Vt:n lain käskyistä osa oli kansallisia, osa on ut:n myötä poistunut. Osalle on annettu laajempi tai uusi sisältö tulkintamalli, linja. Suuret käskyt ovat edelleen voimassa. Kirkkokunnissa on myös hajontaa käskyjen tulkinnan suhteen, mikä koskee tämänpäivän kristittyjä ja mikä ei. Tässä on huomattavia eroja. Olisiko niin, että luterilaiset tulkitsevat käskyjä muita huomattavasti väljemmin. Kristus ei tietysti tarkoittnut, että kaikki käskyt ovat edelleen voimassa, ja hän on kummonnut osan käskyistä.
Kristus ei tullut kumoamaan lakia, vaan täyttämään sen. (Matt 5:17)
Tuo on ihan määrittely kysymys. Kun Kristus on täyttänyt lain, siitä ei seuraa, että kaikki lain sanat laajassa merkityksessä olisi voimassa. Näin myös itse toimit.
Kristus itse määritteli asian noin. Minä määrittelen sen samoin, ei ole mitään syytä määritellä asiaa toisin ja väittää, että hän itse ei sanonut asiaa oikein. Ja edelleen, laista ei ole pieninkään piirto kadonnut.
Siis miten? Näyttää siltä, että sinä määrittelet asian toisin kuin Kristus, olet väärin informoitu lain mekanismista. On helppo luetella asioita, joita Jeesus itse – niin juutalainen ”lain alainen” (Gal. 4:4) kuin olikin – jätti elämässään noudattamatta ja opetuksesta syrjään: hän teki parantajan työtä sapattina, vaikeutti mielenosoituksellaan uhripalvelua, söi pesemättömin käsin ja väitti, että Mooseksen epäpuhtaiksi julistamat ruoat ovat puhtaita (kosher). Hän ei ryhtynyt ratkomaan rabbien kiistaa siitä, mikä Mooseksen lain mukaan antaa miehelle oikeuden hylätä vaimonsa. Temppeliveron hän tosin maksoi, mutta opetti samalla, että oikeastaan ”lapset ovat vapaat”. Matteus ei ole voinut olla huomaamatta tätä suurpiirteisyyttä. Kohta hän jatkaa Vuorisaarnaa kertomalla, kuinka Jeesus opetti joiltakin osin lain entistä tiukempaa noudattamista… jne… näitä voisi tuoda roppakaupalla.
Pointti on tuossa > Alusta loppuun Matt. osoittaa, kuinka Jeesus itse täytti/toteutti häntä itseään ennustuksina tai esikuvina (typoksina) koskevia tooran ja profeettojen kohtia. VT:n käskyt olivat muinaiselle Israelille annettuja ja osaksi vanhentuneita, mutta Jeesus ei niitä mitätöinyt, vaan saattoi niiden ytimen täyteen voimaan.
Käsittääkseni syömisen osalta lait muuttuivat. Eikös Uusi Testamentti selvästi sano, ettei jonkun toisen ‘epäpyhä’ ruoka ole toiselle pahaksi?
Eli jos juutalaisilla on omat sääntönsä, jotka ilmeisesti ovat ainakin osittain peräisin Jumalan käskyistä, niin toisten ei tarvitse alkaa niitä noudattamaan ollakseen kristittyjä.
1 tykkäys
Laki oli tarkoitettu väliaikaiseksi; eli siihen asti, että Aabrahamille luvattu perillinen saapuisi. Lain noudattaminen oli merkki siitä, että Israel uskoi lupaukseen. Kun profetoitu Perillinen - Kristus - saapui, laki sai täyttymyksensä, ja perillinen solmi lupauksen lastensa kanssa uuden liiton. Tämän vuoksi kristityt eivät noudata lakia, koska me uskomme, että Perillinen on jo tullut. Juutalaiset sen sijaan eivät usko. Siksi he odottavat Messiasta/Perillistä yhä saapuvaksi ja siksi he katsovat, että heidän tulee yhä noudattaa lakia merkiksi siitä, että uskovat yhä Aabrahamille annettuun lupaukseen.
Tämähän on ihan perussettiä. En ymmärrä, miten tämä lakiasia on yhä niin monelle epäselvä.
4 tykkäystä
Johtuuko epäselvyys osittain siitä että Raamatussakin sana laki tarkoittaa useampia eri asioita?
Minua on auttanut kun opin käsitteen ”pareneesi”. Se tarkoittaa ymmärtääkseni ohjeita joita kristityn on hyvä noudattaa. Ne ovat osa Jumalan sanaa. Mutta se on eri asia kuin laki joka annettiin juutalaisille ja jonka Kristus sitten täysin täytti kuten timo hyvin sanot. Kiitos Timo!
Lailla on edelleen funktionsa. Se ei liity pelastukseen muuten kuin että pelastettuna lakia on helppo noudattaa. Ja yhteiskunta toimisi hyvin niillä ehdoilla (10 käskyä). Muu on sitä kulttuurisidonnaisuutta.
Joskin itse uskon että lakikin tulee kokonaisuudessaan osoittautumaan oikeaksi ja täydelliseksi.
D
1 tykkäys
The Orthodox Study Biblen (sivu 1525) mukaan pyhä apostoli Paavali käyttää Roomalaiskirjeessä sanaa “laki” kuudessa eri merkityksessä: 1. Mooseksen laki, 2. Luonnollinen laki, 3. Tekojen laki, 4. Uskon laki, 5. Synnin laki ja 6. Hengen laki eli Kristuksen laki.
