Raamatun lukeminen

Kuten ennenkin on sanottu, pappismunkit Athoksella (mistä on raportoitu uudelleenkastamisista) eivät voi tuntea kymmenien tuhansien protestanttisten yhteisöjen kastekäytäntöjä. Suomessakin on esiintynyt tapauksia, joissa kaste ei ole edes tapahtunut Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Ja mikä ongelma tässä on suomalaisilla, kun Suomessa ei kasteta uudelleen, kun luterilaisessa kirkossa kastettu liittyy ortodoksiseen kirkkoon? Kaikki (vähintään) seitsemän mysteeriota (sakramenttia) ovat tärkeitä ortodoksisessa kirkossa.

Athos vuoren munkitkin voisivat kaiken touhun keskellä oppia sanan luterilainen maailmanliitto. Ja täällä ole oppinut että Athosvuoren munkit eivät ole ainoat. Ekumenia ei tee sakramenttia päteväksi.

D

Suomessakin on niitä jotka haluavat liittyä ortodoksi kirkkoon ja liittyvät muualla, saadakseen kasteen. He kokevat asian niin tärkeäksi. Tämä on ymmärrettävä käytäntö, vaikka en tiedä miten siihen täällä Suomessa suhtaudutaan. Onko tässä taustalla kirkko oppi vai virkateologia, kun luterilaisia kastetaan uudestaan, vai muut syyt. Myös ehtoollisen kohdalla on käsittääkseni samalainen ajattelu. Luterilaisen kirkon ehtoollinen ei ole pätetevä, koska virka on väärä.

Sellaiselle joka harkitsee ortodoksi kirkkoon liittymistä ja vakavasti pohtii näitä asioita, hän voi joutua ongelman eteen; luterilaiselle ehtoolliselle ei uskalla mennä jos se ei ole oikea ja toisaalta taas ortodoksiselle mysteerille ei pääse. Näitäkin tapauksia on tullut eteen.

Ei heidän tarvitse kuunnella ketään luterilaista. Kun luterilainen kirkko ei heidän silmissään ole kirkko eikä luterilainen pappi ole pappi, niin tuskin he pitävät kastettakaan kovin pätevänä.

No ei todellakaan.

Lukaiskaapa huvin vuoksi v. 2005 ilmestyneestä “Kirkkotiedon kirja - ekumeeninen johdatus kirkkojen oppiin ja elämään” -teoksesta ortodoksisuutta käsittelevä osuus. Siinä kuvataan aika osuvasti ortodoksisuutta suhteessa muihin kirkkokuntiin.

Tämä on ihan loogista. Eikä muiden tarvitse tästä loukkaantua. Voi olla niin kuin ortodoksit että ei kysele keneltäkään mitään vahvistusta omalle kristittyydelleen. Eikä varsinkaan ole hyvä provosoitua tuomitsemaan ketään tämän faktan takia. Elää ja antaa muiden elää ja rakastaa itseään ja lähimmäistään.
Jumalaa ei minusta palvella sopimalla kivoja raja-aitoja ja ekumenioita ihmisten välillä, vaan yrittämällä arjessa pitää sen minkä Jumala neuvoo olevan hyväksi ja pyytämällä siihen voimaa kun ei pysty ja anteeksi kun menee ihan ohi.

1 tykkäys

Kyllä, jos ei ole hiffannut kastetta oikein, eikä tajua, että se ei vaadi pappia ollakseen pätevä. Mutta

Ortodoksien sisäisestä ymmärryksestä käsin loogista.
Heillä saa ja voi olla oma käsityksensä asioiden loogisuudesta.
Ei minulla ole mitään tarvetta kenenkään logiikoita kyseenalaistaa. Oma tekemiseni ja olemiseni ei muutu yhtään sen paremmaksi toisten huonoutta alleviivaamalla. Tämä on tämänhetkinen näkökulmani tällaisiin ja vastaaviin asioihin. Jumala suokoon vielä nöyryyttä ja voimaa pysymään tässä ettei heikkona hetkenä alkaisi kenellekään mitään huutelemaan.

1 tykkäys

Tarkoitatko siis, että ortodoksikirkot eivät jaa näkemystä esim. hätäkasteen pätevyydestä, jos sitä ei suorita ortodoksipappi?

Hätäkaste on eri asia, varmaankin kaikissa kirkoissa.

Millä tavalla eri asia, kun puhutaan kasteen pätevyyden ehdoista?

Jokainen kaste on hätäkaste. Jokainen on armoa vailla.

D

3 tykkäystä

Tämä on mielenkiintoinen näköala. Jos luterilainen maallikko suorittaa hätäkasteen onko se ordotokseille pätevä, hätäkastehan vahvistetaan. Jos taas luterilainen pappi suorittaa hätäkasteen se ei ole pätevä. Onko näillä eroa. Vai onko hätäkaste ordotoksien mielestä aina pätevä.

