Rippikoulu ennen ja nyt

Tämä ketju on kieltämättä ollut jo pidempään varsin vinksahtanut. Uudet avaukset ovat olleet järjestään negatiivisten uutisten poimintoja jostain poikkeustilanteista (leirin sujuminen tavanomaisesti ei ole uutinen), joissa on tyypillisesti asioista vielä esitelty vain yksi puoli, eli käytännössä jonkun vanhemman näkökulma. Se ei välttämättä ja mitenkään automaattisesti edes ole koko totuus. Tätä ketjua lukemalla ei saa kovin hyvää kokonaiskuvaa rippileirien tavanomaisesta arkitodellisuudesta.

3 tykkäystä

Jatkoa Merikarvia-keissiin. Selvyyden vuoksi laitan tähän samaan ketjuun, jossa aihetta on ennenkin käsitelty.

1 tykkäys

Hidasta on tuomiokapitulin toiminta. Joulukuussa asia ratkaistiin oikeudessa. Ratkaisusta ei ilmeisesti valitettu. Syyskuussa saa palata virkaan. Ulkoapäin vaikuttaa siltä, että tuomiokapitulissa on saatettu hidastella asian käsittelyssä. Tarpeettomasta hidastelusta viran palauttamisessa on muodostunut muissa julkisen sektorin työyhteisöissä työnantajalle taloudellisia korvausvelvollisuuksia, kuten velvollisuus maksaa palkkaa aiheettomalta virasta pidättämisen ajalta, koska on yksiselitteisesti lainvastaista jatkaa viranhaltijan virasta pidättämistä sen jälkeen, kun peruste virasta pidättämiselle on poistunut. On vaikea tietää, minkä takia Turun tuomiokapitulin toiminta asiassa on näyttäytynyt poikkeuksellisen hitaalta. Tuomiokapitulin toiminta näyttää ulospäin erikoiselta.

Tiettävästi kesän ensimmäinen “kohuripari”, kun pastori on pitänyt avioliittoa miehen ja naisen välisenä ja mm. tsempannut transpolitiikkaa USA:ssa.

Rippileiri ollut Jämsässä.

Huvittavat nämä otsikot kun yhden leiriläisen sukulaisen kommentit edellä mennään.

Pari ripariuutista näin kesän kunniaksi.

Juttu tilaajille. HS kävi Kansanlähetyksen riparilla ja teki siitä yllättävän asiallisen ja kauhistelemattoman jutun. Pidin erityisesti siitä kohdasta, jossa konservatiivisempi ja liberaalimpi uskova nuori oli laitettu yhdessä keskustelemaan seksuaalietiikasta. Referointi oli puolueetonta, ja samalla tuli näkyviin, että herätysliikenuoretkaan eivät ole yhdestä puusta veistettyjä.

Juttu on herättänyt myös keskustelua siitä, että HS on julkaissut nuorten koko nimet ja kuvat. En oikein osaa ottaa tähän asiaan kantaa. Jos se on huonosti toimittu, niin silloin alaikäisten esiintyminen mediassa koko nimellään pitäisi varmaan kieltää kokonaan.

Tämä luettavissa myös ilman tilausta. Juttu käsittelee riparin ja konfirmaation kustannuksia. Monikaan niistä ei ole varsinaisesti pakollinen, mutta on hyvin ymmärrettävää, että vähävaraiselle nuorelle pyritään järjestämään kunnon rippipuku ja juhlat, kun muillakin on. Eikä teinipojalle varmastikaan ole helppo löytää pukua edullisesti käytettynä.

Kuljetusasiassa on kyllä seurakunnalta huonosti mietitty, jos autottomille perheille suositellaan leirille pääsemiseksi kimppakyytien sopimista muiden perheiden kanssa. Kyseinen seurakunta on koko kunnan kokoinen, joten muut leirille tulevat eivät välttämättä asu ollenkaan samalla suunnalla, eikä kyytien sumpliminen ehkä täysin vieraiden ihmisten kanssa muutenkaan ole ihan itsestäänselvä asia.

2 tykkäystä

Kun luterilaisilla rippikoulu on pakollinen, niin se saisi olla osallistujille ilmainen. Eikö seurakunta voisi maksaa leirimaksun ja järjestää yhteiskuljetuksen? Seurakunnat ovat nykyään aika köyhiä, mutta kysymys on myös siitä, mihin varat käytetään.

1 tykkäys

Paikoin onkin näin. Vain erikoisriparit (laskettelu-, kulttuuri- matkailu- yms.) maksavat minun ymmärtääkseni.

Yleisintä taitaa olla, että päivärippikoulu on ilmainen ja leirit maksavat. Tavallinen leiri oman seurakunnan leirikeskuksessa on kuitenkin yleensä varsin edullinen siihen nähden, että syövät ne nuoret kotonakin jotain, ja maksuun on yleensä mahdollista hakea myös avustusta. Ulkomaan riparit, laskettelu ym spesiaalijutut voivat olla hyvinkin kalliita.

1 tykkäys

Kyllä aina leirit maksavat. Tuoretta, alle vuoden ikäistä omakohtaista kokemusta löytyy.

Leirit eivät aina maksa. Jokainen seurakunta päättää itse rippileirien hinnoista. On seurakuntia, joissa opetus on yhdistelmä kerran kuussa opetusta talvella ja lyhyt ilmainen leiri kesällä.

