Tämä on varmasti totta. Tiedostan kyllä, että omat kohtaamiseni muutaman aivan uuden tuttavuudenkin kanssa ovat vain kapea otanta. Mielipiteet ovat tosiaan jakautuneet, ja jälleen yksi tilaisuus käsitellä näitä eriäviä kantoja avoimesti jäi vajaaksi.
Mutta jonkinkokoinen on se joukko, joka eri syistä kokee juuri Sleyn kodikseen eikä siksi ole siirtynyt LHPK:n seurakuntiin, mutta haluaa samalla juuri siihen syvempää yhteyttä. Tämä osasto tosin saattaa pettyessään vähä vähältä valua sinne.
Ihan jännä muuten oli sellainenkin satunnaishuomio, kun kuulin vuosikokouksen jälkeen satunnaisen varttuneempien ihmisten joukon keskustelleen jäsenaloitteesta. Vanhempi rouva totesi, että hallitus oli esitystä vastaan, mutta samalla tämä rouva totesi, että siihen suuntaan se varmaan tulevaisuudessa menee. Tämä joukko ei vaikuttanut puheidensa perusteella aloitteen kannattajilta, ja juuri siksi tämä keskustelu kuulosti niin kiinnostavalta.
Olisi vähintä että äänimäärät kerrotaan. Kuinka aika voi loppua kesken? Ei kai tilassa ollut alkamassa toista tilaisuutta? Jos oli niin vuosikous on sääntö- ja lakimääräinen.
Silmäilin samalla vähän Sleyn sivuja niin siellä oli ennen kokousta nostettu uutisartikkeliksi yhden nyt valituksi tulleen ehdokkaan vaaliesittely, muttei kaikkien.
Tuosta ei saa järkevästi lainattua, koska ohjelmaa ei ole luokiteltu tilakohtaisesti, mutta opiston kirkkosaliin on merkitty lauantaille seuraavia tilaisuuksia:
Klo 8.00 Sleyn vuosikokous
Lauantaina 28.6. klo 10.30 Seurakuntaedustajien ja lähetysväen tapaaminen, Opiston kirkkosali
Lauantaina 28.6. klo 12.30 Evankelisten Opiskelijoiden miitti Opiston kirkkosali Klo 14.30 Luento ja keskustelu ajankohtaisesta aiheesta.
Lauantaina 28.6. klo 23.00 Evankelisten Opiskelijoiden jatkot Opiston kirkkosali
Kohtalaisen täyteen buukattu on siis salin päivä ollut. En tiedä, miten kauan kokous on yleensä aiemmin kestänyt, mutta sinänsä 2,5h aikavaraus ei lähtökohtaisesti kuulosta kohtuuttoman lyhyeltä. Voi olla, että asiaa tuntevien mielestä se on silti sitä ollut. Joka tapauksessa on mahdotonta tietää tai ainakaan todistaa, onko liian lyhyt aika varattu tahallaan vai vahingossa - jos se ylipäätään on aiempiin kokouksiin verrattuna ollut liian lyhyt.
Kun katsoo uutisaiheita pitemmälle, niin siellä on yhteensä viiden ehdokkaan esittelyt. Muut on julkaistu sen verran hyvissä ajoin, että ne eivät enää ole etusivulla. Toki sillä, jonka esittely on julkaistu viimeisenä ja joka siksi näkyy etusivulla, on myös kaikkein nimekkäin evankelinen sukupuu, mutta ei ole mitään todistetta siitä, että tämä ei olisi sattumaa. Ehkä hän on suostunut ehdolle vasta aivan viime tipassa.
Kyllä, mutta tarkistin niin se oli ainoa Ajankohtaista-kategoriassa. Menee hieman arvailun puolelle, mutta ei aivan 100% ammattimaista verkkotiedottamista.
Mielestäni seuraavan tilaisuuden tila olisi pitänyt vaihtaa.
