Raamatun lukeminen

Juhlavassa ympäristössä jumalanpalvelus on juhlaa, ankeassa ympäristössä se on ankeaa.

1 tykkäys

Niinpä, kuinka ankeaa mahtaakaan olla lähetysalueitten seurakuntien jumalanpalvelus, kun heillä ei ole varaa kultaan ja jalokiviin, puhumattakaan ensimmäisistä kristityistä.

Hartaus kaunistaa jumalanpalveluksen kuten siveys kaunistaa naisen.

5 tykkäystä

Ortodoksisuus kanoneillaan ja esim. pukeutumista koskevilla määräyksillään ja tilojen koristelulla, muistuttaa paljon VT:n juutalaisuutta lakeineen ja perinnäissädöksineen. Sama pätee jossain määrin katolisuuteenkin. Luulen että taustalla on monesti ajatus siitä, että ei haalita rikkauksia, mutta jos ne omistetaan Jumalalle, niin asia on ihan ok.

En ota kantaa siihen onko tämä hyvä vai huono. Se on vain oma havaintoni.

D

3 tykkäystä

Itse olen vahvasti sitä mieltä, että kirkon perinteiset ohjeet koskien kirkkojen sisustusta ja liturgista pukeutumista ovat hyviä ja oikeita ja niitä pitäisi noudattaa. Miksi emme iloisina lapsina antaisi Jumalalle kunniaa omistamalla hänen huoneellensa parhaan, minkä voimme tarjota, niin vähäistä kuin se onkin päärlyporttisen kultakaupungin rinnalla. Mutta se ei voi olla ydinasia. Lesken ropokin on tärkeä - sehän annettiin temppelin kaunistamiseksi.

5 tykkäystä

En ota kantaa. Mietin vain että mihin kirkkoon Jeesus mieluiten tulisi ja kenen kanssa. Evankeliumien mukaan aika vaatimattomaan juuri nyt. SiIlä menen itse. Pidän vaatimattomia messuja vaatimattomien ihmisten kanssa. Ja jos joku kritisoi niitä, niin saa ilmoittaa yksityisviestillä. Lupaan kirjoittaa asiallisesti takaisin, vaikka ei olisi pakko.

D

Kannattaa tavoitella aina maximia, kilvoitella tosissaan, tietysti tunnen jaloja körttejä. Jeesus menisi mielellään ortodoksiseen liturgiaan ja menee, sillä se on vanhaa ja turvallista.

1 tykkäys

Ehkä sinulla on jotain konkreettista perustelua tälle Jeesuksen menemiselle ortodoksiseen liturgiaan. Vai tunteellako vaan vetelet tämmöistä matskua? Etsiikö Jeesus eläessään vain sitä kaikkein koristeellisinta ja juhlallisinta toimitusta? Eipä vaikuta sille.

D

3 tykkäystä

Mikä olisi paras Raamatun kommentaari suomen kielellä?

.

Vaikeuksia Raamatun kanssa

Vanhan testamentin kokonaan lukeminen on rehellisesti sanoen jollain tavalla pettymys, tai ainakin haasteellista, kuten kauniisti sanotaan. Ihmiset tappavat toisiaan riemurinnoin ja kosto elää. Jumalan nimeen vedotaan, mutta mikä on yhden ihmisen arvo? Ei voi välttyä ajatukselta, että Jeesus toi uuden näkökulman, eikä pelkästään syntynyt sovittaakseen syntimme. Tässä tuntuu varsin houkuttelelta liberaalina aiemmin pitämäni arvio: uskonto kehittyy Raamatun aikajanalla. Alku on aikamoista, Israelin kansan ylemmyys jotenkin kummallien asia… Muilla ei ole oikeastaan mitään arvoa, muutamia muukalaisten kohtelua koskevia ohjeita lukuunottamatta. Myös väärin tekevien ja huonosti hallitsevien tai kapinoivien “omien” kohtelu on Israelin historiassa julmaa ja hyvin samantapaista kuin se mitä kauhistelemme muissa uskonnoissa, erityisesti islamissa. Naisen arvo on… huh huh.
Uusi testamentti ja Jeesus avaavat ihan toisen maailman. Tiedän että on sanottu että VT sisältää jo kaiken, Jumalan armo on siellä läsnä. Kyllähän se on… mutta samalla on läsnä toinen puoli, viha ja säälimättömyys. Huomaan että minulla on paljon oppimista siinä miten aiemmin oppimani Raamatun eheys ja Jumalan armon ja rakkauden näkyminen VT:ssä saadaan uskottavasti esitettyä. Suostun siihenkin, että olen ymmärtänyt paljon väärin. Rehellinen tunteen kertominen on silti tärkeää minulle.

