Säilän tyyli on yleisesti ottaen varovaisinta mitä tulee Sleyn johtokolmikkoon, ja jos on vaikka katsonut viimevuotisen Kirkkokansan adventtijuhlan paneelikeskustelua niin siinä huomaa, miten Säilä siinäkin puhuu paljon varovaisemmin kuin muut herätysliikejohtajat.
Tähän voi olla syynä sekin, että Sley on ottanut aika ison askeleen Porissa, siitä suuremmin meteliä nostamatta. Sleyn Porin messuyhteisöhän ajettiin pois Väinölän kirkosta, ja tämän kuun alussa messut aloitettiin uudessa paikassa, Esikoiset ry:n rukoushuoneella, kuten täälläkin on ollut puhetta. Kyseisellä tilalla ei ole ehtoollislupaa. Päätös jatkaa messuja Porissa tästä huolimatta on iso, mutta linjakas, sillä viime vuonna herätysliikejohtajat yhdessä totesivat, ettei yhtään olemassa olevaa messuyhteisöä anneta lakkauttaa.
Nyt Sley on kuitenkin epävarmassa tilanteessa. Ottaako kirkon johto tuosta tilanteesta kopin niin, että Sleyn asemaa kirkossa alettaisiin haastamaan tuon ratkaisun vuoksi? Ja vaikka sitä ei tehtäisi nyt, niin se voidaan tehdä haluttaessa myöhemmin.
Luulen osasyynä Säilän sovinnolliseen kirjoitteluun olevan sen viestiminen, että Porin ratkaisu ei ole Sleyn taholta mikään päätös irtiotosta koskien kirkkoa. Ei tuota Porin päätöstäkään kevyesti tehty, vaan ensin yritettiin tietääkseni kovasti saada sellainen paikka, jolla ehtoollislupa olisi. Omiakin tuossa varmaan halutaan rauhoitella, ja osana tätä minusta tuntuu, että Porin vaikeasta tilanteesta on aika varovaisesti tiedotettu omallekaan väelle.
Täällä on ollut aika paljon Sleyn ja LHPK:n välisen eron korostamista, ja varmasti varsinkin alkuaikoina erilaisia yhteentörmäyksiä on ollut. En itse Sleyn jäsenenä, mutta monia LHPK:laisia tuntevana ja heidän jumalanpalveluksissaan vierailleena tunnista moniakaan noista syytteistä. Lisäksi pidin kovin ikävänä sitä, miten @Kierkegaard in kertomaan siitä, miten hyvänä hän koki pastorinsa huolestunutta puhelua on pidetty niin kovin negatiivisena varsinkin, kun se näyttää hänelle itselleen olleen positiivinen kokemus. Tuohan on ihan ymmärrettävä käytäntö seurakunnassa, jossa pastori oikeasti tuntee seurakuntalaisensa, eikä sitä tarvitse nähdä minään valvontana tai kyttäämisenä. Jos sinulla on ollut tapana käydä porukan kanssa vaikka lenkillä joka viikko ja sitten käykin niin, että kuukauden ajan sinua ei ole näkynyt, niin se, että joku ottaa yhteyttä ja kysyy onko kaikki hyvin on lähinnä merkki välittämisestä. Näin minä tuon näen. Isommissa yhteisöissä tuo olisi vaikeampaa eikä ehkä niin luontevaa.
Itse olen LHPK:ta huolestuneempi ELY:stä. Siellä taidettiin säikähtää sitä, kuinka sitä ei kaikissa pääkaupunkiseudun seurakunnissa pidetä salonkikelpoisena. Tuloksena sitten julkilausuma, jossa painotetaan uskollisuutta kirkon päätöksenteolle tilanteessa, missä taistelu avioliitosta käy kuumimmillaan: Evankelinen lähetysyhdistys ELY ry ja ELY vastaa seurakuntien arvosteluun: ”Emme koe olevamme minkäänlainen kirkollinen protestiliike” - Kirkko ja kaupunki
Aiemmin on ollut puhetta siitä, kuuluuko tietynlainen taisteluasenne oleellisesti evankelisuuteen. Ei tietenkään pidä hakea taistelua taistelemisen vuoksi, mutta kyllä totuuden puolustaminen on oleellinen osa kristillisyyttä, ainakin kysyttäessä. En voi muuta kuin huolestuneena katsoa tätä lausetta:
Mielestämme avoin, toisia arvostava keskustelu luo mahdollisuuksia ymmärtää niin Raamattua kuin toinen toistamme paremmin kuin lukkiutuminen yksittäisiin näkökantoihin tai niiden vastustamiseen. ELY ry ei ole kirkon sisäinen protestiliike vaan kirkkoon tukeutuva, ja sen säädetyssä järjestyksessä tapahtuvaan päätöksentekoon luottava lähetysjärjestö.
Minun silmääni tässä on kyllä huomautus sellaista ohi kirkon virallisen päätöksenteon tapahtuvaa tilojen avaamista kohtaan, mitä nyt paljon tapahtuu, mutta samalla korostetaan luottamusta tuohon päätöksentekoon. Luotetaanko siis siihen riippumatta siitä, mitä aikanaan tullaan päättämään?