Sanoisin näin, että toimintakertomuksen käsittelyssä käytettiin ehkä turhan monta puheenvuoroa siihen nähden, että päätettiin lopulta esityksen mukaan. Tämä on vaikea asia, koska toisaalta keskustelussa nousi esiin tärkeitä asioita (ja väellä oli siinä vaiheessa kokousta hyvin puhtia keskustella). Jos kokouksella on aikaraja olisi se syytä kokouksen alussa kokousväelle ilmoittaa. Ja tosiaan aikaraja puheenvuoroille olisi voitu antaa heti alussa.
Ehkä äänestystä vaativat pykälät olisivat voineet olla aiemmin. Ne ovat kuitenkin merkitykseltään sellaisia juttuja, että edes sen ehdottaminen ettei niistä voi käydä keskustelua on kestämätön. Tuossa osiossa kokousta oli kyllä muitakin kyseenalaisia juttuja, osa varmasti kömmähdyksiä, mutta mietin kirjoitanko niistä täällä.
Olisikohan kolme vuotta sitten kun osallistuin etänä kokoukseen (enää en ole jäsenmaksua maksanut) ja se oli melko täynnä kömmähdyksiä ja jäsenistöltä huomauttamisia asiasta. Ei jaksa eritellä kun aikaa kulunut.
Kokousten asioiden käsittelyjärjestyksen suunnittelu on arkista kokoustaktiikkaa. Ne asiat, joihin kokouksen järjestäjä ei halua kokouksen kauheasti pääsevän puuttumaan, sijoitetaan pääsääntöisesti aina kokouksen loppuun, ja kokouksen alkuun sijoitetaan ne aiheet, joihin kokouksen halutaan käyttävän energiansa. Tätä periaatetta sovelletaan laajasti sekä julkisella sektorilla että yhdistyksissä.
Jos jostain äänestetään, äänestys ääntenlaskuineen ja tulosten kokoukselle vahvistamisineen täytyy suorittaa kokouksen aikana loppuun. Kokouksen pitää jatkua, kunnes asia on käsitelty loppuun - tai vaihtoehtoisesti kokous voi päättää, että äänestys siirretään myöhempään ajankohtaan. Eriävän mielipiteen voi laillisesti kokouksen osallistuja antaa vasta päätöksen syntymisen jälkeen, ja jos sellaisia annetaan, ne pitää antaa ja voida antaa ennen kuin puolestaan kokous on päättynyt. Jos on paljon erimielisyyksiä sisältävä aihe, jonka äänestystuloksen jälkeen voi tulla potentiaalisesti jopa monta kymmentä eriävää mielipidettä, 6 minuuttia ei riitä välttämättä sellaisen asian käsittelyyn edes ilman keskustelupuheenvuorojakaan.
Yksi vaihtoehto olisi ollut todeta että on tauon paikka ja päättää siinä kohtaa, että kokousta jatketaan jatkokokouksessa, joka järjestetään samassa tilassa välissä olevan tilaisuuden jälkeen samana päivänä klo X.
Tarkistin asian. Mikään ilmoituksista ei ole varsinaisessa Ajankohtaista-kategoriassa, ja joka ainoa ilmoitus sisälsi Ajankohtaista -tekstin vasemmassa ylänurkassa. Katsoin sivustoa jo ennen evankeliumijuhlia. Siellä oli avoin ilmoitus, jonka mukaan hallituksen jäseniksi ehdolle tulossa olevia pyydettiin toimittamaan tietoja itsestään, jotta tietoja saadaan julkaistua netissä. Ilmoitusten julkaisu ei liene ollut sattumanvaraista ajoitukseltaan, vaan oletettavasti tapahtunut siinä järjestyksessä kuin kenenkin osalta tiedot on sivuston ylläpitäjälle toimitettu. Tietojen toimittamisen ajankohdalla kukin ehdokas on voinut vaikuttaa siihen, milloin tiedot julkaistaan, koska ennen tietojen toimittamista tietoja ei pysty julkaisemaan kenenkään osalta.
