Kun puhe tuli kirkosta eroamisesta, esitän tämän näkökohdan: Jos on kirkon jäsen, maksaa myös kirkollisveroa. Jokaisen tulisi pohtia, kumpaan kirkko käyttää näitä varoja enemmän, hyvän tekemiseen vai pahan tekemiseen. Jos alkaa näyttää siltä, että kirkollisveroilla tehdään kovin paljon pahaa, niin kannattaa alkaa harkita, että lopettaisi kirkollisveron maksamisen.
Omasta puolestani olen tällaisen arviolaskelman tehnyt, ja se oli keskeinen syy, miksi erosin kirkosta.
Kyllä näitä asioita aivan varmasti puntaroidaan.
Toistaiseksi vielä hyvääkin löytyy. Omassa seurakunnassa vähintään yksi kunnollinen messu kuukaudessa ja viikottaiset raamattuluennot parhaiden opettajien johdolla.
Tosin huonommaksi on mennyt. Aiemmin pääsi kunnolliseen messuun omassa seurakunnassa useammin, mutta onneksi myös naapuriseurakuntayhtymän tarjonta on laajaa ja yleensä jotain löytyy jos ei voi mennä omaan. Yhden prosentin panostus nyt ei paljon ole. Annan moninkertaisesti lahjoituksina lähetystyöhön eri järjestöjen kautta ja lisäksi kolehdit.
Toivottavasti Sley ei nyt lähde sellaiselle itseuhriutumisen tielle, joka on ollut kaikkein vastenmielisintä eräissä ryhmittymissä. Jos päätetään lähteä viettämään villejä ehtoollisia vastoin kirkon järjestystä, tämä on asia, jonka seuraukset ovat selviä. Jos se valinta tehdään ja sanotaan suoraan, että niin tehdään, niin olkoon sitten. Jos taas aloitetaan loputon ämmäily aiheen ympärillä, on kyllä menty väärään.
Retoriikkakin alkaa olla aika ikävää, faraot ja muut.
Mielestäni kristilliseen uskoon sitoutuneen ihmisen ei pidä ratkaista kirkkoon kuulumista verotuksen perusteella.
Kirkon toiminta on paljon muuta kuin negatiiviset kohujutut tai sitten ihan oikeasti kielteiset päätökset ja ilmiöt edustavat. Perustyö seurakunnissa on monien työalojen toimintaa jota suurimmaksi osaksi tehdään hienolla ammattitaidolla ja ahkerasti…
Itse jättäisin kirkon jäsenyyden ja veronmaksun vain siinä tapauksessa, että vakaumukseni veisi toiseen kirkkokuntaan. Ymmärrän myös niitä, jotka ovat tästä syystä eronneet kirkosta ja tukevat reilulla summalla esimerkiksi ketjun otsikossa mainittua järjestöä, messuyhteisöjä ja lähetystyötä.
Kirkon jäsenenä on myös mahdollista “äänestää” sillä hetkellä kun kolehti kootaan jumalanpalveluksessa.
Olisi mielenkiintoista nähdä miten tällainen lasketaan. Mitä pahaa kirkollisverolla tehdään? Sateenkaarimessut ja vihkimiset eivät paljoa kuluja aiheuta, vaikka pahoja ovatkin.
Mutta muuten olen samaa mieltä kuin @tortoise, näitä asioita ei rahalla ratkaista. Myös diakonina tiedän että kirkko tekee paljon hyvää joka ei pääse otsikoihin.
D
Matemaattisen tarkasti sitä ei toki voi laskea. Mutta jos vaikka kirkollisverolla maksetaan kuukausipalkkaa papille, joka opettaa väärin eikä edistä ihmisten pelastumista, niin on se pahaa.
Toisaalta palkkaa maksetaan hyvinkin hurskaille papeille, jotka voivat tölväistä pastoraalisesti tuhoisaa settiä. Se miten sana vaikuttaa uskon on Jumalan käsissä. Ei pastorin. Eikä muidenkaan työntekijöiden.
Mutta joo. Tunnen pappeja joiden olisi pitänyt ainakin tässä vaiheessa jäädä soveltuvuuskokeiden kertauskurssille. Ja pappeja jotka ylpeilevät sillä etteivät ole lukenet Raamattua eivätkä osaa Tunnustuskirjoja. Mutta onneksi näiden toimittamat sakramentit ovat päteviä.
