Rukouksia ukrainalaisten ja heidän naapureidensa puolesta

Olen avoin sille, että tämä avaus todetaan huonoksi tai turhaksi.

Mietin kuitenkin mikä meidän kristittyjen tärkein tehtävä nyt olisi. Jos emme ole päättäjiä tai sotilaita, meidän tulisi mielestäni nähdä nyt yksilöiden hätä ja käsitellä tätä surullista tapahtumaa osaltamme sitä kautta.

Perusteluja ketjulle:

  1. Täällä on ihmisiä joilla lienee kielen ja yhteyksien puolesta nyt mahdollisuus jakaa rukousaiheita kyseiseltä alueelta. Ukrainan naapureita on monta! Lähinnä tulee mieleen nyt @Max !

  2. Uutiset takovat nyt tekstiä ja se ahdistaa. Rukoukseen keskittyminen on vaihtoehto. Vaikka Suomi ei ole vailla huolta omasta turvallisuudesta, on ajankohtaista nyt nuo maat ja heidän asukkaansa.

  3. Kuten muutkin ovat viitanneet, voimme aloittaa paastonajan rukoillen. Minusta voimme myös katua omia riitojamme täällä, jokainen. Voisimme yhdistää nyt foorumia, tehdä sovintoa ja kääntää ajatuksiamme omasta kuplastamme hätää kärsiviin.

Jos tämä ketju pysyy, ehdotan että emme

  1. Linkitä tähän sotauutisia. Niitä riittää muualla.
  2. Ala vatvoa suurvaltojen emmekä Suomenkaan ulkopolitiikkaa.
  3. Laajenna muutenkaan aihetta, sillä sodan aloittajasta jne emme liene erimielisiä.

Rukoilen siis kestävyyttä ja Jumalan armoa kaikille ihmisille joita sodan kärsimys ja sen monet seuraukset nyt kohtaavat keskellä itäistä Eurooppaa.

9 tykkäystä

Lähden kohta pienellä porukalla kirkkolle rukoilemaan ukrainalaisten ja rauhan puolesta. Paavi Franciscus on lisäksi kutsunut kaikkia omistamaan ensi viikon tuhkakeskiviikon rauhan puolesta paastoamiselle ja rukoilemiselle:

Tämä on hyvä - rauhoitetaan tämä ketju tässä listatuista asioista.

9 tykkäystä

Hyvä vetoomus paavilta.
Tuo myös muistuttaa siitä että itsekin olen tuhkakeskiviikkona messussa työni puolesta. Nyt ei ole vaikea motivoitua siihen tehtävään. Jo ennalta valituissa Taizé-lauluissa ovat rauhan rukoukset mukana…

5 tykkäystä

Rukous rauhan puolesta:

Jeesus Kristus, Jumalan Poika, armahda meitä! Anna apusi niille, jotka Ukrainassa kärsivät. Ole turvana niille, jotka joutuvat jättämään kotinsa sodan uhatessa. Varjele erityisesti äitejä ja pieniä lapsia, raskaana olevia, sairaita ja vammautuneita.

Sinä olet tallannut kuoleman vallan jalkojesi alle; me rukoilemme sinua – auta ja lohduta niitä jotka sodan tähden menettävät perheenjäseniään, ja salli niiden, jotka kaatuvat, kuolla uskossa sinuun ja siten päästä luoksesi taivaan valtakuntaan.

Siunaa niitä, jotka joutuvat asettumaan vaaralle alttiiksi puolustaessaan laillista esivaltaa. Anna heille rohkeus ja taito täyttää kutsumuksensa velvoitteet. Suo, että taistellessaankin he seuraisivat oikeutta ja toimisivat kunniallisesti myös vihollistaan kohtaan.

Siunaa kaikki työ rauhan palauttamiseksi. Anna viisautta ja rohkeutta niille kansojen johtajille, jotka etsivät oikeudenmukaista päätöstä tälle sodalle. Siunaa oman maamme esivaltaa ja suojele meitä sodalta.

Sinä, Herra, tahdot totuutta ja oikeutta, mutta olet myös rakastava ja armollinen langenneita kohtaan. Herätä niiden omatunto, jotka ovat lietsoneet sotaa ja tuoneet väkivaltaa kansojen keskuuteen; saata heidät katumukseen ja uskoon niin että he saisivat syntinsä anteeksi, kun vielä armon aikaan on. Herra, pelasta heidän sielunsa! Armahda myös niitä, jotka tietämättään taistelevat väärämielisten johtajien puolesta.