2 tykkäystä
Apostolien teot luku 15. Kerrotaan miten pakanakristittyjen kuuluu Mooseksen lakiin suhtautua. Eli ei koske kokonaisuudessaan kristittyjä, 10 käskyä ovat toki voimassa edelleen.
Tein oman ketjun veren syömiselle, koska aihe on mielenkiintoinen ja mielestäni ansaitsee kokonaan oman ketjunsa.
1 tykkäys
Juuri näin asia menee pääpiirteissään. Kiinnitän huomiota tähän. Ortodoksi kirkossa noudatetaan sääntöjä joiden takana on monesti Vt:n lain kohdat, ja ne voidaan johtaa suoraan näihin, tai ainakin välillisesti. Esim kultiin liittyvät puhtaussäännöt aviopuolisoiden välillä, seksuaalinen pitäytyminen ennen ehtoollista. Lisäksi tulee paastosäännöt joilla on lain kaltainen merkitys. Nämä ovat varsin outoja ainakin luterilaisuudessa ja ne nähdään orjuuttavana lain tekoina, ehkä omavanhurskautena, vapaaehtoisena, ei velvoittavana.
Idän kristillisyydessä asioita lähestytään ihanteen ja ideaalin näkökulmasta. Lännessä ja protestanttisuudessa lähtökohtana on yksilön kokemus ja tunne. Idässä paastotaan, koska se nähdään arvollisena valmistautumisena. Luterilaisuudessa ei paastota, koska “musta se ei tunnu kivalta”.
Kyllä, monissa asioissa on kyse vanhan liiton aikaisista asioista - tai jopa sitäkin vanhemmista. Jos lukee esim. “12 patriarkan testamentin”, niin pappeus on annettu taivaasta enkeleiden välityksellä. Ennen Melkisedekiä pappeutta hoitivat enkelit, jotka sitten välittivät pappeuden kaikkia papin välineitä ja asusteita myöten ihmisille. Sillä, mitä tehdään maan päällä, on vastineensa taivaassa. Eivät ortodoksit ole pappien kultakemputtimia itse keksineet, sama pätee moneen muuhunkin käytäntöömme, joita luterilaiset oudoksuvat.
2 tykkäystä
Luen tuossa juuri Bysantin historiaa Paavo Hohti, pappeuden asuihin ja liturgiseen käyttäytymiseen on käsitykseni mukaan vaikuttanut keisarin aseman korostus. Keisari kultti bysantissa, ja koko hallinto kirkkoa myöten heijasti valtaa ja loistoa. Juutalaisessa kultissa vt pappeuden puvusto oli tarkkaan määritelty. Kristityt alussa myös osallistuvat synagogan jumalanpalvelukseen, joten typikonit kehittyivät ajan saatossa, kristittyjen irtauduttuessa. Myös papin puvusto, ym liittyvät saman kehityskaareen. Jonkun kuvauksen antaa myös alkukristillusestä elämästä, Egeria, Matka pyhälle maalle, Suomen patristinen seura.
No ei se nyt kyllä näin mene. Ehkä ei taas kannattaisi yleistää luterilaisuutta tällaisiin heittoihin. Luterilaisuudessa saa paastota jos haluaa. Se on ihan ok. Sillä ei vain saa rasittaa omistuntoja. Kyseessä on ns. adiafora.
Toisenlaista paastoa minä odotan:
että vapautat syyttömät kahleista,
irrotat ikeen hihnat
ja vapautat sorretut,
että murskaat kaikki ikeet,
murrat leipää nälkäiselle,
avaat kotisi kodittomalle,
vaatetat alastoman, kun hänet näet,
etkä karttele apua tarvitsevaa veljeäsi.
D
3 tykkäystä
Taitaa timo_k olla ihan oikeassa, koska kyseessä on ehdonvallan asia, ennen oltiin tosin tiukempia, en näe tuossa mitään, ei se näin mene… Taitaa se mennä. Jesaja 58 ei ole kirkollista paastoa vastaan, vaan sen puolesta. Jesaja hylkää paaston väärät vaikuttimet, ei itse paastoa, joka oli Vt:ssä yleistä, kuten alkukirkossakin.
Käsittääkseni ortodoksikirkkojen, pappien ja palvelusten loisto ja kimallus pyrkii kuvaamaan sitä jatkuvaa loistoa ja ylistystä taivaassa. Ihminen on Jumalan kuva, ja ihmisten jumalanpalvelus olkoon kuva enkelien, kerubien ja serafien ja pyhien palveluksesta taivaassa Jumalalle. Näin minulle muistaakseni on joku ortodoksipappi kertonut kun tutustuin vierailijana ortodoksisuuteen.
Sen jälkeen minua (luterilaisuuteen vauvana kastettua, ja paljasseinäisissä kirkoissa Jumalaa palvellutta heppua) ei enää “häirinnyt” ortodoksikirkkojen, kamojen ja palvelusten koristeellisuus, vaan se alkoikin viehättää. Ortodoksikirkkojen kuvissa ja koristelussa piilevä symboliikka on mahtavaa ja kun sitä alkaa tutkimaan, tulee Raamattuakin luettua entistä ahkerammin.
3 tykkäystä