2.Psalmit ovat kuin omasta elämästä. Täysin ajattomia, täysin kirkkaita rukouksia!
Paitsi että kun koko VT:n koston ja vihan elementit vyöryvät läpi luettaessa silmille, ne myös “pilaavat” psalmeja, jos niitä puolia ei suodata, niin kuin olemme oppineet tekemään. “Vihollinen” muuttuu yleisesti pahuudeksi, elämän ahdistuksiksi… Koston halu täytyy jättää omasta rukouksesta pois, vaikka tietää että alunperin se oli aitoa ja esim. Daavidin varsin verisen ja sotaisen elämänuran oleellinen osa.

Lainaan itseäni edellä. Tässä ketjussa kirjoittamaani.
Mitä mieltä olette?
En pidä helppona kysymyksenä Vanhan ja Uuden testamentin esittämän ihmiskuvan ja elämänasenteen vertailua.

Nykyään olen kuunnellut tosi paljon Vanhaa Testamenttia Jukka Norvannon selittämänä (rkk-sansa.net/). Jos olisin lukenut tai kuunnellut pelkkää tekstiä, niin varmaan olisin tullut samaan johtopäätökseen. Kun en tunne alkukieltä, niin en osaa juuri itse tehdä päätelmiä pelkästä raamatuntekstistä.

Näin minä ymmärsin selityksistä

Kun Jumala käski hävittää kanaanilaiset, niin kanaanilaisten synnin mitta oli tullut täyteen. Olisi ollut tärkeää, että heidät olisi tosiaan kaikki hävitetty. Kun Israelin kansa ei kuitenkaan totellut, vaan kanaanilaisia jätettiin henkiin ja heidän kanssaan mentiin naimisiin, niin samalla Jumalan valittu kansa lankesi palvelemaan epäjumalia.

Tuosta taas ajattelen niin, että on vaarallista tehdä kompromisseja. Kun itse tai oma lapsi lankeaa syntiin, niin ajattelee, että kaikkihan me teemme syntiä ja eihän tämä niin pahaa ole. Sanotaanhan siellä Raamatussa, mutta… Onhan se niin, että kun pahalle antaa pikkusormen, niin se helposti vie koko käden.

2 tykkäystä

Onhan se, jos siihen ei saa kunnollista opetusta tai selitystä. Minäkin ajattelin suunnilleen samoin yli 15 vuotta sitten, enää en.

Jumala valitsi vain tämän kansan, siis ensin Aabrahamin, jolle lupaus annettiin, sen jälkeen Iisakin ja Jaakobin, joiden jälkeläisestä luvattiin juuri Messias ja Jumalan oma kansa.

Kyllä ja ei. Jeesuksen siteeraamat kirjoitukset olivat Vanha testamentti, joista ei yksikään piirto, kirjoitus tai asia kumoutuisi. Jeesus oli myös tyly kanaanilaiselle naiselle, koska kanaanilaiset olivat vääräuskoisia, eikä Jeesus juutalaisena ollut silloin tullut vielä heitä varten, vaan vain Jumalan omaa kansaa varten. Myöhemmin lähetyskäsky annettiin viedä sana kaikille kansoille, mutta Jeesuksen aikana asia ei ollut niin. Juutalaiset eivät edelleenkään tee lähetystyötä.

Naisen arvo on aina ollut sama kuin miehenkin Jumalan luomana ihmisenä. Aivan erityisesti juutalaisuus antaa naiselle saman arvon toisin kuin islam.

Kaikki mitä Vanhan testamentin aikoina tapahtui tai tehtiin ei ollut Jumalan mielen mukaista, ihmiset tekivät väärin. Jumala alunperin esimerkiksi tarkoitti ihmisen yksiavioiseksi, ei esim miestä pitämään monia vaimoja. Näin kuitenkin tehtiin. Aabraham ei uskonut Jumalan lupausta omasta pojasta ja suuresta kansasta, vaan suostui Saaran ehdotukseen hankkia lapsi sivuvaimon kanssa, josta ei hyviä asioita seurannut. Jumala kuitenkin piti lupauksensa ja antoi lopulta Iisakin vasta vanhoilla päivillä.