Jeesus Kristus, sinä Elämän Leipä, joka tulit alas taivaista antaaksesi koko maailmalle elämän; sinun kädessäsi ovat kuoleman ja tuonelan avaimet. Sinä suostuit vihollistesi pilkattavaksi ja annoit itsesi ristiinnaulittavaksi, että kuolemasi kautta kuolema kukistettaisiin. Näin olet avannut meille uuden, elämään vievän tien oman ruumiisi kautta. Suo, että sanomat sodasta ja väkivallasta herättäisivät meidän maassamme ja ympäri maailmaa vielä monia etsimään pelastusta ja iankaikkista elämää sinussa, joka olet se todellinen Rauhan Ruhtinas. Herätä kirkkosi rukoilemaan ja ahkerasti kuulemaan ja julistamaan sinun sanaasi. Anna jopa tämän pahuuden palvella evankeliumisi leviämistä ja ihmisten iankaikkista autuutta. Herra armahda meitä!

Kuule meitä kaikkivaltias ja armollinen Isämme, sinun Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Vapahtajamme kautta. Aamen.

15 tykkäystä

Olin seurakuntamme rukouspalveluksessa. :pray:t3:

7 tykkäystä

Livets Gud, Se vår oro. Vi ber för människorna i Ukraina. För alla som har makt att stoppa krig och förstörelse. För det Europa som är vårt hem. Du som alltid varit tillflykt i oro, nöd och krig, förbarma dig över din värld – också denna dag. Amen.

Antje Jackelén
Ärkebiskop

6 tykkäystä

Välitän tänne tällaisen rukouspyynnön:

”Rakkaat ystävät, veljet ja sisaret eri puolilla maailmaamme! Käännymme puoleenne tänä meille pimeänä aikana, jolloin räjähdyksistä mustat pilvet peittävät auringon meidän pääkaupunkimme yllä. Tänä yönä Venäjän Federaation erikoisjoukot yhdessä tsetseeniosastojen kanssa aikovat rynnäköidä Kiovan kaupunkiin, yhteen maailman vanhimmista ja kauneimmista paikoista ja Itä-Euroopan hengelliseen keskukseen. Jo nyt Kiovassa käydään katutaisteluja. Niihin osallistuvat kaikki, jotka kykenevät pitämään asetta kädessään; jopa eläkeläiset, opiskelijat ja koululaiset. Tuleva yö ja huominen päivä ovat kriittisiä hetkiä. Pelissä on kaikki se, mihin koko sivistynyt maailma on uskonut ja jota on rakentanut tähän asti. Kyyneleet silmissä pyydämme teitä huolimatta siitä, millä aikavyöhykkeellä te olette: rukoilkaa paastoten tämä koko ”hetki” Jumalaa. Rukoilkaa Herraa, että Hän varjelisi meidät järjettömiltä sotajoukoilta, jotka haluavat tehdä pilkkaa uskon ja Jumalan totuuden kustannuksella. Pyydämme teitä välittämään tämän viestin kaikille ystäville, läheisille ja tutuille Euroopassa, Amerikassa ja koko maailmassa! Rukous on vahvempi kaikkein vahvinta vihollista! Rakkaudella ja Herraan luottaen, teidän veljenne ja sisarenne Ukrainasta.”

Viesti on Hersonin alueen johtavan pastorin/piispan vetoomus.

Suomennos. Päivi ja Ari Tabel

8 tykkäystä

Herra, vahvista ukrainalaisia Thermopylain hengellä, teillä on nyt muuri valvoa meidän kaikkien vapauttamme. Teille kuuluu kaikki kunnia ja kiitollisuus, te olette muurina koko Euroopan puolesta.
Pyhä Vladimir ja Pyhä Josafat, muistakaa Ukrainaa, Pyhä Yrjänä, muista Ukrainaa.
Pyhä Henrik ja marttyyri Rudolfus ja autuas Hemminki, muistakaa Suomea.
Jumalanäiti, rukoile rauhaa ja suojelusta Ukrainalle.

Kristus, rakkauden ja rauhan ruhtinas, anna rauhan tulla maailmaan. Yhdistä kaikki Sinun palvelijasi yhdeksi ruumiiksi.

Rukoilkaamme myös Venäjän kansan puolesta, jotta he näkisivät sen kamaluuden, mitä heidän johtajansa ovat tekemässä.

