Sakramentit ja karanteeni, eri kirkkokunnat

Erikoinen ohje. Tietääkseni esim. ravintoloissa yleisesti käytössä olevat tiskikoneet eivät käytä missään vaiheessa prosessia kiehuvaa vettä. En ymmärrä, miksi yhden henkilön käytössä oleva ehtoollispikari olisi sen kovemman desinfioinnin tarpeessa.

Lieneekö tyypillisen katolilaista katsoa asiaa velvollisuuksien kautta… Luterilaisilla ei mitään messupakkoa ole, mutta moni aktiiviluterilainen käy messussa ja ehtoollisella viikoittain ja kokisi sen estymisen tosi raskaana asiana hengellisesti. Vastauksena tähän soisi olevan ennemmin yritystä keksiä keinoja ehtoollisenvieton mahdollistamiseen poikkeuksellisissa olosuhteissa, kuin “vapautusta velvollisuudesta”.

Mutta mielenkiintoisia pointteja kaikilta, kiitos vastauksista!

1 tykkäys

No, moni aktiivikatolilainen käy messussa jopa päivittäin ihan omasta tahdostaan. Ja totta kai sen voi kokea raskaana. Messua voi tällaisessa poikkeustilanteessa kuulla netin kautta, ja hetkirukoukset ja ruusukko ovat kaikkien saatavilla kotonakin. Eukaristiaa ja sairasten voitelua papit uskoakseni tuovat sairaille karanteenialueillakin.

Toisaalta monet asuvat paikoissa, joissa ei normaalisunnuntainakaan onnistu päästä messuun.

Jakoiko pastori leivän suoraan suuhun? Silloin ollaan menty ojasta allikkoon. Esim. Italiassa roomalaiskatolisille on ymmärtääkseni annettu käsky jakaa leipä juuri kommunikantin käteen, jottei pastori kuljeta sormiaan suusta toiseen.

Sen mitä olen asiaa setvinyt, niin yhteismaljaan liittyvät riskit sen toimimisesta epidemia porttina ovat pienet. Asiaa on toki tutkittu vain vähän, mutta esimerkiksi USAn CDCn pysyväisvastaus tähän kysymykseen on ymmärtääkseni se että mahdollisuus infektion saamiseen yhteismaljasta, joka pyyhitään jokaisen käyttäjän jälkeen, on teoreettinen mutta pieni. Eikä näe estettä sen käytölle. Koska

  • Maljan pyyhintä poistaa tehokkaasti maljan pinnalle jääneet vähäiset patogeenit.
  • Jäljelle jäävät patogeenit, jotka siirtyvät esim kommunikantin huulille, elimistö tuhoaa.
  • Yhtään todistettua tapausta epidemiasta yhteismaljan kautta ei tunneta
  • ehtoollista yhteismaljasta säännöllisesti nauttivilla on muuta väestöä vastaava sairastuvuus.

Maljan jalometallisuus vaikuttaa vain vähän ja viinin alkoholipitoisuus myös vain vähän.

En siis väitä etteikö maljassa olisi patogeeneja. Niiden määrä kuitenkin lähestyy infektion saamisen kannalta merkitsemätöntä.

Käsihygienia on tärkein ja vaikuittavin asia.

1 tykkäys

Ei, käteen annettiin kuten muulloinkin tavallisessa tai intinktioehtoollisessa. Ja yleensä aina olen myös nähnyt papin käyttävän käsidesiä, myös ennen nykyistä koronaviruskohua.

Kaikissa ortodoksisissa seurakunnissa käytetään aina yhteismaljaa ja yhteistä lusikkaa - mukaan lukien Afrikan ebola-alueet. Ikoneja ja siunauksen välittäviä papin kättä, siunausristiä ja ehtoollismaljaa suudellaan niin kuin aina ennenkin. Samoin diakoni tyhjentää ehtoollismaljan loppuun, vaikka lusikka on käynyt kaikkien ehtoollisesta osallistuneiden suussa. Silti ort. papit ja diakonit eivät sairasta sen enempää kuin muutkaan, eikä siellä Afrikassa ole ort. papit kuolleet ebolaan, joten tuskinpa korona sen kummempi on.

