Lailla on edelleen funktionsa. Se ei liity pelastukseen muuten kuin että pelastettuna lakia on helppo noudattaa. Ja yhteiskunta toimisi hyvin niillä ehdoilla (10 käskyä). Muu on sitä kulttuurisidonnaisuutta.
Joskin itse uskon että lakikin tulee kokonaisuudessaan osoittautumaan oikeaksi ja täydelliseksi.
D
The Orthodox Study Biblen (sivu 1525) mukaan pyhä apostoli Paavali käyttää Roomalaiskirjeessä sanaa “laki” kuudessa eri merkityksessä: 1. Mooseksen laki, 2. Luonnollinen laki, 3. Tekojen laki, 4. Uskon laki, 5. Synnin laki ja 6. Hengen laki eli Kristuksen laki.
Apostolien teot luku 15. Kerrotaan miten pakanakristittyjen kuuluu Mooseksen lakiin suhtautua. Eli ei koske kokonaisuudessaan kristittyjä, 10 käskyä ovat toki voimassa edelleen.
Tein oman ketjun veren syömiselle, koska aihe on mielenkiintoinen ja mielestäni ansaitsee kokonaan oman ketjunsa.
Juuri näin asia menee pääpiirteissään. Kiinnitän huomiota tähän. Ortodoksi kirkossa noudatetaan sääntöjä joiden takana on monesti Vt:n lain kohdat, ja ne voidaan johtaa suoraan näihin, tai ainakin välillisesti. Esim kultiin liittyvät puhtaussäännöt aviopuolisoiden välillä, seksuaalinen pitäytyminen ennen ehtoollista. Lisäksi tulee paastosäännöt joilla on lain kaltainen merkitys. Nämä ovat varsin outoja ainakin luterilaisuudessa ja ne nähdään orjuuttavana lain tekoina, ehkä omavanhurskautena, vapaaehtoisena, ei velvoittavana.
Idän kristillisyydessä asioita lähestytään ihanteen ja ideaalin näkökulmasta. Lännessä ja protestanttisuudessa lähtökohtana on yksilön kokemus ja tunne. Idässä paastotaan, koska se nähdään arvollisena valmistautumisena. Luterilaisuudessa ei paastota, koska “musta se ei tunnu kivalta”.
Kyllä, monissa asioissa on kyse vanhan liiton aikaisista asioista - tai jopa sitäkin vanhemmista. Jos lukee esim. “12 patriarkan testamentin”, niin pappeus on annettu taivaasta enkeleiden välityksellä. Ennen Melkisedekiä pappeutta hoitivat enkelit, jotka sitten välittivät pappeuden kaikkia papin välineitä ja asusteita myöten ihmisille. Sillä, mitä tehdään maan päällä, on vastineensa taivaassa. Eivät ortodoksit ole pappien kultakemputtimia itse keksineet, sama pätee moneen muuhunkin käytäntöömme, joita luterilaiset oudoksuvat.
Luen tuossa juuri Bysantin historiaa Paavo Hohti, pappeuden asuihin ja liturgiseen käyttäytymiseen on käsitykseni mukaan vaikuttanut keisarin aseman korostus. Keisari kultti bysantissa, ja koko hallinto kirkkoa myöten heijasti valtaa ja loistoa. Juutalaisessa kultissa vt pappeuden puvusto oli tarkkaan määritelty. Kristityt alussa myös osallistuvat synagogan jumalanpalvelukseen, joten typikonit kehittyivät ajan saatossa, kristittyjen irtauduttuessa. Myös papin puvusto, ym liittyvät saman kehityskaareen. Jonkun kuvauksen antaa myös alkukristillusestä elämästä, Egeria, Matka pyhälle maalle, Suomen patristinen seura.
No ei se nyt kyllä näin mene. Ehkä ei taas kannattaisi yleistää luterilaisuutta tällaisiin heittoihin. Luterilaisuudessa saa paastota jos haluaa. Se on ihan ok. Sillä ei vain saa rasittaa omistuntoja. Kyseessä on ns. adiafora.
Toisenlaista paastoa minä odotan:
että vapautat syyttömät kahleista,
irrotat ikeen hihnat
ja vapautat sorretut,
että murskaat kaikki ikeet,
murrat leipää nälkäiselle,
avaat kotisi kodittomalle,
vaatetat alastoman, kun hänet näet,
etkä karttele apua tarvitsevaa veljeäsi.
