Säilyykö Sley jatkossakin osana kansankirkkoa?

Meille on tullut suuri määrä uusia kävijöitä kappelille ilmeisesti väsyneenä ev.lut.kirkon mitäänsanomattomiin ja tyhjäsisältöisiin jumalanpalveluksiin. Ongelmaksi muodostunee vain istumapaikkojemme rajallinen määrä tulevaisuudessa kun niitä ei ole kuin 125.

5 tykkäystä

Muissa maissa on yleisempää, että messuja on monta peräkkäin. Suomessa luterilaisessa kirkossa messuja on usein enintään kaksi sunnuntaisin. Mutta jos kävijämäärä alkaa ylittää istumapaikkojen määrän, voi aloittaa toisenkin messun vieton ilman, että tarvitsee etsiä isompaa tilaa. Jos on kaksi ajankohtaa, messuihin voi kokonaisuudessaan saavuttaa lisää kävijöitä jo senkin takia, että aikataulun osalta on tarjolla enemmän ihmisille sopivia vaihtoehtoja. Messut voi silloin toteuttaa myös osin erilaisina: toisen vaikka pitkän kaavan mukaisena, ja toisen lyhyemmäksi tarkoitettuna, niin löytyy senkin osalta sitten enemmän vaihtoehtoja. Osa kaipaa pitkiä messuja, joissa on pitkät saarnat ja lauletaan paljon, osa lyhyempiä.

5 tykkäystä

Pyhän Henrikin katedraalissa vietetään sunnuntaisin jopa 6 messua - eri kielillä. Ensimmäinen messu alkaa klo 8 aamulla, viimeisin klo 18 illalla.

1 tykkäys

Ulkomailla tullut törmättyä siihen, että joissain kirkoista on jopa yli 10 messua sunnuntaina, ja kaikki vielä samalla kielelläkin. Tällaista järjestelyä on tullut nähtyä juuri erityisesti katolisissa kirkoissa. Silloin messuja voi alkaa vaikka joka tasatunti, ja kukin voi valita vapaasti, mihin niistä osallistuu. Mutta on ulkomailla luterilaisissa kirkoissakin ainakin pohjois-Euroopan ulkopuolella monin paikoin yleisempää, että on pienempi kirkkotila ja monta messua siellä sunnuntaisin kuin suomalainen käytäntö, että on messujen kävijämääriin nähden huomattavan isoja kirkkotiloja, joissa on sitten ehkä yksi messu kerran viikossa.

Muistaakseni olet sanonut, että messuyhteisösi on Sleyn Seinäjoen yhteisö. Ilo kuulla, että siellä on kasvua, olen Porinkin yhteisön osalta kuullut, että kirkon kurinpitotoimet yhteisöä kohtaan ovat vain kasvattaneet sitä.

Etelä-Pohjanmaalla on muutenkin mielenkiintoista liikehdintää. Lähetyshiippakunnallahan on jo pitkään ollut Seinäjoella seurakunta, joka on jaettu aamu- ja iltapäivän messuyhteisöiksi: Seinäjoki - Lähetyshiippakunta Muutama vuosi sitten jumalanpalveluksia alettiin viettää myös Alajärvellä: Alajärvi - Lähetyshiippakunta ( pari uutista kyseisestä seurakunnasta https://www.jarviseudunsanomat.fi/arkisto/2023/03/09/uusi-seurakunta-alajarvelle/ ja https://www.jarviseudunsanomat.fi/arkisto/2023/11/21/uudet-tilat-tarjoavat-kodin-kasvavalle-seurakunnalle-raamatulliselle-opetukselle-ja-messuyhteisolle-oli-tilaa-alajarvella/ ).

Seinäjoen aamupäiväyhteisön jäsenmäärä on 117, iltapäiväyhteisön 76, Alajärven seurakunnalla jäseniä on 35: Vuoden 2025 tilastot - Lähetyshiippakunta Nyt toiminta on käynnistymässä maakunnan kirkollisessa keskuksessa, nimittäin Lapualle ollaan perustamassa uutta yhteisöä: Lapua - Lähetyshiippakunta Facebookista huomasin, että ensimmäiseen opetustilaisuuteen oli kokoontunut noin 40 henkeä, toki sitä ei mainittu moniko on ennestään Lähetyshiippakunnan toiminnassa ja kuinka moni tuli vaikka Seinäjoelta kuulemaan opetusta ilman, että olisi aikeissa liittyä tähän uuteen yhteisöön: https://www.facebook.com/luukkaansrk?locale=fi_FI Vahvalta alulta kuitenkin kuulostaa.