Jos joku pelkää sairastuvansa Jumalamme ruumiista ja verestä, hänen on ehkä hyvä jättäytyä itse pois ehtoolliselta ja keskittyä vahvistumaan rohkeuden hyveessä.

3 tykkäystä

Ok. Olen varmaan kerran nauttinut (15v sitten) ja silloin pappi kastoi öylätin viiniin ja laittoi kommunikantin suuhun.

Näin minäkin aina sanon. No en tuota rohkeuden hyvettä. Saa pelätä. Tosin nyt olen vanhusten laitoksessa harjoittelussa, niin olen rajoittanut kaiken muun kanssakäymisen isommissa tilaisuuksissa minimiin. En käy nyt kirkossa, en pelkää ehtoollisesta sairastuvani tai joutuvani taudinkantajaksi vaan kanssaveljen pärskimisestä.

D

2 tykkäystä

Sleyn koronavirusohjeistus:

Poimisin tästä esiin kädestä käteen kulkevien kolehtihaavien kieltämisen ja ehtoollispikarin pitämisen koko ajan ehtoollisvieraan omassa kädessä ilman ehtoollisenjakajan kosketusta.

1 tykkäys

Kun HIV aikoinaan riehui pahimmillaan, muuan katolinen sääntökuntaveli ihmetteli kovasti, kuinka joku edes voi epäillä sairastuvansa Kristuksen verestä. Niinpä…

2 tykkäystä

Ruotsissa meillä ei suuret vaikutukset: https://www.svenskakyrkan.se/nyheter/coronaviruset-hindrar-inte-gudstjanstfirandet-

Eli kädet pesulle ja kosketus (t.ex. Guds frid) minimointiin.
(Terveysviranominen tiedot: Covid-19 — Folkhälsomyndigheten )

Näin Facebook tämä linkki, jossa asia käsitellään suhteessa eri kirkot, mielenkiitoinen: Church and Coronavirus - Liturgy

Minä ymmärsin, että kulta ja hopea ovat hygieni kannalta parempi. Kotiseurakuntani pyhät astiat ovat kullatut. Meillä jaettu leipä saa itse kastaa viini. Katsotaan sunnuntaina jos asiassa muutos.

Ehtoollinen elinehto meille kristityille. Tietty tavalla harmi, että virallinen pakko ei ole, mutta pakko ei tee meidät kristityksi. Se tekee yhteys Jumalaan.

Luonnollisesti näin jalometallisen kalkin osalta. Samoin väkevöity viini auttaa. Mutta altistustumisajat näille ovat niin lyhyet ehtoollisella kävijöiden välillä että vaikutus bakteereihin ja viruksiin jää teoreettiseksi.

1 tykkäys

Sley:llä hyvä ohjeistus!

I see. En tiennyt, että altistumisaika on avaintekijä. Muistan papin, joka oli huolellinen että myös purifikaattori oli hyvä ja sitä liikutettiin (aina eri kohta liinaa koskee kalkkiin). Se piti myös pestä tarkoin. Kannattaa kuitenkin ottaa kultaus tai hopeointi pyhiin astioihin! :innocent:

1 tykkäys

Tärkein yksittäinen asia on tosiaan kalkin sisä- ja ulkopinnan puhdistaminen hyvin liinalla. Samalla myös kalkin kiertäminen niin että peräkkäin ei juoda samasta kohtaa. Tuota liinan puhdistavaa vaikutusta voisi muuten vielä moninkertaistaa kastamalla liinan väkiviinaan.

Viittasin aiemmin tuohon CDC:n ohjeeseen, joka siis on julkaistu tiivistelmä American Journal of Infection Control lehdessä. Ohessa linkki.

Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että niissä kirkoissa on hyvin erilaisia suhtautumisia:

  • Niissä, joissa on käytössä erillispikarit, kielletään yhteismalja. Ja leipä jaetaan käteen.
  • Ja niissä kirkoissa, joissa on ok nauttia vain leipä, niin ollaan siirrytty jakamaan ehtoollinen vain yhdessä muodossa.
  • Indiktiosta vaikuttaa olevan kahta koulukuntaa, toiset kieltävät sen epähygienisena, toiset pitävät sitä hygienisena vaihtoehtona, useimmiten molemat ihan perustelemattomasti.
  • Kirkoissa, joissa on käytössä pääsääntöisesti/ainoastaan yhteismalja tarkennetaan hygieniaa

Hienoa on, että kaikkialla korostetaan käsihygienian merkitystä! Jos messussa saa taudin, niin kaikkein todennäköisimmin sen saa omista käsistään, joilla hieroo suutaan tai silmiään. Itselle tulee tästä yhteismalja-keskustelusta aina vähän red herring mieleen. Se ohjaa keskustelun pois siitä mikä on oikeasti tärkeää:

  • Jos olet kipeä, tai sinulla on oireita muuten, pysy kotona.
  • Jos sinulla on sairaus, joka alentaa vastustuskykyä, kannataa harkita kotiin jäämistä (muutenkin epidemian aikana kannattaa jättää ihmiskontaktit minimiin.)
  • Kun tulet kirkkoon, pese ja desinfioi kädet!
  • Kädet on hyvä desinfioida myös ennen ehtoolliselle menoa.
  • Ei kättelyjä yms.
  • Käsien koskettelua vaativien rakenteiden huolellinen puhdistaminen (oven rivat, alttarikaiteet, kirkkokahveilla kahvitermarit yms.)
  • Kirkkokansan on hyvä ottaa huomioon ne, joita asia eniten huolettaa, ja päästää heidät ensin ehtoolliselle
2 tykkäystä

Väkevöity viini ei auta tippaakaan. Alkoholin on oltava 70 prosenttista, ennen kuin se torjuu koronaviruksia. Voisi olla aika jytkyä jos viiniin sekoitettaisiin pirtua, että siitä tuli 70 prosenttista.:joy:

1 tykkäys

Joo, olet ihan oikeassa, väkevöity viini ei desinfioi astiaa.

1 tykkäys

Joo, olet ihan oikeassa, väkevöity viini ei desinfioi astiaa mitenkään riittävästi. Väkevöity viini on myös aseptinen, muttei niin paljon että sen vaikutuksia voisi mitata. ts. sitä ei voi käyttää desinfiointiin.

Olen samaa mieltä, toimenpiteet vaikuttavat oikeasti tehokkailta ja ovat myös realistisesti toteuttamiskelpoisia. (Mies tosin epäili kaikkien käsienpesun toimivuutta isossa messuyhteisössä, mutta käsidesi ajanee saman asian.) Ei mitään omituista kiehuvan veden politiikkaa, joka ei luultavasti anna mitään todellista hyötyä verrattuna normaaliin konepesuun, tai muuta näyttävää mutta hyödytöntä puuhastelua. On myös hyvä ottaa esiin kristillinen lähimmäisenrakkaus tartuntojen välttämisessä. Omana opiskeluaikanani opetus korosti enemmän tärkeyttä käydä ehtoollisella mahdollisimman usein, ja niinpä kynnys jäädä pois messusta sairauden takia taisi olla suunnilleen siinä, että jalat kantavat bussipysäkille asti… Edelleen silti jää auki alkuperäinen ihmettelyni siitä, onko mikään kirkkokunta edes pohtinut ehtoollisen järjestämisen mahdollisuutta laajamittaisten karanteenien yhteydessä.

1 tykkäys

Nyt alkoi kiinnostaa. Onko siis tarpeellista/hyödyllistä tehdä molemmat? Olen ollut siinä luulossa että kädet ensisijaisesti pestään jos mahdollista, ja mikäli on tilanne jossa ei voi pestä käsiä ja/tai käsiä joutuisi pesemään niin usein että iho menisi pahasti rikki, voi pesun korvata desinfioinnilla.