Kristillistä sionismia, kuten sionismia ylipäätänsäkin, on olemassa montaa lajia.
Useimmat kirkot näyttävät edustavan Israelin suhteen supersessionismia, eli ns. korvausteologiaa, jossa kirkot ovat korvanneet Israelin ja Jumalan lupaus valitulle kansalle on unohdettu.
Tämä on teologinen harha-askel. Oma kristillinen sionismini on sanottu auki aiemmassa kommentissani.
D
Amerikan ortodoksit ja katolilaiset ovat yleensä demokraatteja, mutta en tiedä ovatko kaikki.
Katolilaiset eivät ainakaan ole yleensä USA:ssa demokraatteja. Varmaan löytyy joku tutkimus prosenttiosuuksista.
Pew researchin mukaan katoliset ovat jakaantuneet aika tasaisesti kahden puolueen välillä. Viimeisin tieto minkä löysin oli vuodelta 2024 ja siinä katoliset jakaantuivat republikaani-demokraatti-akselilla prosentein 49/44 eli hiukan enemmän republikaaneja. Ortodokseilla vastaava luku oli 50/44. Ylipäätään kristityillä republikaanien kannatus on isointa valkoisten kristittyjen kohdalla. Perinteisesti mustissa kirkoissa luku on 20/72 ja esimerkiksi juutalaisten keskuudessa 31/66.
Prosentit eivät ole yhteensä sata, koska pieni osa kannattaa muita kuin kahta pääpuoluetta. Lähde
Raamatun Israelin ja nykyisen Israelin valtion samastaminen on kyllä aikamoinen hyppy ja johtaa harhaan. Itse en tarkastele Israelin valtion toimia uskonnollisten silmälasien läpi.
Luin tuota kohtaa Ilmestyskirjasta vähän aikaa sitten, kun oli juuri miettinyt tätä ketjua täällä ja sitä miten Lähi-idän tapahtumat tällä hetkellä virittävät keskustelua Lopun ajoista.
Tuli mieleeni että nainenhan on läpi Raamatun Israelin kansan symboli ja Raamatussa myös profetoidaan Israelin kääntymys tuntemaan Messias Kristuksessa. Jospa nainen on Israelin uskollinen jäännös, tai jopa laajemmin kuva koko ihmiskunnasta joka joutuu taistelemaan saadakseen tulla syntymään uudestaan Hengestä, uskon kautta. Nainen, ihmiskunta jolle Kristus on sovituksessaan antanut mahdollisuuden yrittää synnyttää Kristuksen eli siis uskoa, mutta peto on koko ajan vaanimassa syntyvän lapsen henkeä.
Tämä on linjassa myös sen Raamatun tulkintalinjan kanssa että monet muutkin Raamatun messiaaniset symbolit ovat sellaisia että niitä on yhdistetty sekä Mariaan että uskoviin, kirkkoon.
Läntisessä katolisuudessa tuo auringon ja kuun ympäröimä nainen on raamatunjae jonka yleisesti ajatellaan todistavan Marian taivaan kuningattaruudesta.
Sionismi-ketjuun aivan sopiva keskustelunaihe, kunhan pysytään politiikasta erossa. Historiallinen näkökulma onkin ehkä tähän parempi. Historiasta puhuttaessakin tietysti joudutaan mainitsemaan politiikka.
Sionismi on tuottanut ilmiön jossa ympäri maailmaa asuvia etnisiä juutalaisia on kansainvälisten sopimusten valtuuttamana kuljetettu asumaan Palestiinaan.
Miettikääpä miltä tuntuisi jos Ukrainan vapauttaisivat kansainväliset joukot ja siellä asuvien etnisten suomalais-ugrilaisten päätettäsiin voivan muuttaa vapaasti Suomeen ja Eestiin ja heille pitäisi antaa täältä omia alueita.
Totta kai tällainen aiheuttaa kitkaa paikalla asuvien ja tulokkaiden välillä. Itse sanoisin suoraan, että sionismi on aiheuttanut nykyiset ongelmat Palestiinassa ja ympärysmaissa.
