Kiitos! Tätä juuri tarkoitin, kun kirjoitin edellä ristin reliikeistä, mutta en muistanut lähdettä.
Mulla ei ole ensimmäistäkään ikonia tai vastaavaa potrettia seinillä tai pöydillä tai edes varastokomeron pimeimmässä nurkassa. Ei ole eikä tule.
Nää Maria- ja pyhimys-kultit lähinnä ärsyttää.
Koita kestää, että jotkut ovat saaneet mielenrauhaa ja apua rukoillessaan ikonien äärellä. Ei sinun toki tarvitse pyhäinkuvia omaan kotiisi päästää jos inhottaa.
Jos on sellainen “keskittymishäiriöinen” hösöttäjä kuin minä, helpottaa ikonikuva keskittymään ajattelemaan Jumalaa, Jeesusta, jolloin rukous on (ainakin minulla syvempää).
Mitä Mariaan tulee, niin oletko todella sitä mieltä, ettei sillä ollut mitään merkitystä, että hän kantoi Jeesuslasta ja synnytti hänet? Jeesus on vaikuttanut matkojenkin päästä ihmisiin. Ajatteletko myös, ettei Jeesus tunne mitään erityistä rakkautta maiseen äitiinsä?
Minuakin ärsyttää monet asiat. Usein on kyse muista ihmisistä. Mainstream kristillisyys ärsyttää minua hieman harvemmin.
Nolonso, on ehkä informoitu väärin. Kyllä Pyhien kuvat ovat kirkon historiaa. Meillä on paljon erilaisia kuvia, se että sinulle ei niitä tule, ei kannata olla niin varma. Miksi ei.
Tunnen suomalaisia luterilaisia pappejakin, joilla on ikoneita ja jotka käyvät ortodoksisen kirkon palveluksissa, mutta eivät voi liittyä ortodoksiseen kirkkoon, koska eivät halua menettää papin työtään.
1 tykkäys
Tuo yhtälö on kieltämättä vaikea. Jo päiväisen leivän löytämisen joutuu ajattelemaan uudestaan.
1 tykkäys
En tiedä onko tämä jotenkin epähieno kommentti, mutta ei varmaan kannatakaan liittyä, jos uskonnäkemys mahdollistaa luterilaisena pappina toimimisen. Jos on ortodoksinen näkemys, niin luterilaisena pappina toiminen olisi lähinnä huijausta.
3 tykkäystä
Naispapeista ei voi edes tulla ortodoksisia pappeja, eikä miespapeistakaan tuosta vain. Ja myös vaimon täytyy liittyä ortodoksiseen kirkkoon.
Itse muistan kuulleeni helluntailaisilta juttuja salaa heidän kasteensa ottaneista luterilaisista papeista. Näitä käytettiin sitten todisteena helluntailaisuuden erinonaisuudesta. Niinpä kerran eräs tämän jutun kertonut järkyttyikin kun sanoin, että sellaisten pappien pitäisi rehellisyyden nimissä erota viroistaan ja kääntyä helluntailaisiksi.
3 tykkäystä
Minäkin tiedän “pappeja” jotka varmaan haluaisivat liittyä Suuren Kurpitsan kirkkoon jos voisivat tehdä menettämättä pappisoikeuksiaan. Ja tiedän 100% varmuudella että (ainakin) yhdellä pastorin virkaa tekevällä hemmolla on seinillään ja pöydillään enemmän Elvis-kuvia kuin normi ortodoksilla pyhimysten (pl. Simon Templar) ja Marian kuvia.
Eli kahdella sanalla ilmaistuna: So What?
Eihän siinä ole minun mielestäni mitään kielteistä, jos luterilaiset papit käyvät ortodoksisissa palveluksissa. Luterilaiset ovat innokkaampia ekumenisteja kuin ortodoksit.
1 tykkäys
Ihmeitä tapahtuu rukouksessa paljonkin, koska meillä on rukouksia kuuleva Jumala.
Tähän erityisesti Jeesus kehottaa Isämeidän rukouksessa, se että onko tässä mukana jotain esineitä, ei vaikuta asiaan mitenkään.
Näin Raamattu meitä opettaa.
1 tykkäys
Olen sellainen ekumeeninen kirkkokuntien sekakayttäjä, etten osaa kauheasti tuomita tai julistaa niitten keskinäistä paremmuutta, enkä katso, että minulla on siihen mitään oikeuttakaan.
Yleensä ottaen olisi parempi jos eri kristittyjen kirkkojen /suuntausten /mielipiteiden edustajat muistaisivat paremmin olevansa kaikki kristittyjä ennen kuin jonkin kristityn alaryhmän jäseniä. Joskus jopa tuntuu että on helpompaa tulla juttuun ihan eriuskoisen kanssa kuin oppiriitelevän toisen kristityn.
After all, emme lapsena itse valitse kirkkokuntaamme, vaan meidät rekisteröidään sinne, missä vanhempamme ovat. Minä satuin syntymään siihen Suomen isoimpaan kirkkokuntaan. Näin tämän näen, en osaa pitää evl-kirkkoa jotenkin parhaana Jeesuksen seuraajien nykyisten porukoiden joukossa. Viime vuosina olen pikemminkin alkanut tuntea päinvastoin. Olen tutustunut katoliseen kirkkoon
ja ortodoksisessa kävin jopa katekumeenikurssin. Näin noissa molemmissa kirkkokunnissa paljon hyvää, samoin niitten opeissa ja kirjoituksissa ja liturgioissa.
