Meille on tullut suuri määrä uusia kävijöitä kappelille ilmeisesti väsyneenä ev.lut.kirkon mitäänsanomattomiin ja tyhjäsisältöisiin jumalanpalveluksiin. Ongelmaksi muodostunee vain istumapaikkojemme rajallinen määrä tulevaisuudessa kun niitä ei ole kuin 125.
5 tykkäystä
Muissa maissa on yleisempää, että messuja on monta peräkkäin. Suomessa luterilaisessa kirkossa messuja on usein enintään kaksi sunnuntaisin. Mutta jos kävijämäärä alkaa ylittää istumapaikkojen määrän, voi aloittaa toisenkin messun vieton ilman, että tarvitsee etsiä isompaa tilaa. Jos on kaksi ajankohtaa, messuihin voi kokonaisuudessaan saavuttaa lisää kävijöitä jo senkin takia, että aikataulun osalta on tarjolla enemmän ihmisille sopivia vaihtoehtoja. Messut voi silloin toteuttaa myös osin erilaisina: toisen vaikka pitkän kaavan mukaisena, ja toisen lyhyemmäksi tarkoitettuna, niin löytyy senkin osalta sitten enemmän vaihtoehtoja. Osa kaipaa pitkiä messuja, joissa on pitkät saarnat ja lauletaan paljon, osa lyhyempiä.
5 tykkäystä
Pyhän Henrikin katedraalissa vietetään sunnuntaisin jopa 6 messua - eri kielillä. Ensimmäinen messu alkaa klo 8 aamulla, viimeisin klo 18 illalla.
1 tykkäys
Ulkomailla tullut törmättyä siihen, että joissain kirkoista on jopa yli 10 messua sunnuntaina, ja kaikki vielä samalla kielelläkin. Tällaista järjestelyä on tullut nähtyä juuri erityisesti katolisissa kirkoissa. Silloin messuja voi alkaa vaikka joka tasatunti, ja kukin voi valita vapaasti, mihin niistä osallistuu. Mutta on ulkomailla luterilaisissa kirkoissakin ainakin pohjois-Euroopan ulkopuolella monin paikoin yleisempää, että on pienempi kirkkotila ja monta messua siellä sunnuntaisin kuin suomalainen käytäntö, että on messujen kävijämääriin nähden huomattavan isoja kirkkotiloja, joissa on sitten ehkä yksi messu kerran viikossa.
Muistaakseni olet sanonut, että messuyhteisösi on Sleyn Seinäjoen yhteisö. Ilo kuulla, että siellä on kasvua, olen Porinkin yhteisön osalta kuullut, että kirkon kurinpitotoimet yhteisöä kohtaan ovat vain kasvattaneet sitä.
Etelä-Pohjanmaalla on muutenkin mielenkiintoista liikehdintää. Lähetyshiippakunnallahan on jo pitkään ollut Seinäjoella seurakunta, joka on jaettu aamu- ja iltapäivän messuyhteisöiksi: Seinäjoki - Lähetyshiippakunta Muutama vuosi sitten jumalanpalveluksia alettiin viettää myös Alajärvellä: Alajärvi - Lähetyshiippakunta ( pari uutista kyseisestä seurakunnasta https://www.jarviseudunsanomat.fi/arkisto/2023/03/09/uusi-seurakunta-alajarvelle/ ja https://www.jarviseudunsanomat.fi/arkisto/2023/11/21/uudet-tilat-tarjoavat-kodin-kasvavalle-seurakunnalle-raamatulliselle-opetukselle-ja-messuyhteisolle-oli-tilaa-alajarvella/ ).
Seinäjoen aamupäiväyhteisön jäsenmäärä on 117, iltapäiväyhteisön 76, Alajärven seurakunnalla jäseniä on 35: Vuoden 2025 tilastot - Lähetyshiippakunta Nyt toiminta on käynnistymässä maakunnan kirkollisessa keskuksessa, nimittäin Lapualle ollaan perustamassa uutta yhteisöä: Lapua - Lähetyshiippakunta Facebookista huomasin, että ensimmäiseen opetustilaisuuteen oli kokoontunut noin 40 henkeä, toki sitä ei mainittu moniko on ennestään Lähetyshiippakunnan toiminnassa ja kuinka moni tuli vaikka Seinäjoelta kuulemaan opetusta ilman, että olisi aikeissa liittyä tähän uuteen yhteisöön: https://www.facebook.com/luukkaansrk?locale=fi_FI Vahvalta alulta kuitenkin kuulostaa.
Mielenkiintoisesti Lähetyshiippakunta kasvaa näköjään erityisesti Etelä-Pohjanmaan itäosissa, toki en tiedä, kuinka moni Seinäjoen yhteisön väestä tulee kaupungin länsipuolelta. Lähetyshiippakunnan sisarkirkon Seurakuntaliiton Vetelin seurakunta järjestää jumalanpalveluksia Ilmajoella ja lähiseudulla, mikä vähentänee osaltaan painetta sinne laajentumiseen: https://seurakuntaliitto.fi/veteli/
Lähetyshiippakunta on toki laajenemisaikeissa muuallakin Suomessa, sillä Helsingissä puuhataan ruotsinkielistä seurakuntaa ( Svenska arbetet i Helsingfors - Missionsstiftet ) ja Porin sekä Rauman seurakunnat pitävät opetustilaisuuksia Luvialla ( Mistä tunnistan kristillisen kirkon? - Lähetyshiippakunta ).