Menen ensi kuussa luennoimaan teol.yo:lle sielunhoidosta. Sysään aika paljon vastuuta kuulijalle ja korostan Raamatun ja opin tuntemista välttämättömyytenä.
D
Jokunen aika sitten, kun olit vielä STLK:n köörissä, olit hyvin ponnekaasti sitä mieltä, että (harha-?)sekaoppisesta kirkollisesta yhteydestä on erottava… 
Joku pastori (muistelen et Sakke Koo) luonnehti jo kymmenkunta vuotta sitten nk. kansankirkkoa Iisebelin kirkoksi. Vähän ehkä raflaava termi, mutta perusidea oli silloin oikea ja on sitä kahta kovemmin tänä päivänä.
Oma veikkauksen on, että ennen tuota toteutuu enemmänkin kuin yksi edeltävä peliliike. Mahdollisesti Luther kirkot säätiöidään ja ulkomaantyö ja kotimaantyö eriytetään eri y -tunnusten alle.
Sanoisin että SRO ei valahda LHPK:n syliin ainakaan niin kauan kuin Mäkelä ja Junkkaalat pysyttelevät arkunkannenulkopuolella.
Oletko ammentanut tämän käsityksen minusta seurauksena siitä, että olin STLK:n jäsen? Itse en ole noin sanonut. Sitä paitsi tein STLK:n jäsenenä heidän näkökulmastaan kardinaalivirheen kun kävin Sleyn messuissa jo tuolloin aika useinkin, olihan Sley STLK:n näkökulmasta mitä pahinta myrkkyä.
Mainitsemasi pastori oli kyllä äärijyrkkyyden esimerkki. Hänhän suorastaan väitti, ettei naispastorin toimittaessa ehtoollista tapahdu mitään! Edes STLK ei ollut näin jyrkkä, vaan piti naispastorin toimittamaa ehtoollista pätevänä vaikkakin laittomana.
Tällainen uutinen oli Keski-Uusimaa lehden mielipidesivulla 25.3, kirjoittaja on kirkkovaltuuston jäsen.
Eipähän tuo sinänsä yllätä. Olen olettanutkin näin käyvän, surullista kuitenkin.
Ihan asiaa tuossa mielipidekirjoittajalla. Hyvä kun on maininnut lukuja ja sen että KL ja Sley ovat edelleen kirkon lähetystyötä merkittävästi ja sovitusti tekeviä. Seurakuntahan tuossa toimii vastoin kirkon virallisia päätöksiä eikä se ole pikkujuttu.
Minun kantani on Raamatun kanta ja kirkon 2000-vuotisen tradition kanta. Minulle on aivan yksi hailee, mitä mieltä jossain kerhossa ollaan asiasta. Minä en mene ehtoolliselle sellaiseen kirkkoon, jossa ei ole apostolisen järjestyksen mukaista pappeutta tai jos siellä on mitä tahansa muuta Raamatun tai luterilaisten tunnustuskirjojen vastaista toimintaa. Tämän pitää olla olla myös oman kirkkoni linja.
Ugh. Olen puhunut 
Nyt ei ainakaan tarvitse arvailla Tarvaisen mielipidettä kirkkokysymyksessä.
(Kuulenko hiljaista supinaa: “Kyllä ne sitä uutta kirkkoa värkkää, kunhan puhuu vaan…”) 
Täytyy lukea tuo Tarvaisen kirja. Haastattelujen perusteella en ole vakuuttunut argumenteista, mutta sen verran häntä arvostan, että pitänee antaa hänelle mahdollisuus laveampaan perusteluun.
Nyt täytyy vähän miettiä miten ilmaisisin itseäni selkeästi ja ytimekkäästi. Jäi jotenkin taannoisesta keskustelusta harmitus, kun ymmärsit viestini yksipuolisempana kuin miksi sen tarkoitin. Erityisen paljon se harmitti siksi, että arvostan sinua keskustelijana kovasti. En ole siksi osallistunut toviin keskusteluihin, vaikka mieli on kovasti tehnyt. Yritetään taas.
Minustakin tuntuu, että Sleyn johdossa, ainakin mitä tulee osaan johtavista viranhaltijoista on vankka eetos kirkossa pysymisestä. Sitäkin on toki monenlaista, ja Tarvaisella on itsellään vähän vaihtelevia lausuntoja tästä. Välillä hän on todennut, että messuyhteisöjen perustamisessa “anteeksi on helpompi saada kuin lupa”, mutta nyt hän toivoisi, että pappisvihkimysasia saataisiin hoidettua kirkon kautta. Utopiaa, kuten oli myös hiljattain Sanansaattajassa julkaistu muuten arvostamani Timo Junkkaalan onneton kolumni, missä hän toivoi herätysliikkeiden joustamisella saavutettavan erillisvihkimykset omilla juhlilla. Se teksti pitäisi käsitellä ihan erikseen.