Monet sodat olivat Jumalan tuomio joko juutalaisille uskottomuudesta tai epäjumalanpalvojakansoille synnin mitan tultua täyteen. Näin voi vielä meidänkin aikoina tapahtua joko yksilöille tai kansoille, sillä Jumala on Pyhä. Pyhyyteen kuuluu rakkauden ja armon lisäksi myös tuomio ja rangaistus.

Minä olin ymmärtänyt paljon väärin etenkin Vanhan testamentin osalta, enkä Uudestakaan ymmärtänyt kuin pintapuolisesti. Elämäntilanteessa, joka oli käytännössä seinää vasten suostuin kuuntelemaan hyvää opetusta ja kiinnostuin siitä niin paljon, että se täytti lähes kaiken kiinnostukseni vuosiksi. Kun opetus on oikeaa, se avaa kyllä Raamatun oikein ja Pyhä Henki pääsee valaisemaan ihmisen.

Olen säännöllisesti lähes jokapäiväisesti kuunnellut ja opiskellut hyvää raamattuopetusta tuon 15 vuotta ja itselleni on avautunut monet tärkeät Vanhan testamentin kirjat, kuten Aikakirjat, Kuningasten kirjat, profeettojen ilmoitukset, Psalmit Uuden testamentin opetuksiakaan unohtamatta. Esim. Heprealaiskirje on oikeastaan Vanhan testamentin selitystä Uuden testamentin tapahtumien valossa. Luin itse aiemmin vain evankeliumeita ja sitten jotain Heikki Räisäsen eksegetiikkaa, joka todisti, ettei niissäkään ollut kuin muutama prosentti Jeesuksen opetuksista tai teoista todistettavasti totta. Olen myöhemmin havainnut paremmaksi vaikka kirjaimellisen tulkinnan, jos ei parempaakaan löydy. Silti asioita on pyrittävä myös ymmärtämään. Jumala kyllä puhuu, kun suostuu vain Häntä kuulemaan ja joskus Hän laittaa ihmisen tai kansan seinää vasten, jos muuten ei suostu. Pahinta on se, ettei Jumala enää pysäytä.

3 tykkäystä

Lisäisin vielä, että monien tulkinta on se, että Jeesus väittäisi, että Jumala ei olekaan enää kiivas ja Jumalan viha olisi mennyttä aikaa.

3 tykkäystä

Kyllä, useinkin. En tarkoita että uskoisin johonkin pullamössö-Jeesukseen.
Olen myös hyvin perillä siitä, että kirkko ja kristityt lukevat Vanhaa testamenttia Kristus-valossa.

Pohdintani ei oikeastaan ole aivan sitä, mihin vastaat. Katsotaan, eteneekö keskustelu laajemmalle ja osaanko itse jatkossa kirjoittaa osuvammin.

Raamatun selittäjiä on paljon. On hyvä vertailla heidän sanomisiaan.
Perusta voi hyvin olla silti perinteinen Raamattu on Jumalan sanaa meille -ajattelu. Se ei ainakaan minun kohdallani poista tunteita ja ristiriitaista oloa kun itse lukee Raamattua.

Bonhoeffer pohtii ns. kostopsalmien yhteydessä hiukan samaa. Hän korostaa Jeesuksen ristinkuolemaa ratkaisuna näihin tuntemuksiin mitä meissä herää. Ehkä myöhemmin tuosta enemmän.

1 tykkäys

Tämä on ymmärrettävää, kun hyväksyy valitun kansan idean.

Mutta kosto ja tappaminen ei rajoitu näihin tapahtumiin. Daavid ja muut kuninkaat, Jumalan valitut, tappoivat myös omaa väkeään, niitä jotka nousivat heitä vastaan. Armotta. Tarkasti kuvataan, miten se tapahtui.