Mielenkiintoisesti Lähetyshiippakunta kasvaa näköjään erityisesti Etelä-Pohjanmaan itäosissa, toki en tiedä, kuinka moni Seinäjoen yhteisön väestä tulee kaupungin länsipuolelta. Lähetyshiippakunnan sisarkirkon Seurakuntaliiton Vetelin seurakunta järjestää jumalanpalveluksia Ilmajoella ja lähiseudulla, mikä vähentänee osaltaan painetta sinne laajentumiseen: https://seurakuntaliitto.fi/veteli/

Lähetyshiippakunta on toki laajenemisaikeissa muuallakin Suomessa, sillä Helsingissä puuhataan ruotsinkielistä seurakuntaa ( Svenska arbetet i Helsingfors - Missionsstiftet ) ja Porin sekä Rauman seurakunnat pitävät opetustilaisuuksia Luvialla ( Mistä tunnistan kristillisen kirkon? - Lähetyshiippakunta ).

Kiinnostaisi tietää, onko Sleyllä tällä hetkellä vireillä uusien yhteisöjen perustamista. Ainakin kotimaantyön johtaja Juhana Tarvainen on maininnut kyselyitä tulleen useilta paikkakunnilta niitä yksilöimättä, mutta ei ole kertonut miten näihin pyyntöihin aiotaan vastata.

2 tykkäystä

Kyllä näin! Me olemme yksi kolmesta SLEYn pilottiseurakunnista joiden pyrkimyksenä on saavuttaa talodellinen omavaraisuus, siten riippumattomuus ev.lut. kirkosta. Ja hyvin on lähtenyt käyntiin, olemme tämän vuoden aikana päässeet edelle tuosta tavoitteesta ja näytää sille, että vuoden lopussa olemme ylittäneet sen.

Tuo LHPK:n pyrkimys saada seurakunta Lapualle tulee melko varmasti toteutumaan, joskin kun Lapualle on matkaa Seinäjoelta vain n. 25 kilsaa, niin oletan, että Lapuan seurakunta koostuu pääasiassa entisistä Seinäjoen kävijöistä.

Sehän voi tarkoittaa sitä, että Seinäjoki ei enää tarvinnekaan kahta päivittäistä messua, vaan yksi riittänee tästä alkaen, mutta tämä nyt on pelkkää spekulointia.

2 tykkäystä

Evankeliumijuhlia edeltävässä seminaarissa vastattiin että ei olla perustamassa, koska uusia pastoreita ei ole käytettävissä. Ja eläkepapit ovat huomattavan iäkkäitä jo.

Uskoisin että uusien seurakuntien perustamiset on “kalibroitu” sillä tavoin ettei olemassaolevia seurakuntia (tai tässä tapauksessa iltapäivämessuja) tarvitse lakkauttaa. Uskoisin että Seinäjoella riittää kävijöitä jatkossakin, kun tilaa sosiaalisesti vapautuu taas Lapuan projektin myötä. Iltapäiväyhteisö Seinäjoella on kuitenkin kaikin puolin oma seurakuntansa, ei vain työmuoto.

1 tykkäys

Konservatiivien rivit tiivistyvät. Yhteistyötä syvennetään, ja uusi järjestö perustetaan sitä palvelemaan. SLEY on perustajajäsenistöä. Ainakin tässä vaiheessa korostetaan, että kyseessä ei ole kirkko.

Kaksills rattailla ajaminen jatkuu. Korostetaan että ei olla perustamassa kirkkoa (s.o. itsenäistä uskonnollista yhteisöä) mut kuitenkaan ei eletö evl.fin ohjeiden mukaan… muuten, mahtaisiko evp piispa Riekkinen olla kelvollinen ehtoollisvieras SLEYn/ SEKLn messuissa?

Niinhän se Martin porukkakin suunnilleen teki 1500-luvulla. Ja syy oli se että ne muut olivat harhautuneet, eivät he itse. Näin taitaa Kirkkokansan väkikin kokea. Eikä siinä mitään, ihan pätevä tapa toimia jos tosiaan koetaan että muut ovat harhautuneet toimimasta niin kuin kirkossa kuuluu. Pysytään yhteydessä niin kauan kuin mahdollista ja sitten mennään pakotettuina kun heitetään ulos.

Ei eletä evl:ssäkään.

D