Ennen sionistista maanvaltausta, alueella oli jo ongelmia, niitä on ollut siellä jo raamatullisina aikoina. Egyptiläiset valloittelivat kaupunkeja Palestiinassa, Aleksanteri Suuri kävi tekemässä omat valloituksensa, roomalaiset valloittivat koko alueen ja muslimien valloitukset saivat aikaan erikoisia liittoutumia. Jotkut alueella asuvat vastustivat muslimien tuloa ja jotkut liittoutuivat heidän kanssan, mikä aiheutti riitaa myös paikallisten välille. Jopa keisari Konstantinopolissa teki sopimuksen muslimien kanssa, että jos he käyvät tuhoamassa vuorilla asuvia muslimeja vastustavia sissisotilaita, muslimit eivät etene kohti Konstantinopolia, mikä tietysti aiheutti katkeruutta, koska koettiin omien kääntyneen vastaan. Ristiretket hajottivat vielä lisää kun eurooppalaiset ottivat hallintaansa alueita ja myöhempina vuosisatoinakin pyrkivät vaikuttamaan asioihin, olihan sotilaallinen muslimivalloitus todellinen uhka Euroopalle vielä lähes 1700-luvulle tultaessa. Sionismin seuraukset eivät ole niitä ongelmia ainakaan helpottaneet. Soppaan on tuotu yksi uusi tekijä lisää.
Vaikka on lähes mahdotonta erottaa sionismista pois 2. maailmansodan jälkeistä politiikkaa, on nähtävä myös se, että sionistiset pyrkimykset käyttivät hyväkseen tilannetta jo ennen 2. maailmansotaa ja sodan jälkeen.
Nykyinen Israelin valtio ei ole ainoastaan sodanjälkeisten rauhanneuvottelujen tulos vaan myös sionistinen pyrkimys, lobbauksen tulos. Se, millaisia kristittyjen sionistiset näkemykset ovat, on tämän ketjun aihe.
Sanoisin että Israelin valtio on Raamatun profetioiden täyttymys.
Aihe on todella mahdoton, en pysty oikeastaan ottamaan edes kantaa. Raamatun tulkinta näissä on ristiriitaista. Samoin se mitä näemme tapahtuvan on liian hämmentävää uskolle. Aikamoinen ihme ja sallimus on Israelin syntyminen uudestaan v. 1948. Voi vahvasti olettaa sillä olevan suuri merkitys lopun ajoille.
Ymmärtääkseni luterilaisuus ei ole ollenkaan sionistinen. Viidesläiset ovat tuoneet maltillista sionismia lähetyksen lomassa luterilaisten tietoisuuteen.
Vaikea uskoa, että profetia koko nyky Israelin kääntymisestä Jeesuksen puoleen näyttää edelleen utopialta. Kristityksi tullaan kuitenkin pikkuhiljaa sielläkin niin kuin muuallakin edelleen.
Luterilaisuudessa ilmeisesti on edelleen kanta, jossa juutalaisten tulisi pysyä hajaantuneena kansojen keskuudessa ja ko. valtion muodostuminen on vain lihan teko, koska emme ole pystyneet turvaamaan rauhaa siellä. Tosin on aina pidetty yllä profetiaa, että maailman viimeinen taistelu käydään Israelissa. Minulle kaikki on sekavaa ja käsittämätöntä eikä lisää uskoa Kristukseen.
Luen mielenkiinnolla viisaiden ja lukeneiden kirjoituksia aiheesta suurennuslasillakin kirjaimellisesti, mieluummin näin ollen kuuntelisin.
Itselle suurin kysymys koskien näitä tapahtumia on se, miksi ajatellaan että raamatullinen Israel syntyi tässä uudelleen. Itse en näe nykyisten tapahtumien osapuolissa raamatullista Israelia. Yritän kuitenkin oppia kaikkien näkökulmien perusteita.
Voi olla että vuonna 1948 syntyi valtio Jumalan sallimuksesta. Eri asia on syntyikö siinä Israel uudelleen.
Silloin kun jokin asia ei lisää uskoa Kristukseen, se kannattaa jättää sivuun, vaikka sitä seurakunnassa pidettäisiin esillä. Tärkeimmät asiat ensiksi.
Miksi olisi erikseen raamatullinen Israel ja joku muu Israel? Eivätkö nykyiset juutalaiset ole samaa kansaa, mistä Raamatussa kerrotaan.
Mielestäni raamatullinen Israel perustuu Jumalan liittoon, ei geneettiseen juutalaiseen perintöön.
Kiinnostaakin nimenomaan tuo, miksi ajatellaan että lupaukset liittyvät enemmän genetiikkaan kuin lupaukseen ja liittoon. Lupaushan ei ollut avoin lupaus vaan piti sisällään liiton. Aabrahamilla on myös jälkeläisiä jotka eivät pidä liittoa.
Ei kai Jumalan liitto ole siitä kiinni, pitävätkö ihmiset sen.