Kunnia Ukrainalle! Herra armahda!

1 tykkäys

4 viestiä yhdistettiin ketjuun: Offtopic-aarrearkku

Lainaan tätä Lutherin tekstiä, koska varmasti me kaikki ahdistumme näistä tapahtumista, jotka ovat tapahtuneet ja pelkäämme miten me muka olemme turvassa kun toisen kansakunnan käy näin? Onko meillä rohkeutta ajatella tämän kaiken keskellä, että Jumala pitää meistä huolen? Tämä teksti auttaa hyvin havainnollisesti ymmärtämään oikean rukouksen luonteen, rukouksen jossa rukoilemme hengessä ja totuudessa niin kuin Jeesus kehottaa puhuessaan Samarialaisen naisen kanssa ja Raamattu muuallakin. Raamattu myös osoittaa, että ainoastaan Hengen synnyttämä rukous tulee kuulluksi ja henki synnyttää meissä alla kuvatun rukouksen. Se tulee varmasti kuulluksi. Useinhan me kyllä muotoilemme järjellämme hienon rukouksen, joka näyttää täyttävän kaikki oikeaoppisuuden vaatimukset, mutta silti se voi olla lähtöisin lihasta, sillä emmehän me voi tietää mikä on Jumalan tahto kussakin tapauksessa muutoin kuin sanan perusteella. Spoilerin takana oleva Lutherin teksti on mitä lohdullisin uskovalle kaikessa hädässä:

Yhteenveto

Gal. 4: 6. Ja koska te olette lapsia, on Jumala lähettänyt meidän sydämeemme Poikansa Hengen, joka huutaa: "Abba! Isä!"

Tehokkaasti meitä lohduttaa tämä Paavalin sana, että Kristuksen Henki, jonka Jumala on lähettänyt sydämeemme, huutaa: Abba! Isä! Roomalaiskirje sanoo Hengen auttavan meitä ja puhuvan puolestamme sanattomin eli sanomattomin huokauksin. Jos joku tämän uskoisi yhtään epäilemättä, hän ei horjahtaisi missään ahdingossa, kuinka ankaraa se olisikin. Mutta tämän uskon tiellä on paljon esteitä. Ensiksi: sydämemme on synnissä syntynyt. Toiseksi: meillä on se myötäsyntyinen vika, että epäilemme Jumalan meihin kohdistuvaa suosiota emmekä osaa olla varmoja siitä, että Jumala on mieltynyt meihin. Näiden lisäksi vastustajamme Perkele käy ympäri ja karjuu kamalasti (1. Piet. 5:8): Syntinen sinä olet! Siksi Jumala vihastuu sinulle ja syöksee sinut iäiseen kadotukseen! - Perkeleen sietämättömän kovasti karjahdellessa meillä ei ole mitään muuta, mikä meitä rohkaisisi ja pitäisi pystyssä, kuin Jumalan paljas sana. Sana asettaa eteemme Kristuksen, joka on synnin, kuoleman ja kaiken pahan voittaja. Mutta sepä vasta vaatiikin vaivaa ja ponnistusta, että koetuksen aikana on kynsin hampain riiputtava kiinni Kristuksessa. Yksikään aisti ei häntä havaitse: emme näe häntä eikä sydän koetuksen kestäessä tunne hänen läsnäoloaan ja apuaan. Kristus näyttää päinvastoin olevan meille vihainen ja hylkäävän meidät. Kiusattu ihminen kokee synnin voimaa, lihan heikkoutta ja epäilystäkin. Häneen osuu Perkeleen tulisia nuolia, hän tuntee kuoleman kauhuja, Jumalan vihaa ja tuomiota. Kaikki tämä ärjyy hirmuisesti ja karjuu kamalasti meitä vastaan, niin että edessämme näyttää olevan vain epätoivoa ja iäistä kuolemaa.

Mutta lain kauhujen, synnin jyrinän, kuoleman järkytysten ja Perkeleen mylväysten keskeltä alkaa Pyhä Henki Paavalin sanan mukaan huutaa sydämessämme: Abba! Isä! Hänen huutonsa ylittää, voittaa ja vaimentaa kovimmat ja kauheimmatkin lain, synnin, kuoleman ja Perkeleen kiljahdukset ja karjahdukset. Se tunkeutuu läpi pilvien ja halki taivaiden ja pääsee kuin pääseekin perille, Jumalan korviin asti.

