Säilyykö Sley jatkossakin osana kansankirkkoa?

Toimitusjohtajia lukuun ottamatta johtoporrasta ei koske eri kuviot. Yrityksen toimitusjohtajaan ei sovelleta työsopimuslakia, mutta muuhun johtoon sovelletaan.
Toki sellaistakin tapahtuu, että yritys päättää tehdä laittoman irtisanomisen ilman työvelvoitetta ja pulittaa vahingonkorvauksenkin saman tien, ettei tarvitse käräjäoikeudessa riidellä.

Julkisella puolella tilanne on toinen. Mikäli hallinto-oikeus kumoaa virkasuhteen laittoman irtisanomisen, palaa virkasuhde voimaan, henkilö hoitamaan virkaansa.

Ongelman ydin lienee siinä, että Sleyllä vaikuttaisi olevan eri pelisäännöt kotimaan toiminnassa ja ulkolähetyksessä. Ulkolähetyksessä Sleyn työntekijät tekevät yhteistyötä paikallisten kirkkojen naispuolisten pappien kanssa. Kotimaan työssä Sleyn palkkalistoilla olevat eivät tee.

Maata näkyvissä tapahtuman osalta tilanne olisi toinen, jos messu toimitettaisiin kokonaan ilman työvuorossa olevia seurakuntapappeja. Raja kulkee siinä, ettei Sley voi tapahtuman pääjärjestäjänä edellyttää yhteistyökumppaneiltaan työvuorojärjestelyjä.

1 tykkäys

Tämäkin pitäisi asettaa oikeaan kontekstiinsa, sillä Luther ei suinkaan kyseenalaistanut naispuolisen kastetun kristityn kykyä ehtoollisen toimittamiseen. Naista ei vain olisi pitänyt asettaa saarnavirkaan jos kelvollisia miehiäkin oli tarjolla.

Asia on kolmitahoinen. Ehtoolliselle tulevan ei ole tarve pohtia, onko seurakunnan kutsusta ehtoollista toimittava henkilö oikein tehtäväänsä asetettu vaiko ei. Ehtoollisen pätevyys ei siitä riipu. Toisaalta kenenkään ei pitäisi hoitaa sakramentteja ilman asianmukaista kutsua. Kolmanneksi kenenkään ei ole velvollisuutta osallistua sellaiseen toimitukseen, jonka pätevyydestä kokee epävarmuutta.

1 tykkäys

Mitenkä tämä oikeassa järjestyksessä profetoimiseen liittyvä raamatunkohta liittyy viittaamaasi keskusteluun?

Huomioksi, että edeltävä jae 36 on kohdistettu ensisijassa kirjeen alkuperäiselle vastaanottajalle, eli silloiselle Korintin seurakunnalle kokonaisuutena. Tämän edellä on kyseisen 14 luvun sivujuonne, jossa on asiaa koskien seurakunnan naisia. Tulkintaa että viittaus naisiin jatkuisi jakeessa 36 tulee tarkastella siinä valossa, että ylösnousun ensimmäiset todistajat todellakin olivat naisia.

Ylösnousemuksesta tai mistä tahansa ilmiöstä “todistaminen” on aivan eri asia kuin saarnavirassa toimiminen.

3 tykkäystä

Sley:llä on myös kotimaan työssä kahdenlaiset vaunut, joilla se ajaa, voi olla jopa kolmenlaiset. Kaikki riippuu siitä, miten tilanne saadaan hallintaan ja naispappien kansa ei tarvitse tehdä yhteistyötä. Ulkomaantyössä ei myöskään tehdä yhteystyötä naispuolisten pastoreiden kanssa. Lähetystyön lähtevien kohdalla varmistetaan, että he eivät tee yhteistyötä naispastoreiden kanssa. Yhteistyökumppanit valitaan kirkoista joissa virkateologia ei muodosta ongelmaa. Samoin kotimaantyössä noudatetaan samaa rekrytointi politiikkaa. Jos teologian maisteri palkataan työsuhteeseen, hänet lennätetään keniaan, viroon tai saksaan saamaan vihkimys, sillä kirkomme yhteisvihkimyksiin Sley:llä on kielteinen kanta.