Israelin kohdalla Jumala kuitenkin näyttää konkreettisesti rankaisevan siitä ettei liittoa pidetä. Ei Jumala armahtanut omaa Poikaansakaan ja Israelista Jumala puhuu usein lapsenaan ja poikanaan. Nyky-Israel näyttää minun mielestäni ulkoapäin katsottuna enemmän rangaistukselta kuin liiton lupauksen täyttymykseltä. Minä olen tietysti kuitenkin vain ihminen, en Jumala, ja Jumalalla on omat tiensä.
On Jumala minuakin rankaissut/kurittanut ja liitto on silti ollut voimassa.
Samoin minua on kuritettu. Kristityt on oksastettu jaloon puuhun.
Näkökulmani on kuitenkin se, että nykyinen tilanne Palestiinassa ei minusta vaikuta lupausten täyttymykseltä vaan lopun ajan Antikristukselta ja eksytykseltä, ja myös liiton rikkomiselta, josta seuraa rangaistuksia. Ennen loppua ehtii kuitenkin vielä tapahtua kaikenlaisia käänteitä. Lopputulos voi olla yllättävä kaikille. Israelilla on aivan varmasti merkittävä osa Herran päivässä.
Ainoastaan siltäosin, että heprean kieli syntyi uudelleen, valtio syntyi ja juutalaisia palasi maahan(sa).
Sitäkin siellä voi tapahtua tai tulla tapahtumaan.
Jumala ei ole rikkonut lupauksiaan tai liittoaan, Israelin kansa lukuisia kertoja, miksei nytkin, jos sinusta siltä tuntuisi.
Niitä on aina seurannut
Uskoisin näin ja messiaanisten, eli Jeesuksen vastaanottavien juutalaisten määrä kasvaa.
Kaikkein varmimmin näin. Valtion synty oli ennenkaikkea merkki.
Itse en ole kuitenkaan aivan varma että se oli Jumalan merkki. On mahdollista että se on eksytystä. Jonkinlainen Jumalan sallima merkki siis kuitenkin.
Israelin puolustusministeri ja asevoimien päällikkö Moshe Dayan 1956 “Why should we complain of their fierce hatred to us? For eight years now, they sit in their refugee camps in Gaza, and before their eyes we transform the lands and villages where they and their fathers dwelt into our estate.”
Dayan oli ateisti. Sionismi ei ollut alun perin uskonnollinen, vaan nationalistinen liike. Ortodoksijuutalaiset vastustivat sionismia ja Israelin perustamista melko voimakkaasti. Kristillinen sionismi ei voi sivuuttaa sionismin nationalistisia ja väkivaltaisiakaan ulottuvuuksia. Minulla on aiheesta noin metri kirjallisuutta luettuna ja olen tietoisesti vältellyt osallistumista aiheeseen.
On vaikea sanoa että Israel eläisi tällä hetkellä Jumalan tahdon mukaan. Ja samalla uskon että Jumala pitää Israelista huolen, vaikka se hajotettaisiin taas maailmalle.
Oma kristillinen sionismini lähtee siitä, että Jumala edellyttää edelleenkin Israelina kohtelemaan joukossaan olevaa muukalaista hyvin. Jos se tekee niin, niin se on siunattu. Jos se ei tee niin, niin sille käy huonosti. Fakta on se, että Israelissa kaikki eivät ole samalla viivalla. En tiedä pitäisikö niin olla. Jumala on osoittanut kansoille alueiden rajat jotta nämä etsisivät Jumalaa. Jos sitä ei tapahdu, niin ei tapahdu rajojakaan.
Lähi-idässä ei ole viatonta puolta. Kristittyjenkin käsissä on verta vuoden 1948 jälkeen. Palestiinalaisten osallisuudesta on hankala puhua historiallisena jatkumona. Kyse on ollut pikemminkin Israel vastaan arabit, mihin maahan nämä kuuluvatkaan.
Aaliahien myötä juutalaiset eivät palanneet tyhjään maahan 1800-luvun lopulta lähtien, kuten eivät myöskään Joosuan johtamina.
Se mitä itse teen, on se että rukoilen rauhaa Lähi-Itään. En ole kummankaan puolella. Jumalan tahto toteutuu Israelista ja arabeista huolimatta. En pidä selviönä, että tämä on viimeinen Israel tai ensimmäinen Palestiina.
D
Tässä sanoitat minun ajatuksiani. Kiitos että otit kantaa, vaikka olet vältellyt sitä.
Itse en hetkeäkään epäile että Jumala pitää Israelista huolta loppuun saakka. Asiat eivät vain ole kovinkaan yksinkertaisia, ja olen myös aivan varma siitä että pahan voimat käyttävät näitä Jumalan suurien lupauksien sisältöjä vääristelemiseen ja eksyttämiseen.