Kokouskutsu on julkaistu 20.6.2025. Ensimmäisen ehdokkaan tiedot on julkaistu 21.5., toisen 4.6., kolmannen 12.6., neljännen 13.6. ja viimeisen 25.6. Oletettavasti moni kokousosallistuja on suunnannut katsomaan ehdokkaita Sleyn nettisivuilta sen jälkeen, kun on kokouskutsun vastaanottanut. Siinä kohtaa on ilmennyt kokouskutsun lukeneille, että ehdokkaita on netissä esillä yhtä monta kuin paikkojakin. Kokouskutsussa ehdokkaiden nimiä ei lukenut. Jos olisi ollut neljä ehdokasta ja neljä hallituspaikkaa, ei olisi tarvinnut hallituksen jäsenistä äänestää ollenkaan. Kokouskutsun lähettämisen jälkeen julkaistiin vielä viidennen ehdokkaan tiedot 25.6. Ainakin ulospäin vaikuttaa siltä, että viides ehdokas on voinut ilmoittautua ehdolle sen jälkeen kun on selvinnyt, että ellei ehdokkaita tule lisää, ei hallituksen jäsenistä äänestetä ollenkaan. Neljä viidestä, joiden tiedot netissä julkaistiin, valittiin hallituksen jäseniksi.
Tämä on itse asiassa tuttua minulle, esim. kunnallisessa päätöksenteossa tätä tehdään. Siellä ei kuitenkaan rajoiteta keskustelumahdollisuutta, ehkä saatetaan joskus toivoa, etteivät kokoustajat jaksa ainakaan paljoa keskustella.
Tämähän ei ole pätenyt Sleyn hallitusvaaliin ainakaan niin kauan kuin minä tiedän, vaan kokousväki saa kuulla tuloksen vasta muun juhlakansan tavoin juhlakentällä ja nettitiedotteena. Samoin oli tämän jäsenaloitteen tuloksen laita.
Tähän liittyy vielä yksi minua kiusaava asia, jonka haluan uskoa olleen ajattelemattomuutta. Vaalitoimikuntaan oli pyydetty yksi jäsenaloitteen tekijöistä. Niinpä hän oli osallistumassa hallitusvaalin ääntenlaskentaan silloin, kun hänen omaa aloitettaan käsiteltiin. Kukaan ei käynyt pyytämässä ääntenlaskennan toteuttajia saliin äänestämään, jolloin hän ei päässyt äänestämään oman aloitteensa puolesta. Hän itse ei ollut tajunnut näin voivan käydä, kun oli etukäteen pyydettäessä suostunut tehtävään.
Jos toimitaan noin, silloin kokous ei ole vielä tehnyt päätöstä, vaan vasta äänestänyt. Eli on päästy kohtaan 8 tällä listalla, kun taas juridisesti päätös tapahtuu vasta kohdassa 12 eli siinä kohtaa kun on todettu äänestystulos ja sitten hyväksytään sen mukainen linjaus kokouksen yhteiseksi päätökseksi. Harvakseltaan joskus käy kokouksissa niinkin, että jo suoritetun äänestyksen jälkeen sen mukaista äänestystulosta ei vahvistetakaan kokouksen päätökseksi, vaan äänestyksen todetaan olleen laiton esim. jonkun prosessissa havaitun virheen takia ja sitten äänestys uusitaan. Esimerkiksi hiljattain medioissa oli esillä tapaus, jossa henkilövaali määrättiin uusittavaksi sen takia, että yksi äänestyslipun jättäneistä oli repinyt äänestyslippunsa, minkä oli arvioitu voivan vaarantaa vaalisalaisuuden, ellei vaalia uusita. (Juridisesti merkityksellinen on myös kohta 14, sillä asian käsittelyn päättymisen jälkeen eriäviä mielipiteitä ei enää voi jättää, mutta ei niitä myöskään voi jättää ennen kuin äänestyksen tulos on ilmoitettu ja kokouksen kanta muodostettu; eihän yksittäinen äänestänyt kokousosallistuja tiedä ennen äänestystuloksen ilmoittamista, että onko hän edes ollut samaa vai eri mieltä kuin kokouksen yhteinen päätös).
