. Tämän vuoden Lucia-neito on Kauniaisista kotoisin oleva Elin Qvist. Suomen Lucia-neidon valitsee Folkhälsan yhteistyössä Hufvudstadsbladetin ja Svenska Ylen kanssa.
Santa Lucia, Ora Pro nobis!
2 tykkäystä
Juuri näin, Pyhä Lucia tuo valoa talven pimeyteen. Maamme Lucia-neidon Elin Qvistin kalenteri on jo tehtäviä täynnä. Lucia-neito käy tervehtimässä tasavallan presidentti Sauli Niinistöä sekä eduskuntaa. Hän myös vierailee sairaaloissa, vanhainkodeissa ja juhlatilaisuuksissa.
No nyt löytyi mielenkiintoinen pyhä. Kyseessä on nykyisen Espanjan alueella elänyt munkki josta ei tahdo espanjaksi löytyä mitään mutta ortodoksien joku netistä englanniksi löytynyt synaksaari kertoo muisteltavan autuasta Johannes Rufianaa (venerable John of Rufiana), joka oli erakkona San Pedro de Montesin luostarissa.
Sinänsä kiinnostaa että nimi löytyy ortodoksilähteestä mutta espanjankielisissä lähteissä ei ole mitään selvää vastausta siitä kuka hän on.
San Pedro de Montes -luostari on totta kai olemassa, se on visigoottisen Iberian niemimaan yksi kuuluisista luostareista. Erittäin kuuluisa San Fructuoso on ollut perustamassa sitä. Hänen kuoltuaan perustamis- ja rakentamistöitä jatkoi San Valero de Zaragoza jonka veljenpoika Juan mainitaan tässä yhteydessä, hän voisi olla tämä salaperäinen John of Rufiana. Rufiana voisi olla kirjoitusasultaan hieman vääristynyt muoto Rup(h)ianosta/Rup(h)ianensista, sillä luostari rakennettiin lähelle historiallista Castro Rupianensia ja luostaria siksi kutsutaan myös Rupianoksi.
Muita Johanneksia, Juaneita, John-nimisiä, espanjankieliset nettiartikkelit tuon luostarin historiasta eivät mainitse.
Mielenkiintoista olisi tietää mitä kautta tuo nimi ilmestyy ortodoksien pyhimyskalentereissa kun espanjalaisistakaan katolilaisista kalentereista sitä ei ainakaan nettilähteistä löydy.
Varmaan löytyisi jostain visigoottien aikaisen mozarabialaisen riituksen pyhimyskalentereista jos pääsisi jonnekin tutkimaan.
Tietääkö joku tarkemmin kuka tämä salaperäinen pyhä on?
Hmm…hän voisi kyllä olla tämä pyhä Genadio, jota on Juanacioksikin kutsuttu, mutta katolinen muistopäivä ei kyllä yhtään täsmää ortodoksisen kanssa.
Ihan täysin mutulla: voipi olla P. Johannes Shanghailaisen ja San Franciscolaisen ansiota. Tällä oli ilmeisesti ohjelmallinen ajatus kaivaa esiin historian hämäristä kaikki mahdolliset obskuuritkin länkkäripyhät. Into taisi jossain määrin tarttua tämän seuraajille, jotka ROCORissa jatkoivat tätä.
1 tykkäys
Saksalaisessa pyhien kalenterissa ortodoksisena pyhänä 16.3. Johannes Ruthianakissa / Rufiniassa / Rufinialaisten luostarissa, katolisena pyhänä 16.3. Johannes Askeetti, munkki Rufinuksen luostarissa Khalkedonissa, mutta ei muita tietoja kummassakaan.
Tuli vastaan, joten laitetaanpa jatkoa tälle:
1 tykkäys
Tänään vietetään maamme suojeluspyhimyksen Pyhän Henrikin muistopäivää. 
5 tykkäystä
Muistopäivä ei kyllä ole meikäläisittäin vielä, mutta lienee ajankohtainen kuitenkin. Pyhä pappismarttyyri Valentinos, rukoile Jumalaa meidän puolestamme!
1 tykkäys
Wikipedia-artikkelin mukaan: “Patronage: … against fainting, beekeepers, happy marriages, love, plague, epilepsy”.
Eli siis suojelee pyörtymiseltä, mehiläiskasvattajilta, onnellisilta avioliitoilta, rakkaudelta, rutolta ja epilepsialta.
7 tykkäystä
