Ikävä kuulla, että olet joutunut kokemaan tällaista. Tarkoitukseni ei ole ottaa kantaa tilanteeseen - enhän minä ulkopuolisena edes voisi tehdä niin - mutta toivon, ettet antaisi yhden ikävän kokemuksen värittää käsitystäsi koko Lähetyshiippakunnasta kirkkona. Me kaikki, myös pastorit, olemme syntisiä. Voisiko olla, että tilanteessasi yhden pastorin arviointikyky on pettänyt? Tällaisethan olisi toki paras koettaa selvittää kys. pastorin kanssa keskustellen.
Mitä Väisäsen kasteoppiin tulee: oletko lukenut LHPK:n vuosikirjasta 2015 artikkelia “Jumalan sana, kaste ja uudestisyntyminen”? Se on LHPK:n konsistorin lausunto Väisäsen kasteopin herättämään keskusteluun. Jos olet lukenut sen, niin mitä ajattelet siitä? Jos et, niin suosittelen lämpimästi lukemaan.
Mitä virkaan ja sakramentteihin tulee: CA V sanoo, että sanan ja sakramenttien virka on asetettu siksi, että ihmiset saisivat uskon. Kyse ei ole mistään yhtään vähemmästä. CA XIV puolestaan sanoo: “Kirkollisesta järjestyksestä seurakuntamme opettavat, ettei kirkossa kukaan saa julkisesti opettaa eikä hoitaa sakramentteja ilman asianmukaista kutsumista”. Miten siis mielestäsi näiden valossa on suhtauduttava tilanteeseen, jossa joku hoitaa sakramentteja ilman asianmukaista kutsumista? LHPK:han ei sano, että esim. naispapin toimittama ehtoollinen ei missään nimessä olisi oikea. Sen tietää yksin Jumala. Mutta, jos joku toimittaa ehtoollista ilman asianmukaista (ts. vastoin Jumalan säätämää) kutsumista, niin kysymyksiä siitä ainakin herää. On aivan luterilaisen uskonopin mukaista sanoa, että sakramentteja toimittamaan tarvitaan virka. Ilman virkaa ei saa toimittaa sakramentteja.