D
Taitaa timo_k olla ihan oikeassa, koska kyseessä on ehdonvallan asia, ennen oltiin tosin tiukempia, en näe tuossa mitään, ei se näin mene… Taitaa se mennä. Jesaja 58 ei ole kirkollista paastoa vastaan, vaan sen puolesta. Jesaja hylkää paaston väärät vaikuttimet, ei itse paastoa, joka oli Vt:ssä yleistä, kuten alkukirkossakin.
Käsittääkseni ortodoksikirkkojen, pappien ja palvelusten loisto ja kimallus pyrkii kuvaamaan sitä jatkuvaa loistoa ja ylistystä taivaassa. Ihminen on Jumalan kuva, ja ihmisten jumalanpalvelus olkoon kuva enkelien, kerubien ja serafien ja pyhien palveluksesta taivaassa Jumalalle. Näin minulle muistaakseni on joku ortodoksipappi kertonut kun tutustuin vierailijana ortodoksisuuteen.
Sen jälkeen minua (luterilaisuuteen vauvana kastettua, ja paljasseinäisissä kirkoissa Jumalaa palvellutta heppua) ei enää “häirinnyt” ortodoksikirkkojen, kamojen ja palvelusten koristeellisuus, vaan se alkoikin viehättää. Ortodoksikirkkojen kuvissa ja koristelussa piilevä symboliikka on mahtavaa ja kun sitä alkaa tutkimaan, tulee Raamattuakin luettua entistä ahkerammin.
Juhlavassa ympäristössä jumalanpalvelus on juhlaa, ankeassa ympäristössä se on ankeaa.
Niinpä, kuinka ankeaa mahtaakaan olla lähetysalueitten seurakuntien jumalanpalvelus, kun heillä ei ole varaa kultaan ja jalokiviin, puhumattakaan ensimmäisistä kristityistä.
Hartaus kaunistaa jumalanpalveluksen kuten siveys kaunistaa naisen.
Ortodoksisuus kanoneillaan ja esim. pukeutumista koskevilla määräyksillään ja tilojen koristelulla, muistuttaa paljon VT:n juutalaisuutta lakeineen ja perinnäissädöksineen. Sama pätee jossain määrin katolisuuteenkin. Luulen että taustalla on monesti ajatus siitä, että ei haalita rikkauksia, mutta jos ne omistetaan Jumalalle, niin asia on ihan ok.
En ota kantaa siihen onko tämä hyvä vai huono. Se on vain oma havaintoni.
D
Itse olen vahvasti sitä mieltä, että kirkon perinteiset ohjeet koskien kirkkojen sisustusta ja liturgista pukeutumista ovat hyviä ja oikeita ja niitä pitäisi noudattaa. Miksi emme iloisina lapsina antaisi Jumalalle kunniaa omistamalla hänen huoneellensa parhaan, minkä voimme tarjota, niin vähäistä kuin se onkin päärlyporttisen kultakaupungin rinnalla. Mutta se ei voi olla ydinasia. Lesken ropokin on tärkeä - sehän annettiin temppelin kaunistamiseksi.
En ota kantaa. Mietin vain että mihin kirkkoon Jeesus mieluiten tulisi ja kenen kanssa. Evankeliumien mukaan aika vaatimattomaan juuri nyt. SiIlä menen itse. Pidän vaatimattomia messuja vaatimattomien ihmisten kanssa. Ja jos joku kritisoi niitä, niin saa ilmoittaa yksityisviestillä. Lupaan kirjoittaa asiallisesti takaisin, vaikka ei olisi pakko.
D
Kannattaa tavoitella aina maximia, kilvoitella tosissaan, tietysti tunnen jaloja körttejä. Jeesus menisi mielellään ortodoksiseen liturgiaan ja menee, sillä se on vanhaa ja turvallista.
Ehkä sinulla on jotain konkreettista perustelua tälle Jeesuksen menemiselle ortodoksiseen liturgiaan. Vai tunteellako vaan vetelet tämmöistä matskua? Etsiikö Jeesus eläessään vain sitä kaikkein koristeellisinta ja juhlallisinta toimitusta? Eipä vaikuta sille.
D
Mikä olisi paras Raamatun kommentaari suomen kielellä?