Eivät kokouksen puheenjohtaja ja pöytäkirjan tarkastajat ole toimivaltaisia tekemään päätöksiä keskenään kokouksen puolesta sen jälkeen, kun puheenjohtaja on julistanut kokouksen päättyneeksi ja kokouksen osallistujat ovat jo poistuneet. Jos kokouksen aikana jotain asioita ei ole päätetty loppuun asti, sitten kokous ei ole niitä päättänyt. Kokouksen aikana päätökset kuuluu tehdä. Jos äänestäminen on muuten hidasta, voi hyödyntää ennakkoäänestystä yhtenä äänestämisen nopeutuskeinona, tai suunnitella jo alun perin kokouksen niin, että välissä on vaikka parinkin tunnin ääntenlaskentatauko.
Tämän väen väkisin ylläpidettävän opillisen yhtenäisyystason ylläpitämisen mistään tinkimättä näen sinä asiana, joka kaatoi myös STLKn. Onko pakko tuoda uudistuksia mm.
liturgiaan, jotka hämmentävät kirkkoväkeä ja tekevät messuihin osallistumisesta vaikeaa ja samoin pitää jääräpäisesti kiinni eräistä teologisista käsityksistä, jotka synnyttävät eripuraisuutta. Täällä joku LHPK:n kaveri sanoi ylempänä, ettei maallikoiden tarvitsekaan osata Tunnustuskirjoja kauttaaltaan ja oikein sanoikin, mutta onko maallikoilla oikeus olla erimieltä niiden tulkinnasta LHPK:n linjan kanssa joissain kohdissa ja olla siitä huolimatta tervetulleita messuun?
Rajoja on toki sitten jotain, kun puhutaan ehtoollisyhteydestä tai seurakunnan jäsenyyttä, tunnarit käsittelee myös sellaisia asioita, jotka ovat ehdottomia kristinuskon perusteita.
Edit.
Tiedän seurakunnissa olevan jäseninä henkilöitä, joille naispappeus olisi ok. Samoin eroavaisuutta on paljon monissa muissakin yksittäisissä asioissa. Seurakuntalaisella saa olla epäilyksiä ja omia ajatuksia opista. Julkinen julistaminen ja seurakunnan opin muuttaminen on sitten eri asia.
No mennään sitten yskityiskohtaisemmin opillisiin asioihin. Eli minä ajauduin kontroverssiin tuolloisen Luther-säätiön pastorin kanssa kun pidin kiinni Franz Pieperin Dogmattiikasta ja pidän edelleenkin kiinni siitä sakramentti ja virkateologian osalta, enkä omantuntontoni syystä voi tästä peräytyä. Minä olisin tullut toimeen teidän kanssanne huolimatta teidän pastorinne kanssa eriävästä näkemyksestä näihin, mutta hän ei hyväksynyt minun käsityksiäni, vaan soitti minulle sanoen etten ole tervetullut ehtoolliselle. Onko siis Franz Pieperin Dogmatiikasta kiinni pitäminen näiltä osin ehtoollisyhteyden katkaiseva asia? Ja huomautan, etten julkisesti vaatinut keneltäkään omasta käsityksestäni kiinnipitämistä, vaan kaikki tämä perustui tuolloisen pastorini kanssa käymiini keskusteluihin. Vasta tämän jälkeen olen tuonut näitä eriäviä asioita julkisuuteen, kuten nyt foorumillakin on nähty niitä enää yksilöimättä.