Kiinnostaisi tietää, onko Sleyllä tällä hetkellä vireillä uusien yhteisöjen perustamista. Ainakin kotimaantyön johtaja Juhana Tarvainen on maininnut kyselyitä tulleen useilta paikkakunnilta niitä yksilöimättä, mutta ei ole kertonut miten näihin pyyntöihin aiotaan vastata.
2 tykkäystä
Kyllä näin! Me olemme yksi kolmesta SLEYn pilottiseurakunnista joiden pyrkimyksenä on saavuttaa talodellinen omavaraisuus, siten riippumattomuus ev.lut. kirkosta. Ja hyvin on lähtenyt käyntiin, olemme tämän vuoden aikana päässeet edelle tuosta tavoitteesta ja näytää sille, että vuoden lopussa olemme ylittäneet sen.
Tuo LHPK:n pyrkimys saada seurakunta Lapualle tulee melko varmasti toteutumaan, joskin kun Lapualle on matkaa Seinäjoelta vain n. 25 kilsaa, niin oletan, että Lapuan seurakunta koostuu pääasiassa entisistä Seinäjoen kävijöistä.
Sehän voi tarkoittaa sitä, että Seinäjoki ei enää tarvinnekaan kahta päivittäistä messua, vaan yksi riittänee tästä alkaen, mutta tämä nyt on pelkkää spekulointia.
2 tykkäystä
Evankeliumijuhlia edeltävässä seminaarissa vastattiin että ei olla perustamassa, koska uusia pastoreita ei ole käytettävissä. Ja eläkepapit ovat huomattavan iäkkäitä jo.
Uskoisin että uusien seurakuntien perustamiset on “kalibroitu” sillä tavoin ettei olemassaolevia seurakuntia (tai tässä tapauksessa iltapäivämessuja) tarvitse lakkauttaa. Uskoisin että Seinäjoella riittää kävijöitä jatkossakin, kun tilaa sosiaalisesti vapautuu taas Lapuan projektin myötä. Iltapäiväyhteisö Seinäjoella on kuitenkin kaikin puolin oma seurakuntansa, ei vain työmuoto.
1 tykkäys
Konservatiivien rivit tiivistyvät. Yhteistyötä syvennetään, ja uusi järjestö perustetaan sitä palvelemaan. SLEY on perustajajäsenistöä. Ainakin tässä vaiheessa korostetaan, että kyseessä ei ole kirkko.
1 tykkäys
Kaksills rattailla ajaminen jatkuu. Korostetaan että ei olla perustamassa kirkkoa (s.o. itsenäistä uskonnollista yhteisöä) mut kuitenkaan ei eletö evl.fin ohjeiden mukaan… muuten, mahtaisiko evp piispa Riekkinen olla kelvollinen ehtoollisvieras SLEYn/ SEKLn messuissa?
Niinhän se Martin porukkakin suunnilleen teki 1500-luvulla. Ja syy oli se että ne muut olivat harhautuneet, eivät he itse. Näin taitaa Kirkkokansan väkikin kokea. Eikä siinä mitään, ihan pätevä tapa toimia jos tosiaan koetaan että muut ovat harhautuneet toimimasta niin kuin kirkossa kuuluu. Pysytään yhteydessä niin kauan kuin mahdollista ja sitten mennään pakotettuina kun heitetään ulos.
2 tykkäystä
Ei eletä evl:ssäkään.
D
7 tykkäystä
Minä ainakaan en aja kaksilla rattailla. Minulle kun on sama missä kirkkokunnassa käyn kunhan vain saan säilyttää luterilaisen tunnustuksen mukaisen opinkäsitykseni. Minkään kirkon jäsenyys kun ei minua pelasta, lukuunottamatta Kristuksen Kirkkoa, jonka jäsenyyteen minut on liitetty jo kasteessani.
3 tykkäystä
Mua kyllä jollain tavalla häiritsee Kirkkokansa-nimitys. Siitä tulee sellainen fiilis, että todellinen kirkkokansa olisi nykyään vain herätysliikkeissä. Näin ei asia ole. Vaikka porukkaa on siirtynyt paikallisseurakunnista herätysliikkeisiin, on myös paikallisseurakuntien kävijämäärä kasvanut, ja kyllä paikallisseurakuntien kävijöissäkin uskotaan ihan aidosti ja usein varsin perinteisillä painotuksilla.
3 tykkäystä
Ymmärrän tunteen.
Toisaalta taas herätysliikeväkeä on patisteltu pois kirkosta ja korostettu heidän erillisyyttään kirkosta. Tällekin Kirkkokansa -nimi on vastalause, ja muistuttaa, että herätysliikeväki on vähintään yhtä lailla kirkon väkeä kuin muutkin kirkon jäsenet.