Toisenkinlaista ilmaa Sleyn sisällä kuitenkin on, ja varmaan sen(kin) suunnan kysymyksiä varten pidetään Evankeliumijuhlaa ennen herätysliikkeitten suhteita ja suunnitelmia koskeva seminaari. Paikalle on uskallettu kutsua keskustelemaan myös LHPK:n piispa Juhana Pohjola. Toki lopputulema lienee, että kirkossa pysytään, mutta arvostan sitä, että Pohjola pääsee mukaan esittelemään heidän näkökulmansa:
Klo 11 Lounas Opiston ruokasali , ilmoittaudu 22.6. mennessä keokarkku.fi, hinta 12 €
Klo 12 Herätysliikkeet ja niiden yhteisöt – yhdessä, ja erikseen!
Suomen evankelisluterilaisessa kirkossa on herätysliikkeitä, yhteisöjä ja ryhmiä. Osa näistä on nyt paljon lähempänä toisiaan kuin ennen. Onko tämä uutta ja odottamatonta? Miksi nämä ovat lähempänä toisiaan? Kirkkohistorian tutkijan näkökulmia, Jouko Talonen. Opiston kirkkosali
Klo 13 Tämä yhdistää meitä
Tom Säilä ja Lauri Vartiainen, Opiston kirkkosali
Klo 13.45 Kahvi juhlakahvilassa 5 €
Klo 14.15 Tämä on erilaista
Ville Auvinen ja Daniel Nummela, Opiston kirkkosali
Klo 15.10 Yhdistyvätkö yhteisöt, ryhmät ja herätysliikkeet yhdeksi järjestöksi? Entä kirkoksi? Tai liittyvätkö ne Lähetyshiippakuntaan?
Juhana Tarvainen, Petri Kortelahti ja Juhana Pohjola, Opiston kirkkosali
Seminaarissa mahdollisuus on kysymyksiin ja kommentteihin.
Osan liikkeestä tahtotilaa kuvastaa myös kesäkokoukselle tehty jäsenaloite, jossa toivotaan Sleyn ja LHPK:n kirkolllista yhteyttä. Jos ja kun asiasta äänestettäisiin olisin mielelläni paikalla, sillä vaikka en usko aloitteen menestykseen olisi kiehtovaa nähdä, kuinka monen toiveissa tuo olisi.
Mistä ihmeestä tuollainen nostettu otsikkoon?
Ei kai isommat voi pienempään ja vähemmän tunnettuun liittyä.
Nostaminen siis järjestäjien, ei sinun.
Seurakunnat (Sleyn messuyhteisöt) voivat vallan hyvin liittyä olemassa olevan kirkon, kuten Lähetyshiippakunnan seurakunniksi.
Ne voivat ihan yhtä hyvin perustaa oman yliseurakunnallisen kokoavan rakenteen (Sley-kirkon) jonka jälkeen voidaan hakea kirkollista yhteyttä esim. Seurakuntaliiton ja Lähetyshiippakunnan kanssa.
Tai jotain muuta. Tästä kait siellä puhutaan osaltaan.
Sley on Lähetyshiippakuntaa suurempi budjetiltaan, työntekijöiltään, tiloiltaan ja yleiseltä kannattajakunnaltaan. Jos puhutaan seurakunnista ja seurakuntalaisista, on tilanne tasaisempi. Olisi itseasiassa kiva tietää kuinka moni nostaisi käden pystyyn, jos kysyttäisiin onko seurakuntayhteys Sleyn messussa. Jumalanpalvelusyhteisöjen määränhän saisi nettisivuilta.
Edit. Muistin https://www.kirkkokansa.fi/ sivuston. Sleyn ja SLEFin messuja oli pikaisesti laskettuna listattu 27, niistä osa yhteistyössä toisten järjestöjen kanssa. Osassa oli messu kerran kuussa, osassa kaksi kertaa kuussa. Samalla lailla laskettuja messuyhteisöjä on Lähetyshiippakunnassa 52, näistä myös osassa messu on kerran kuussa tai kaksikertaa kuussa, mutta joka viikkoisia messuja on suurimmassa osassa