Näillä sanoilla Paavali paljastaa, kuinka heikkoja pyhät vielä ovat. Samaa sanoo Room. 8:26: “Henki auttaa meitä, jotka olemme heikkoja.” Juuri siksi, että me vahvemmin tunnemme päinvastaista, aistimme enemmän Jumalan vihaa kuin suosiota, lähetetään Pyhä Henki sydämeemme. Hän ei siellä huokaile eikä rukoile vaan huutaa kovalla äänellä: Abba! Isä! Mutta sitten hän kyllä rukoileekin puolestamme, rukoilee sanattomin huokauksin. Kuinka se tapahtuu?

Vakavien pelkojen ja omantunnon taisteluiden keskellä me tartumme kiinni Kristukseen ja uskomme, että hän on meidän Vapahtajamme. Mutta sitten laki jälleen saattaa meidät pelon valtaan, synti saa meidät hämmentymään, Perkele käy kimppuumme kaikin juonin ja tulisin nuolin ja koettaa kaikin voimin kiskoa meiltä pois Kristuksen ja huitaista kaikki lohdutukset menemään. Silloin olemme taas sortumaisillamme epätoivoon, olemme kuin murtunut ruoko ja savuava lampunsydän (Matt. 12:20). Siinä tilanteessa Pyhä Henki rientää heikkojen avuksi, rukoilee puolestamme sanattomin huokauksin ja todistaa hengellemme, että juuri me olemme Jumalan lapsia. Näin saadaan ihmisen mieli kauhujen keskellä elpymään, niin että sekin huokaa Vapahtajansa ja Ylipappinsa Jeesuksen Kristuksen puoleen, voittaa lihan heikkouden, ottaa taas kerran lohdun vastaan ja sanoo: Abba! Isä! Tuota Hengen huoahdusta, jota me itse vaivoin huomaammekaan, Paavali sanoo huudoksi ja sanoin kuvaamattomaksi huokaamiseksi, joka täyttää taivaan ja maan. Hän kutsuu sitä myös Hengen omaksi huudoksi ja huokaukseksi, koska me itse olemme heikkoja ja kiusattuja, mutta Henki saa sen nousemaan sydämestämme.

Kuinka paljon ja kuinka kovia ja kamalia huutoja laki, synti ja Perkele päästelevätkin meitä vastaan, niin että juuri ne tuntuvat täyttävän taivaan ja maan ja tukahduttavan kuulumattomiin meidän sydämemme hiljaisen huokauksen, meille ne eivät mahda mitään. Kuta enemmän nuo viholliset meitä ahdistavat, syyttävät ja piinaavat karjunnallaan, sitä tiukemmin me huoaten tartumme kiinni Kristukseen, anomme häntä avuksemme sydämellä ja suulla, riipumme kiinni hänessä ja uskomme, että hän on meitä varten tullut lain alaiseksi lunastamaan meidät lain kirouksesta ja hävittämään synnin ja kuoleman. Kun näin pidämme uskolla kiinni Kristuksesta, me huudamme hänen suunaan: Abba! Isä! Eikä sen huudon läpi kuulu yksikään Perkeleen kiljaisu.

Vieläkään se huokaisu, joka puristuu meistä esiin kauhujen keskellä, meidän ollessamme heikkoja, ei kuulosta meistä itsestämme huudolta, tuskin huokaamiseltakaan. Kovin heikosti havaittavissa on se usko, joka koetuksen keskeltä huokaa Kristuksen puoleen. Emme me itse kuule sitä huutona. Meillä on ainoastaan sana. Siihen tarttuen me kamppailun keskellä hengähdämme hiukkasen ja huoahdamme pikkuisen. Huokauksen me joten kuten havaitsemme, mutta minkäänlaista huutoa emme pysty kuulemaan. Mutta Paavali sanoo, että hän, joka tutkii sydämet, ymmärtää, mitä Henki toivoo. Sydänten tutkijalle on tuo ihmisen mielestä niin voimaton huokaisu väkevää huutoa ja sanomattoman voimallista huokaamista. Sen rinnalla lain, synnin, kuoleman, Perkeleen ja helvetin kovimmat ja karmeimmatkaan karjunnat eivät ole yhtään mitään, niitä ei kerta kaikkiaan kuulu. Ei Paavali suotta sano ahdistetun hurskaan sydämen huokausta Hengen huudoksi ja sanomattomaksi huokaukseksi. Sehän täyttää koko taivaan niin väkevänä, että enkelitkin luulevat joka suunnalta kuulevansa sitä ja vain sitä.