Henkilövaalissa ehdolla oleva on jäävi ääntenlaskijaksi. Asia aoitteen tekijä ei ole jäävi osallistumaan äänestykseen tai toimimaan ääntenlaskijana. Usein aloiteilla on useita allekirjoittajia, eikä heitä katsota sillä perusteella jääveiksi.
Tässä tullaan sitten siihen rajanvetoon, että mikä on julkista julistamista. Toinen ääripää tulkinnassa olisi se, että tarkoitetaan vain hyvin laajan julkisuuden mediassa tapahtuvaa oman seurakunnan opin suoraa ja varmasti ilmaistua kiistämistä. Toisessa ääripäässä taas vain oman pään sisällä ajattelu olisi sallittua, ja kaikki asiasta puhuminen muille kuin omalle pastorille taas väärän opin julistamista. Todellisuus on luonnollisesti jotain tältä väliltä.
Siitä on toistakymmentä vuotta, kun viimeksi olen LHPK:n messussa vieraillut, mutta silloin mun mielestä käytetty kaava oli varsin lähellä valtakirkon käyttämää. Mun mielestä ei ole tarpeen säilyttää messukaavaa ikuisesti samanlaisena, vaan voi tehdä uudistuksia, etenkin jos niillä on hyvät perustelut. Sitä joutuu elämässä muutenkin sietämään, että tiettyjä muutoksia tapahtuu. Mutta jos jokin tietty asia aiheuttaa seurakuntalaisissa vahvaa vastustusta, niin ei toki kannata ajaa käärmettä pyssyyn.
Olet oikeassa toki suhteellisuuden kanssa. Rajanvetoa on aina ja se on hankalaa. Mielestäni sitä kuitenkin tulee olla. Opetusvastuu ja avainten vastuu eivät saa jäädä pastorilla kuolleiksi kirjaimiksi.
Juu, oikeasti isoin poikkeama messuohjelmassa on se, että Simeonin kiitosvirsi on ehtoollisen jälkeen. Uusimman päivityksen myötä seurakunnan seisomiseen liturgian aikana kiinnitettiin huomiota ja se poikkkeaa totutusta hieman
Minusta on vähän erikoinen sanonta, että järjestö “käyttää” piispaa. No ehkä et tarkoittanut sananmukaisesti sitä miltä tuo kuulostaa..
Piispa oli kutsuttu lähettejä siunaamaan, pitkän perinteen mukaisesti.En nyt edelleenkään tahdo väittää että osaisin neuvoa Sleyn johtoa tai jäsenistöä tai ketään. Mutta luulen ymmärtäväni logiikan tässä asiassa sikäli kun Sleyn johtoa koettaa ymmärtää. Se mennee näin: niin kauan kuin Sley kunnioittaa kirkkomme järjestystä ja tahtoo pysyä kirkon lähetystyön toteuttajista yhtenä, niin kauan piispa kutsutaan siunaamaan ihmisiä lähetystyöhön. Samalla järjestö säilyttää oman linjansa: ei anna periksi virka- eikä avioliiittokysymyksessä. Piispojen kaikesta kaitsennasta Sley ei liene missään irtisanoutunut kuten ei SRO eikä Kansanlähetys jne. Kieltäytyminen koski piispojen mallin sekä sittemmin tuon pastoraalisen ohjeen hyväksymistä.
On myös mielestäni huomionarvoista että piispa Repo tuli juhlille, eikä “estynyt” …Vaikka hän on myös opettanut virkakysymyksen vuoksi omia messujaan pitävien järjestöjen rikkovan ehtoollisyhteyden itse, hän kuitenkin kokee ilmeisesti vastuunsa kattavan “niskuroivienkin” kutsun hyväksymisen.
Mutta toisin voi myös asian toki ymmärtää.
Repo muuten korosti näyttävästi elein ja sanoin murretun leivän ykseyttä läsnäoleville, jopa kanssaan ehtoollista jakamaan tulleille papeille. En tiedä tekeekö hän aina niin. Tulkitsin, että ainakin nyt korostetusti.