En osaa antaa Lutherille samanlaista arvoa kuin apostoleille ja profeetoille. Hänelläkin oli paljon hyviä ajatuksia, mutta hänen nimeään kantavalla kirkollani alkaa trenditulkinta peittää alkuperäisen sanan.
Katolisestakin kirkosta kuuluu kummia, viimeksi itävallasta.
Ortodoksikirkko vaikuttaisi olevan ainakin toistaiseksi parhaiten raiteillaan, eikä ainakaan ulospäin näy sellaista poliittista taistoa, missä oma kirkkokuntani rypee kaulaansa myöten. Saisikohan siellä Ortodoksikirkossa elää uskonelämäänsä ja jumalanpalveluselämäänsä loppuelämänsä keskittyen Jumalan kiittämiseen ja ylistämiseen, muiden seurakunnan jäsenten kanssa?
Harva meistä evluteista siirtyy toiseen kirkkokuntaan, useampi kai nykyään sitten eroaa kokonaan porukasta.
Minun yli kymmenen vuoden kokemukseni mukaan saa.
2 tykkäystä
Mielestäni tämä ei ole mahdollista. Kristittynä ollaan aina lähtökohtaisesti ja ensisijaisesti kirkon jäsenenä. Kasteessa tullaan kristityksi, joka on yhtä kuin kirkon jäsen.
Kaste-ekumenia tekee tästäkin monimutkaista.
Jos Luoja suo, olen tammikuussa yhdellä kasteellani sekä luterilainen, katolilainen että ortodoksi.
4 tykkäystä
Huomaan itsestäni että ortodoksien ja seurassa ikäänkuin “puolustan” katolilaisia ja luterilaisia (ja kaikkia orientaaleja). Katolilaisten seurassa puolustan ortodokseja ja luterilaisia ja luterilaisten seurassa ortodokseja ja katolilaisia.
Muiden uskontokuntien edustajien kanssa yhteinen sävel löytyy yleensä rukouselämän yhteneväisyyksistä.
Kaikkein eniten ärsyttää se että ortodoksit esim. katekumeenikurssillä monesti määrittelevät itsensä sillä miten he eroavat luterilaisista ja katolilaisista. Puhutaan myös ensimmäisen vuosituhannen aikana ortodoksisuuden leviämisestä. Miksi ei kristinuskon?
Samaa vikaa on sekä luterilaisilla että katolilaisilla. Määritellään oma identiteetti toisista eroavuuden avulla.
Kyllä kristittyjen pitäisi olla katolisempia koska meidän Herramme kuoli kaikkien puolesta, ristin uhri on ensi sijassa katolinen (yleinen, kaikkia koskeva).
11.Muistakaa sentähden, että te ennen, te lihanne puolesta pakanat, jotka olette saaneet ympärileikkaamattomien nimen niiltä, joita, lihaan käsillä tehdyn ympärileikkauksen mukaisesti, sanotaan ympärileikatuiksi 12.että te siihen aikaan olitte ilman Kristusta, olitte vailla Israelin kansalaisoikeutta ja vieraat lupauksen liitoille, ilman toivoa ja ilman Jumalaa maailmassa; 13. mutta nyt, kun olette Kristuksessa Jeesuksessa, olette te, jotka ennen olitte kaukana, päässeet lähelle Kristuksen veressä. 14.Sillä hän on meidän rauhamme, hän, joka teki molemmat yhdeksi ja purki erottavan väliseinän, nimittäin vihollisuuden, 15. kun hän omassa lihassaan teki tehottomaksi käskyjen lain säädöksinensä, luodakseen itsessänsä nuo kaksi yhdeksi uudeksi ihmiseksi, tehden rauhan, 16.ja yhdessä ruumiissa sovittaakseen molemmat Jumalan kanssa ristin kautta, kuolettaen itsensä kautta vihollisuuden.
Ef. 2:11-16
3 tykkäystä
olevansa kaikki kristittyjä ennen kuin jonkin kristityn alaryhmän jäseniä
Kasteessa tullaan kristityksi, joka on yhtä kuin kirkon [siis: kristityn alaryhmän] jäsen.
Olen kovasti eri mieltä @SanGennaro:n kanssa, hän kun katsoo, että kaste liittää paikalliskirkkoon. Näinhän ei Raamattu opeta. Kaste liittää Kristukseen, ei paikalliskirkkoon, ja siksi olemme ensi sijassa kristittyjä – kuten @Sakarja oikein sanoo. Kastetta koskevat raamatunkohdat eivät puhu oikeastaan mitään seurakunnan jäsenyydestä (Matt.28, Mark.16:16, Gal.2:27, Kol.2:12). Tosin, jos joku on kastettu ja kristitty, hän kuuluu paikallisseurakuntaankin, mutta se jäsenyys ei kuulu sakramentin olemukseen.
2 tykkäystä
Kaikki kastettavat (ainakin aikuisena kastetut) kuitenkin kokevat yleensä liittyvänsä niihin jotka heidät kastavat. Vai menevätkö ihmiset esim. luterilaisten luo kasteelle liittyäkseen katolilaisiin?
Kirkkokuntien tilanne nykyään on se että kaste ei tunnu oikein liittävän mihinkään.
Olen ortodoksien katekumeenikurssilla odottanut että saisin liittyä Kristukseen eli siis Kirkkoon, mutta minua ollaan liittämässä johonkin “ortodoksisuuteen” eikä siinä mitään, liityn mielelläni sinne minne kasteeni minut oikeuttaa liittymään.