Kun lukee läpi Raamattua, näkee miten paljon siinä on ainesta, johon ei voi sydämestään yhtyä. Emme me rehellisinä ihmisinä voi iloita väkivaltakuvauksista. Että jotenkin kun olen Jumalan puolella, minun ei tarvitse ajatella ihmiskohtaloita. Yksi ihminen on vain välikappale, merkityksetön itsessään.
Jos lukee vain niitä tuttuja kertomuksia, tai psalmeja valikoiden, ohittaen viholliselle kostamiset, voi hyvin nautiskella siitä että kaikki on ennustettu, Kristus on jo siellä, jne. Löytyy esikuvat ja viisaat kertomukset. Löytyy myös Jumalan armo ja rakkaus, uskollisuus. Ja se ON hienoa, kaikki tuo.

Mutta kun se ei ole kaikki. Meillä on nyt tämän ajan ihmisinä tietty käsitys ihmisen arvosta Jumalan luomisen ja lunastuksen perusteella. Meillä on Jeesuksen opetus vihollisen rakastamisesta. Minua kiinnostaa se, miten kristityt sovittavat yhteen nämä asiat. Miten me liikaa selittelemättä ja silmiä ummistamatta löydämme Jumalan ikuisen tahdon näistä kirjoituksista?

Toinen kysymys, ehkä eri ketjun arvoinen, on juutalaisten ja kristittyjen erilaiset lukutavat. Miten juutalaiset ennen ja nykyisin ymmärsivät esimerkiksi nuo Aikakirjat ja Kuningasten kirjat, tai Daavidin kostopsalmit?

2 tykkäystä

Voitko etsiä sitaatit näihin kohtiin.

Ei kaikki väkivalta ollut Jumalan mielen mukaista.

1 tykkäys

Sanoisin näin, että VT antaa ihmisestä oikeanlaisen kuvan. Se ei maalaa kiiltokuvamaista legendaa, vaan kuvaa ihmiset sellaisina, kuin he ovat oikeasti. Siksi se on varsin uskottava.

Valittu kansa oli sen vuoksi, että Messias voisi syntyä. Pitää muistaa, että Israel oli pyhä pappiskansa, kuten kirkkokin on uudessa liitossa. Eipä kirkon historiakaan ole vailla mustia piirteitä. Inhimillisyyden synkät puolet ovat läsnä sekä vanhan että uuden liiton pyhissä, jos sitten toinenkin puoli.

7 tykkäystä

Tuhlaajapojan sunnuntain opetuspuheesta:

"Psalmit ja Vanha testamentti yleensäkin kertovat Jumalan valitun kansan taistelusta vihollisia vastaan. Kirkon jäseninä muodostamme Uuden Israelin. Meidän tehtävämme on voittaa viholliskansojen sijasta omat himomme, jotka rehottavat sisimmässämme. Tästä syystä Kirkko tulkitsee Vanhan testamentin kertomusten kuvaavan hengellisesti ja vertauskuvallisesti kristityn taistelua omia paheitaan vastaan. Kristittyinä emme siis pyri murskaamaan kallioon ihmisiä vaan lyömme Kristus-kallioon omat synnilliset ajatuksemme rukoilemalla sydämessämme lakkaamatta Jeesuksen rukousta: ”Herra, Jeesus Kristus, armahda minua.”

3 tykkäystä

Raamattu tulee aina sisältämään aineistoa joka saa epäilemään Jumalan tahtoa, rakkautta ja sitä, että kaikki on Jumalan käsissä.

D

4 tykkäystä

Tähän tyyliin luterilaisessakin kirkossa usein ajatellaan ja opetetaan. Se ei silti poista sitä ongelmaa, että VT:n historialliset kirjat kuvaavat lähtökohtaisesti todellisia tapahtumia, eivätkä ole vain vertauskuvallisia opetustarinoita. Ihmisiä on oikeasti tapettu.

2 tykkäystä

Kyllä ja paljon siellä on täysin oikeutettuja sotia, joissa Jumala on määrännyt vihollisen surmaamisen. Kymmenen käskyn tappokielto ei muutenkaan koske esivaltaa tai sotatilannetta. Sotilaan ammatti, vaikkapa roomalaisen sotapäällikön, jonka läheisen, oliko se nyt palvelijan, Jeesus paransi, oli täysin hyväksytty ammatti. Jeesus ei moittinut mitenkään sotapäällikköä, vaan kehui hänen suurta uskoaan.

2 tykkäystä