Me taas koemme aivan päinvastaista. Ei se vähäpätöinen huokauksemme tunnu sillä tavoin pääsevän pilvien läpi, että Jumala ja enkelit taivaassa eivät muuta kuulekaan. Luulemme ainakin koetuksen aikana, että Perkele vain karjuu karmeasti meitä syyttämässä, taivas jymisee, maa vapisee, kaikki on romahtamaisillaan, turmio uhkaa koko luomakuntaa, helvetti aukaisee kitaansa ja tahtoo nielaista meidät. Tätä sydän tuntee, näitä karmaisevia ääniä me kuulemme ja tätä hirmuista näkyä katselemme. Näin käy toteen Paavalin sana: Kristuksen voima tulee täydelliseksi meidän heikkoudessamme (2. Kor. 12:9). Silloin Kristus on todella kaikkivoipa, silloin hän hallitsee kuninkaana meissä ja marssii voittosaatossaan, kun me olemme niin sanoakseni kaikkivoimattomia, niin että vaivoin jaksamme edes huokaista. Mutta Paavali väittää, että se huokaus kuuluu Jumalan korvaan mahtavana huutona, joka täyttää taivaan ja maan.

Vertauksessaan väärämielisestä tuomarista Kristus kutsuu hurskaan sydämen huokausta huudoksi, semmoiseksi, joka herkeämättä yötä päivää nousee Jumalan eteen: “Huomatkaa: noin ajatteli väärämielinen tuomari. Tottahan sitten Jumala hankkii oikeuden valituilleen, jotka päivin ja öin huutavat häntä avukseen. Hänkö viivyttäisi apuaan? Minä sanon teille: hän hankkii heille oikeuden viipymättä”, Luuk. 18:6-8…

…Olen puhunut tästä näin monisanaisesti, koska tahdon tehdä selväksi, mikä on Pyhän Hengen tehtävä ja milloin hän sitä erityisesti hoitaa. Kun meitä koetellaan, emme saa millään muotoa arvioida tilannetta tunteiden perusteella emmekä lain, synnin ja Perkeleen huudon mukaisesti. Jos siinä tilanteessa haluamme seurata tunteen ääntä ja uskoa noita huutoja, me katsomme jääneemme vaille Pyhän Hengen apua ja tulleemme heitetyiksi pois Jumalan kasvojen edestä. Ei niin, vaan silloin on palautettava mieleen, mitä Paavali sanoo: Henki auttaa meitä, kun olemme heikkoja, ja huutaa: Abba! Isä! Hengen vaikutuksesta sydän nyyhkyttää ja huokaa hyvinkin heikosti, niin kuin meistä tuntuu, mutta Jumalan luo se nyyhkytys kantautuu valtavana huutona ja sanomattoman mahtavina huokauksina. Milloin ikinä sinua koetellaan ja tunnet heikkoutta, riipu kiinni Kristuksessa ja huokaa hänen puoleensa. Kristus antaa Pyhän Hengen, joka huutaa: Abba! Isä! Silloin Isä sanoo: Koko maailmasta ei kuulu mitään muuta kuin tämä yksi huokaus. Minusta se kuulostaa niin väkevältä huudolta, että se täyttää taivaan ja maan ja peittää 586 alleen kaikki muut huudot ja karjunnat.

Huomaa vielä sekin, ettei Henki Paavalin mukaan pidä pitkiä rukouksia meidän kiusattujen puolesta vaan päästää ainoastaan huokauksen, sanattoman mutta sanomattoman voimallisen. Ei hän rupea kyynelehtimään eikä parkumaan: armahda minua, oi Jumala! Hän vain huokaisee Isän puoleen: Isä! Vaikka se rukous on yksi lyhyt sana, se sisältää kaiken. Siinä ei puhu suu vaan sydän: Olen joka puolelta ahdingossa. Näyttää siltä, että minut on hylätty ja karkotettu sinun kasvojesi edestä. Mutta Kristuksen tähden olen sinun oma lapsesi, sen Rakastetun tähden minuakin rakastetaan! - Kun tuo pikku sana “Isä” lausutaan sydämessä, se on kaunopuheisuutta, johon Demosthenes, Cicero ja muut kaikkien aikojen ja koko maailman suurimmat kaunopuhujat eivät yllä. Sillä sitä asiaa ei ilmaista sanoin vaan huokaamalla. Kaikkien kaunopuhujien mitkään sanat eivät riitä sitä asiaa ilmaisemaan, vaan huokaukset ovat sanattomia.