Se mitä sanot paikallisseurakunnista on varmasti monella tapaa totta. Toisaalta tässä on pientä maalitolppien siirtelyä. Aiemmin perinteinen kristillinen näkemys piti sisällään perinteisen virkanäkemyksen, ja se lienee paikallisseurakunnissa nykyään harvinainen.
2 tykkäystä
Suurin osa herätysliikeväestä ( vl ja körtit) eivät ole tuon harhaanjohtavan nimikkeen alla
1 tykkäys
Milloin? Miten? Kenen toimesta? Ehtoollisluvan evääminen ei kelpaa vastaukseksi. Onhan kymppijumis kaikille avoin.
Ovatko körtitkin herätysliikeväkeä? Mikä tekee väestä herätyksellisen?
Olenkohan itse herätysliikeläinen? Mistä sen voin tietää?
Herännäisyys luetaan perinteisesti Suomen ev.lut kirkon herätysliikkeisiin.
Jos omia luokitteluja aletaan tekemään homma menee sekavaksi.
Perinnekristillisyyttähän nämä kaikki tuppaavat olemaan. Käytetään myös nimitystä kasvatuskristillisyys koska liikkeisiin tullaan tyypillisesti syntymällä tiettyihin sukuihin.
Kirkkokansaa on kaikkialla, minne väki kirkkoon jumalanpalveluksiin kokoontuu. Viime vuonna ev. lut. kirkon jumalanpalveluksissa oli 1 626 157 tilastoitua ehtoolliskäyntiä. Kirkon jäsenmäärä oli noin 3,5 miljoonaa. Koska aktiivisimmat kirkossa kävijät käyvät ehtoollisella kymmeniä kertoja vuoden aikana, luku tarkoittaa sitä, että selvä enemmistö kirkon jäsenistä ei käy kertaakaan. Epäilen, että kulku on yhä kuitenkin suurempaa herätysliikkeiden kautta paikallisseurakuntiin kuin paikallisseurakunnista herätysliikkeisiin. Herätysliikkeisiin kertyy väkeä edelleenkin osin myös kirkkoon kuulumattomista, ja niistä osassa on edelleen hyvin aktiivisesti ulospäin suuntautunutta toimintaa, erityisesti henkilötasolla. Herätysliikkeisiin kuuluminen on lestadiolaisuutta lukuunottamatta usein vähän hämäräkin asia ihmisille itselleenkin. Hyvin harva jonkun liikkeen toiminnassa välillä mukana oleva itse identifioi itsensä jonkin liikkeen jäseneksi tai on virallisesti sen jäsen, eikä moni herätysliike kovin herkästi jäseneksi liittymislomakkeita tapaa tarjota. Ainakaan minä en ole törmännyt sellaiseen vielä yhdessäkään Suomen herätysliikkeistä, että joku olisi henkilökohtaisesti kehottanut liittymään järjestön viralliseksi jäseneksi. Oletettavasti järjestöjen viralliset jäsenmäärät ovat huomattavasti pienempiä kuin vaikkapa niiden kesäjuhlien kävijämäärät.
1 tykkäys
Toki paikallisseurakuntien aktiivit pääsääntöisesti joko hyväksyvät naispappeuden tai suhtautuvat siihen siinä määrin neutraalisti, että voivat osallistua naispappien tilaisuuksiin. Harvassa paikassa on mahdollista naispappeja enää kokonaan välttää. Tosin oman kaupunginosayhteisöni tämänhetkinen vastuupappi sattuu olemaan miespuolinen.
Perinteiset kristilliset näkemykset tai kirjaimellinen raamatuntulkinta ei kuitenkaan koostu tietyssä “konservatiivisuusjärjestyksessä” etenevistä asioista, joissa ei voi hyväksyä asiaa b jos ei ole ensin hyväksynyt asiaa a. Paikallisseurakuntapiireissä on tullut vastaan mm. nuoren maan kreationisti, joka tekee ainakin yhteistyötä naispappien kanssa. Samoin Raamatun kirjojen kirjoittajiin ja ajoitukseen liittyen on esitetty varsin fundamentalistisia ajatuksia. Sleyllä taas virallinen linja on naispappeutta vastaan, mutta nuoren maan kreationismia ei yleisesti opeteta ja sekin ajatus kaiketi pääsääntöisesti hyväksytään, että kaikkien Raamatun kirjojen kirjoittaja ei välttämättä ole se joka ensimmäisessä jakeessa lukee. Mun mielestä ihmisiä ei voi laittaa näissä asioissa yksiselitteiseen järjestykseen konservatiivi-liberaali-akselille.
Se että kymppijumis on kaikille avoin, on toki tavallaan totta, mutta tavallaan epärelevanttia. Naispappeuden vastustajille se on usein täysin vakaumuksen vastainen, ja muillekin perinteisemmin ajatteleville joidenkin paikallisseurakuntien saarnat särähtävät pahasti korvaan eivätkä täytä sitä tarvetta, jota messussa käydään täyttämässä. Kymppimessu on siis tiukemman linjan konservatiiville avoin samalla tavalla kuin pihviravintola vegaanille.
2 tykkäystä