Nämä kirkkomme ulkopuolella vihitys pastorit saavat Sley:ltä suomessa messuyhteisön jonka pastoreina he toimivat. Heidät siis palkataan pääsääntöisesti tänne. Näitä messuyhteisöjä pyritään luomaan jopa puolelle suomea mahdollisimman paljon. Inkerin, Kenian ja Saksan kirkon pastoreille kerätään kannatusrenkaat joilla katetaan mm. heidän palkkakuluja.

Tämän kaltaista toimintaa tulisi kirkkomme rahoituspiireissä arvioida uudestaan ja kanavoida rahat toisille järjestöille.

2 tykkäystä

Tämä Herran käsky liittyy aikaisempiin lukuihin, myös liturgian yhteydessä olevat profetiat tulisi ottaa Herran käskyinä, eikä vain virkateologia.

Pitää toki paikkaansa, mutta kyse oli lauseesta: “Teidänkö luotanne Jumalan sana on lähtenyt liikkeelle?”. Jos tuo kysymyslause olisi tarkoitettu kohdistetuksi naisille sukupuolensa edustajina, niin evankeliumitekstit antavat siihen vastauksen: Kyllä.

Raamatunlauseita ei pidä irrottaa asiayhteydestään ja sitten yli tulkita niitä.

Sananjulistuksessa ensisijainen vastuu oli Raamatun kirjeiden kirjoitusaikaan Kristuksen henkilökohtaisesti lähettämillä apostoleilla, mutta osansa siitä kuului kaikille kristityille. Jokainen kristitty oli ja on erotettu maailmasta Kristukselle ja apostolit vielä erikseen julistustyötä varten.

Evankeliumin julistamisessa keskiössä on ristiinnaulittu ja ylös noussut Kristus. Tähän Paavali viittaa myös Korintin seurakunnalle kirjoittamassaan kirjeessä (1. Kor. 2:2 ja 1 Kor 15:1-11).

Paavalin ‘virkahierarkia’ oli varsin käytännöllinen. Seurakunnan eri virat olivat eri tehtäviä vartan.

Olen tullut informoiduksi ettei tämä pidä paikkaansa. Esimerkiksi Viron kirkkoon vihitty Sleyn pastori kertoi tekevänsä ongelmitta yhteistyötä sikäläisten naispuolisten pappien kanssa.

Niin, mitä tämä yhteistyö sisältää? Hallinnollista yhteistyö, jotakin leiritoimintaa ym pystytään tekemään, mutta varsinaista messuyhteistyötä ei tehdä.

1 tykkäys

Sikäli kun lähetin omiin sanoihin on uskominen, niin myöskään messuyhteistyö ei ole ongelma.
Edit: Tämä on jo toisen käden tietoa, mutta käsitykseni mukaan virkakäsityksestä ei tehdä ongelmaa myöskään Sleyn Japanin työssä

Sen verran se ainakin on Japanissa ongelma, että yksi Sleyn läheteistä ei saa vanhavirkakantaisuutensa vuoksi pappisvihkimystä Japanissa. Jotenkin koomista, että Sleyn yhteistyökuviot siellä ovat näin konstikkaita, kun taas Suomessa paljon kirjavammat käytännöt omaavan Kansanlähetyksen japanilainen yhteistyökirkko on vanhavirkakantainen.

1 tykkäys

Marian seurakunta virossa on yksipappi joten mistään laajasta yhteistyöstä ei ole kysymys jos ollenkaan. Kotimaassa tuohon Sley:n johto ei kuitenkaan suhtaudu positiivisesti takasin kutsukin voidaan käynnistää. Kaiken kaikkiaan tässä annetaan liian hyvä kuva vaikka todellisuudessa tilanne kokonaisuudessa on kiristyvä ollut jo vuosia.