Olen nyt perinpohjaisesti osoittanut, että kristityn on täydellä varmuudella pääteltävä olevansa Jumalan armon kohteena. Hänen sydämessään huutaa Pyhä Henki varsinkin silloin, kun hän toimii kristityn omimmassa tehtävässä: tunnustaa Herraa ja kärsii tunnustuksen seurauksena.

Martti Luther, Galatalaiskirjeen selitys, s. 421-426.

Sori, en ole ehtinyt tänne moneen päivään, kun tulee vietettyä (ihan liikaa) aikaa tämän kriisin tienoilta Twitterissä ja Facebookissa…

2 tykkäystä

16 viestiä yhdistettiin ketjuun: Hyvä tapa rukoilla

Olen kuullut nyt useammalta tutulta, joiden ystävää tai ystäväperhettä Ukrainassa ja Venäjällä tämä sota suoraan koskettaa. Yksi pyrkinyt tänä iltana turvaan. Täältä turvalliselta kotisohvalta käsin on minun mahdotonta todella kuvitella, millaista on joutua tämän sodan tapahtumien keskelle – mutta Jumala tietää tismalleen, mitä jokainen yksittäinen ihminen käy tuolla läpi. Rukoilen, että he kaikki voisivat tuntea Jumalan läsnäolon ja lohdutuksen näinä kamalina päivinä. Suo Herra heille viisautta ja rohkeutta näissä valtavan epävarmoissa ja vaarallisissa olosuhteissa :pray:

10 tykkäystä

Olisiko sinulla jaettavaksi terveisiä tai rukouspyyntöjä sodan keskeltä tai liepeiltä?

Sansan FB-sivulta luin seuraavan viestin:

Kiovan messiaanisen srk viesti: Saimme eilen illalla tällaisen viestin ystävältämme Kiovasta:

”Tunnemme teidän rukoustukenne. Joskus tapahtuu jotain todella selittämätöntä, ihan kuin näkymätön käsi todella ohjaisi luoteja ja muita ammuksia meistä pois niin, että ne lentävät ohitse.

Saamme voittoja hyvin vaikeissa tilanteissa, aivan kuin joku johtaisi niitä.
Muutumme näkymättömiksi viholliselle, mutta itse näemme heidät täydessä pimeydessä ja tiedämme mitä ja miten toimia.
Tämä kaikki rohkaisee meitä ja antaa voimia. Uskomme, että itse Herra Jeesus puolustaa Ukrainaa.
Pyydämme, älkää lopettako rukouksianne, vaan rukoilkaa yhä edelleen. Tarvitsemme teitä!”

7 tykkäystä

Sain tuon viestin sunnuntaina myös itsekin. Herra siunaa ja varjele Ukrainaa. Olen rukoillut enkeleitä Ukrainan ylle ja sellaisista kuulemma on jopa havaintoja. Ainakin symbolisesti.

5 tykkäystä

Herra Jeesus Kristus, Jumalan Poika, armahda meitä syntisiä!

8 tykkäystä

Ps. 46:7-12: “Kansojen meri kuohuu, valtakunnat horjuvat, maa järkkyy hänen äänestään. Herra Sebaot on kanssamme, Jaakobin Jumala on turvamme. (sela) Tulkaa ja katsokaa Herran tekoja, hänen voimansa herättää pelkoa kaikkialla. Koko maailmasta hän hävittää sodat, hän särkee jousen ja taittaa keihään, hän tuhoaa kilvet tulessa.»Lakatkaa te huolehtimasta! Tietäkää, että minä olen Jumala, kaikkia kansoja mahtavampi, korkein koko maailmassa.» Herra Sebaot on kanssamme, Jaakobin Jumala on turvamme. (sela)”

7 tykkäystä

Viesti yhdistettiin ketjuun: Hyvä tapa rukoilla

Nyt kun myös Suomi on tavallaan Venäjän “etupiiriä” on meidän ehkä syytä lukea huolella ensi Sunnuntain teksi ja miettiä kuinka hyvin se sopii rukoukseksi? Sota on Herran ei meidän. Voimme sijoittaa myös Suomen ihan hyvin muutamiin kohtiin tuossa tekstissä.