Kaste yksin ei riitä, sillä jokainen kirkkoon liitettävä voidellaan lisäksi mirhalla. Luterilaisten kaste on aina vajavainen, koska sitä ei ole täydennetty mirhavoitelulla, jossa saadaan Pyhän Hengen lahjan sinetti. Ei-ortodoksit eivät voi voidella mirhalla, koska heillä ei ole piispaa, joka olisi yhteydessä vanhan kirkon patriarkkoihin, joilta voisi sitä saada.

Miten mirhaa valmistetaan, on vain patriarkkojen (ja muiden ort. paikalliskirkkojen johtajien) tiedossa. He kokoontuvat valmistamaan mirhaa koko ortodoksisen kirkon tarpeisiin 10 vuoden välein. Esimerkiksi meidän arkkipiispamme Leo on osallistunut sen valmistamiseen jo kahdesti. Sitä, mistä room.-katolilaiset saavat mirhansa ja onko se samanlaista kuin ort. kirkossa, en osaa sanoa.

Eli kun luterilainen liitetään ort. Kirkkoon, hänen kasteensa pitää jokatapauksessa täydellistää mirhavoitelulla, olipa se hätäkaste tai ei.

Ap.t. 8 Voideltiinko etiopialainen hoviherra mirhalla? Oliko Filippos luterilainen? Mirhalla liitetään ehkä ort kirkkoon, mutta kasteeseen se ei lisää mitään.

D

2 tykkäystä

Ei voideltu, koska kirkko otti voitelun myöhemmin käyttöön. (Kuitenkin ennen kuin luterilaiset ottivat käyttöön oman sola scripturansa). Myöskään ristin ryöväriä ei sen enempää kastettu kuin voideltu. Tässä mielessä Plautilla on oikeassa: Jumala voi pelastaa kastamattomankin. Hänhän on Kaikkivaltias.

Tuossa oli hyviä näkökulmia historialliseen piispuuteen ja mirhavoitelun historiaan. Hätäkaste ei ole sama asia eri kirkoissa.

Luterilainen sola scriptura -periaate tarkoittaa sitä, että evankeliumi on elävä Jumalan ääni ja että kaikki opetus kirkossa on Raamatulla punnittava. Se on traditionaalinen lukutapa ja ymmärrys Raamatusta. En ymmärrä millaista karikatyyriä täällä ylläpidetään “luterilaisesta” sola scripturasta. Itse asiassa kaikki reformaation solat ovat traditionaalisia, eivät uusia keksintöjä.

Reformaatio tarkoitti nimenomaan paluuta lähteille. Se nousi vastustamaan kirkollisia uutuuksia, joilla ei ollut kunnollisia perusteita ja jotka järkähtämättömiksi säännöiksi muuttuessaan vain rasittivat ihmnisiä ja asettivat esteitä pelastumisen tielle.

D

6 tykkäystä

“Erityisessä hätätilassa voi ortodoksinen maallikko, tai ellei sellaista ole paikalla, joku muu kristitty henkilö suorittaa lapsen kastamisen kolminkertaisena Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen.” (Euhologion. Pyhien toimitusten käsikirja s. 56.) Hätäkaste on kasteena pätevä eikä sitä tarvitse vahvistaa. Myöhemmin toimitetaan mirhavoitelu, jos lapsi elää niin kauan, että se on mahdollista.

1 tykkäys

Lutherille “sola Scriptura” -periaate oli hyvin tärkeä. Pyhä
Raamattu on “norma normans”, kun traditio on “norma normata”, niin kuin Sovintokaava asian
ilmaisee. Luterilaisissa tunnustuskirjoissa ei ole erikseen kohtaa jossa käsiteltäisiin Raamatun arvovaltaa sinänsä. Joten vastaukset täytyy haravoida laajasta maastosta.

" Sola sciptura" on laaja käsitepatteristo joka voidaan tiivistää; reformaattorit loivat oman ohjeellisten tulkintojen tradition. Siinä korostuivat yleisen pappeuden pohjalta arvostella sitä mikä on oikea ja väärää. Katollisen kirkossa tämä tarkoitti uuden tulkintalinjan avaamista perinteistä tulkintalinjaa vastaan ( kirkko ja opetusvirka)

Nyt siis punnittiin kirkon sisällä haitalliset traditiot, tämän tulkintalinjan avulla. Niinpä luostarilupaukset, säädökset paastosta ja pyhäpäiväsäännöt olivat haitallista traditiota ( AC 26,27). " Sola Scriptura" periaate on varmasti jalo, mutta kavennettiinko ja häivytettiikö siitä samalla traditiota?