Yleensä seurakunnissa on vaihtoehtoja rippikoulun käymiseen ja jokin vaihtoehto on ilmainen. Ilmainen voi olla esim leirin pituinen päivärippikoulu, jossa nuoret tulevat aamuisin kotoa rippikouluun ja menevät taas iltapäivällä kotiin. Perinteinen malli on se, että syksyn tai kevään aikana käydään esim. yhtenä iltana viikossa pari tuntia rippikoulussa tai vaikkapa kerran kuussa lauantaisin useampi tunti. Myös yksityisrippikoulu on ilmainen - tavallisesti se on kyllä aikuisten vaihtoehto. Lisäksi uskoisin, että jokainen seurakunta tarjoaa taloudellisin perustein maksuttomia paikkoja leirille.

Ja muuten, luterilaisilla rippikoulu ei ole pakollinen. Ilman rippikoulua voi pysyä kirkon jäsenenä, mutta ei voi esim saada kirkollista avioliitton vihkimistä, äänestää tai asettua ehdokkaaksi kirkollisissa vaaleissa tai toimia kummina. Osaan näistä vaaditaan rippikoulu, osaan myös konfirmaatio.

2 tykkäystä

Ei ole pakollinen. Se on pakollinen jos on täyttänyt 15-vuotta ja haluaa liittyä kirkkoon tai jos haluaa tulla konfirmoiduksi. Yksityisrippikoulu ei myöskään maksa mitään.

Rippikoulu on edellytys kirkolliselle vihkimiselle. Konfirmaation myötä tulee muitakin oikeuksia. Leiririppikoulu on yksi tapa hoitaa asia. Mutta koska tarjolla on ilmaisia vaihtoehtoja, niin on luvallista ottaa leireistä maksu.

*susilammas laittoikin samat asiat…

D

On se pakollinen, jos haluaa täydet oikeudet kirkossa. Jos ei käy rippikoulua, jää lapsen asemaan. Suomen ortodoksinen kirkko on pitänyt vastaavaa koulua nuorille jo kohta 150 vuotta nimellä kristinoppikoulu. Sen käyminen tai käymättömyys ei kuitenkaan vaikuta nuoren kirkolliseen statukseen mitenkään.

1 tykkäys

Kaikki eivät halua täysiä oikeuksia. Emme myöskään pakota niitä kenellekään. Ei teilläkään kaste ilman konfirmaatiota anna mitään oikeuksia.

Kastettu kirkon jäsen voi osallistua ehtoolliselle ja äänestää vaaleissa. Hänen siviiliavioliittonsa voidaan siunata ja hänet siunataan haudan lepoon.

D

Eräs ikäluokkani kaveri hyödynsi armeija-aikaa rippikoulun käymiseen. Sitä kesti kai pari viikkoa ja sai vielä lomatkin ripille pääsyn johdosta. Olihan se kaikki pois normaalista palvelusta. Hyödynsi muutenkin, ajoi rekkakortin valtion kustannuksella armeijassa.

1 tykkäys

Ortodokseilla ei ole konfirmaatio-nimistä sakramenttia. Se on katolisen kirkon lisäys yhteiseen perinteeseen. Tullut käyttöön 700-luvulla. Katolilaisilla kastettavat mirhavoidellaan niin kuin ortodokseillakin, mutta sen lisäksi heidät konfirmoidaan, kun he tulevat ymmärtävään ikään, joka kai nykyään katolilaisilla on n. 12 vuotta. Konfirmaation toimittaa piispa. Sitä ennen katolilaiset lapset ovat saaneet ensikommuunion. He ovat silloin n. 5-7-vuotiaita. Konfirmaatio ei siis ole edellytys ehtoollisen saamiselle. Luterilainen konfirmaatio lienee samantapainen kuin katolilaisillakin. Se ei kuitekaan ole piispan toimittama eikä sitä kutsuta sakramentiksi.

1 tykkäys

Käytetään myös “vahvistuksen sakramentti” nimitystä. Mirhavoitelu on sen oleellinen osa ja piispa sen suorittaa. Sakramentissa vahvistettava vastaanottaa “Pyhän Hengen lahjain sinetin.”

Selvyyden vuoksi: mirhavoitelu tulee välittömästi kasteen jälkeen. Ei piispat ole enää kohta kahteentuhanteen vuoteen ehtineet sitä toimittamaan vaan pappi sen toimittaa patriarkan siunaamalla mirhalla.

Joo, väärin ilmaistu minulta. Tarkoitin mirhavoitelua. Pointti oli se että kuten luterilaisilla pelkkä kaste ei anna kaikkia oikeuksia, niin ortodokseillakaan pelkkä kaste ei riitä kirkon täysivaltaiseen tai minkäänlaiseen jäsenyyteen. Eikä aina kastekaan kelpaa joidenkin gurujen mielestä. Varsinkaan jos se on protskukaste.

D

Mutta kyllähän katolilaiset neofyytit voidellaan mirhalla eli krismalla heti kasteen jälkeen, niin kuin ortodoksitkin. Tuo vahvistuksen sakramentti, joka ymmärtävässä iässä oleville toimitetaan, on siten jo toinen mirhavoitelu. Se on uutuus, yksi lännen kirkon tekemiä lisäyksiä yhteiseen perintöön. Kai siinä on ideana, että saadaan piispallinen vahvistus kasteelle. .

1 tykkäys