Aikoinaan Japanissa Sley:n naispuolinen lähetti otti vihkimyksen ja siitäkös haloo Sley:ssä nousi.

1 tykkäys

Mikä on “Paavalin virkahierarkia”? Kai kristittyjen pitäisi olla kiinnostuneita siitä, mikä on Jumalan tahto (ei Paavalin). Jos raamatunlauseita ei irroteta asiayhteydestä, joudumme päättelemään, että Uudessa testamentissa kuvatut virat ovat Jumalan tarkoittamia. Samoin sukupuolet ovat Jumalan säätämys, ja se mitä Raamattu niistä ilmoittaa.

Harmi kun en nyt muista, mitä yksityiskohtia olen lukenut varmuudella julkisista lähteistä… Sanottakoon näin, että Sleyn lähettijoukossa suunnitteilla oleviin muutoksiin on esitetty ihan muunlaisia syitä kuin kenenkään virkakanta. Tuskin nykyinen johtoporras ihan noin intohimoisesti suhtautuu naispappeuteen.

Ketju suljettiin automaattisesti 90 päivän kuluttua viimeisestä viestistä. Uusia vastauksia ei voi enää kirjoittaa.

Sanansaattaja-lehden uusimmassa numerossa on pitkä juttu koskien mm. mitä mieltä Sleyn messuyhteisökävijät ovat mahdollisen uuden kirkkokunnan muodostamisesta.
Lainaus jutusta:

Joillain paikkakunnilla jopa 20-30 prosentille messukävijöistä oma messuyhteisö on ainoa kytkös Sleyhyn. Samaan aikaan Sleyn jäsenyys on messuyhteisökävijöiden joukossa kasvanut 37 prosentista 44 prosenttiin. Messuyhteisön jäsenyys puolestaan kasvoi 47 prosentista 54 prosenttiin.
Messuyhteisön jäsenyys toimii käytännössä samalla tavalla kuin seurakunnan jäsenyys. Juuri se kiinnittää monen henkilön osaksi meidän toimintaamme ja kristilliseen elämään myös silloin kun hän ei enää ole Suomen evakelis-luterilasen kirkon jäsen tai hänellä ei muista syistä ole suhdetta omaan paikallisseurakuntaansa, Tarvainen sanoo.
[…]
“Kirkkoja ei voi perustaa samalla tavalla kuin urheiluseuroja tai herätysliikejärjestöjä.”
Kyselyssä tiedusteltiin vielä erikseen vastaajien halukkuutta liittyä kirkkoon, jonka Sley mahdollisesti perustaisi yksin tai yhdessä muiden herätysliikkeiden kanssa. Mikäli tällainen kirkko perustettaisiin, 42% vastaajista eroaisi kirkosta ja lliittyisi uuteen, 20 % valitsi vaihtoehdon “pysyisin kirkossa mutta tukisin uutta”.
[…]
Kahdeksan herätysliikejärjestön muodostama Kirkkokansa kokoontui paastonajan juhlaan Helsingin Luther-kirkolle palmusunnuntain aattona.
Aikojen merkit -paneelikeskustelussa ajankohtaisesta kirkollisesta tilanteesta keskustelivat Uusi Tie -lehden päätoimittaja Santeri Marjokorpi, Sanansaattaja -lehden päätoimittaja Ville Auvinen, Rauhan Sana -lehden päätoimittaja Jukka Malinen sekä Missions Tidning -lehden päätoimittaja Vesa Pöyhtäri.
(Sanansaattaja 7/2026 s.4-7)