2Aik 20:1-20: “Senjälkeen tulivat mooabilaiset ja ammonilaiset, ja heidän kanssaan myös muita paitsi ammonilaisia, sotimaan Joosafatia vastaan. Niin tultiin ilmoittamaan tästä Joosafatille: “Suuri joukko tulee sinua vastaan meren toiselta puolelta, Aramista, ja katso, he ovat jo Hasason-Taamarissa”; se on Een-Gedissä. Silloin Joosafat peljästyi ja kääntyi kysymään Herralta ja kuulutti paaston koko Juudaan. Niin Juuda kokoontui etsimään apua Herralta; myös kaikista Juudan kaupungeista tultiin etsimään Herraa. Ja Joosafat astui esiin Juudan ja Jerusalemin seurakunnassa, Herran temppelissä, uuden esipihan edessä ja sanoi: “Herra, meidän isiemme Jumala, sinä olet Jumala taivaassa, ja sinä hallitset kaikkia pakanakansain valtakuntia. Sinun kädessäsi on voima ja väkevyys, eikä kukaan kestä sinun edessäsi. Sinä, meidän Jumalamme, karkoitit tämän maan asukkaat kansasi Israelin tieltä ja annoit sen ystäväsi Aabrahamin jälkeläisille ikuisiksi ajoiksi. He asettuivat tänne ja rakensivat täällä sinulle, sinun nimellesi, pyhäkön sanoen: ‘Jos meitä kohtaa joku onnettomuus, miekka, rangaistustuomio, rutto tai nälänhätä, niin me astumme tämän temppelin eteen ja sinun eteesi, sillä sinun nimesi on tässä temppelissä; ja me huudamme sinua hädässämme, ja sinä kuulet ja autat’. Ja katso, siinä ovat nyt ammonilaiset ja mooabilaiset ja Seirin vuoristolaiset, joiden alueen kautta sinä et antanut israelilaisten kulkea, kun he tulivat Egyptin maasta, vaan nämä kääntyivät heistä pois eivätkä tuhonneet heitä. Katso, nyt he kostavat sen meille: he tulevat karkoittamaan meitä maasta, joka on sinun omasi ja jonka sinä olet antanut meidän omaksemme. Meidän Jumalamme, etkö tuomitse heitä? Sillä me emme mahda mitään tätä suurta joukkoa vastaan, joka hyökkää meidän kimppuumme, emmekä itse tiedä mitä tehdä, vaan sinuun meidän silmämme katsovat.” Kaikki Juudan miehet seisoivat siinä Herran edessä pikkulapsineen, vaimoineen ja poikineen. Ja Herran Henki tuli seurakunnan keskellä Jahasieliin, Sakarjan poikaan, joka oli Benajan poika, joka Jegielin poika, joka Mattanjan poika, leeviläisen, joka oli Aasafin jälkeläisiä, ja hän sanoi: “Kuunnelkaa, kaikki te Juudan miehet ja Jerusalemin asukkaat ja sinä kuningas Joosafat. Näin sanoo teille Herra: Älkää peljätkö älkääkä arkailko tätä suurta joukkoa, sillä sota ei ole teidän, vaan Jumalan. Menkää huomenna heitä vastaan. Katso, he nousevat silloin Siisin solaa pitkin, ja te kohtaatte heidät laakson päässä, itäänpäin Jeruelin erämaasta. Mutta silloin ei ole teidän asianne taistella. Astukaa esiin, seisokaa ja katsokaa, kuinka Herra pelastaa teidät, Juuda ja Jerusalem. Älkää peljätkö älkääkä arkailko; menkää huomenna heitä vastaan, ja Herra on oleva teidän kanssanne.” Silloin Joosafat kumartui kasvoillensa maahan, ja kaikki Juudan miehet ja Jerusalemin asukkaat lankesivat Herran eteen, rukoilemaan Herraa. Ja ne leeviläiset, jotka olivat Kehatin ja Koorahin jälkeläisiä, nousivat ylistämään Herraa, Israelin Jumalaa, ylen korkealla äänellä. Mutta varhain seuraavana aamuna he menivät Tekoan erämaahan. Ja heidän lähtiessänsä Joosafat astui esiin ja sanoi: “Kuulkaa minua, te Juudan ja Jerusalemin asukkaat. Uskokaa Herraan, Jumalaanne, niin te olette hyvässä turvassa, ja uskokaa hänen profeettojansa, niin te menestytte.””

2 tykkäystä