Sleyn jumalanpalvelusyhteisöissä on sekä kävijöitä että ehtoolliselle osallistujia eri taustoista, heistä osa ei kuulu tai ole koskaan kuulunut ev.lutiin. Yhä useampi näistä ei myöskään tällä hetkellä halua liittyä ev.lutiin, mutta haluaa osallistua ehtoolliseen luterilaisen tunnustuksen messuyhteisössä. Joten käytännössä Sley on jo nyt osalle kävijöistään luterilainen kirkko, vaikka kirkkoa ei ole edes perustettu.
Tilanteen tekee mielenkiintoiseksi se, että osa Sleyn ehtoollisellakävijöistä ajattelee nimenomaan olevansa osa Evankelis-luterilaisen kirkon jumalanpalveluselämää Sleyllä, ja osa tekee eron Sleyn ja ev.lutin jumalanpalveluselämän kanssa.

Toisaalla @Silvanus on sitä mieltä että Sleyn jumalanpalveluselämä ei voi olla osa ev.lutin jumalanpalveluselämää.

Sleyn sisällä ilmeisesti ajatellaan vielä varovaisen toiveikkaasti että tämä kahtaalle suuntautunut tilanne voisi vielä jatkua. Että ne jotka haluavat tehdä eron ev.lutin jumalanpalveluselämään, voivat tulla Sleylle ehtoolliselle niiden rinnalla jotka siinä ehtoollisella ajattelevat olevansa osa ev.lutin jumalanpalveluselämää.

Itse henkilökohtaisesti kysyn itseltäni, kumpaa sitten olen jos osallistuun ehtoolliseen Sleyllä. Sleyn työntekijöilläkään ei ole tähän yksiselitteistä vastausta.
Itse ajattelisin että Sleyn ehtoollisen kautta olisin kommuuniossa ev.lutin kanssa mutta en varsinaisesti ev.lutin kirkko-organisaatiota, ja tämähän tarkoittaa sitä että olisin tuossa sitä mieltä että kirkko-organisaatio sinänsä ei määritä sitä missä ehtoollisen sakramenttia toimitetaan, että ehtoollinen on ehtoollinen vaikka se toimitetaan paikassa joka ei ole itsessään kirkko ja että minä mihinkään kirkkoon kuulumattomana voisin osallistua siihen ehtoolliseen pätevästi. Mitä mieltä ihmeellisesti olen varovaisesti onnistunut olemaan jo katolilaisena.

Omasta mielestäni kirkolle on annettu valtuutus toimittaa ehtoollista mutta kirkkous ei itse synnytä ehtoollisen sakramenttia, koska kirkko ei ole Kristus-Pää vaan Kristus-Ruumis. Kristus-Pää antaa lihansa Kristus-Ruumiille eikä Ruumis anna itse itselleen tätä lihaa. Voiko sitten kuka tahansa alkaa toimittamaan ehtoollisia sanoen että Kristus-Pää antaa lihansa heille. Ei varmasti voi, ainakaan raamatullisin perustein. On liityttävä johonkin kristittyjen yhteisöön joka pitää keskuudessaan yllä virkaa. Virka taas perustuu jonkinlaiseen jatkumoon kristillisen yhteisön olemassaolossa. Onko se jatkumo apostolinen sukupolviyhteys, opin yhteys, uskovien yhteys vai jotain muuta. Tämä mielipiteeni ei ole kannanotto systemaattiseen teologiaan vaan mututuntuma. Kunhan mietin ääneen.

Virka Sleyllä ei tällä hetkelläkään perustu ainoastaan virkaan Evankelis-luterilaisessa kirkossa vaan siellä toimii myös muuta kautta viran saaneita. Tämäkin tuo mielenkiintoisen lisänsä kirkko-opilliseen tilanteeseen, joka mielestäni alkaa jo olemaan hieman sekava. Se vaatii jonkinlaista, ainakin välivaiheen ratkaisua.

Onpa sotku, jota en ole huomannutkaan aikaisemmin. Minun olisi nihkeämpää osallistua sakramenttiin Sleyssä kuin LHPKssa.

Sama tilanne on myös osana Kansanlähetyksen toimintaa toimitetuissa Messuissa.

1 tykkäys