Parempaakaan ei ole kaikille- kirjoitat. Mitä sillä tarkoitat?
Tulisi. Suomessa on jokunen tuhat kerta käynyt niin, että silloin kun tarkkaa äänestystulosta ei ole raportoitu pöytäkirjaan, ei laadittua äänestyspöytäkirjaakaan ole laitettu pöytäkirjan liitteeksi: on “unohdettu” laittaa se liitteeksi. Joskus unohdus on ihan aito, joskus taas tarkkaa äänestystulosta ei haluta papereihin.
1 tykkäys
Olen ollut täällä mukana uskosta ja elämästä saakka. Konsepti on tuttu. 
Hieno juttu, että konsepti on tuttu. Oletettavasti olet ollut mukana kuitenkin aiemmin eri nimimerkillä, koska nimimerkin @Marttinus ainoat viestit ovat tässä ketjussa.
Pohjolan visio on hänen juttunsa.
Sleyn säännöt määrittelevät että se toimii kirkossa, kirkon tunnustuksen mukaisesti.
Nähdäkseni olisi käytännössä Sleyn lopettamista jos sen yhteisöt muuttuisivat toisen kirkon seurakunniksi.
2 tykkäystä
Pitkälti samaa mieltä. Tosin ainakin Forssassa noin on kai jo käynyt. Lähetyshiippakunnan messu järjestetään siellä Lähetyshiippakunnan sivuston mukaan Sleyn rukoushuoneella kaksi kertaa kuukaudessa, jonka toiminnan toteutuksessa Sley ei ole mukana, vaan vuokraa/tarjoaa vain tilat. Samassa Sleyn rukoushuoneessa toisena ajankohtana toimii viikoittain Sleyn paikallisosaston lähetyspiiri, jonka tapahtumatiedot löytyvät puolestaan Sleyn tapahtumakalenterista ja joka on Sleyn toimintaa.
Patmos ja OM ovat kirkkokuntarajat ylittäviä lähetysjärjestöjä, mutta ne puolestaan eivät ole messuyhteisöjä. Luterilaiset kirkkokuntarajat ylittäväksi lähetysjärjestöksi kehittyminen on mahdollinen vaihtoehto ainakin jollekin nykyisistä kirkon lähetysjärjestöistä, mutta kotimaisena messuyhteisönä toimimisen yhdistäminen siihen olisi hankalaa.
1 tykkäys
Sanoin vain mihin hänen visionsa tietääkseni perustuu.
Ruotsissa vastaava ei ole tietääkseni johtanut järjestöjen katoamiseen. Ja jos se on pelkona, niin eikö sama vaara ole sitten herätysliikkeitten yhteisessä kirkossakin? Ja kun irtautumista vältellään silläkin perusteella, ettei Kristuksen kirkkoa saa enempää hajottaa, niin se velvoittaa, jos sille tielle mennään, hakemaan yhteyttä olemassaoleviin toimijoihin (mikä LHPK:n ja Seurakuntaliiton välillä toteutui kahden itsenäisen kirkon keskinäisenä kirkollisena yhteytenä, eli se ei toki edellytä yhtä yhteistä kirkkoa).
Hän on liittynyt muutama tunti sitten ja kirjoittanut vain kuusi viestiä, joten noin on pakko olla. Olettaisin että tällä foorumila ihmiset puhuvat totta, eli ollut toinenkin nimimerkki.
Tai sitten on vain seuraillut foorumia joskus aiemmin olematta rekisteröitynyt käyttäjä.
1 tykkäys
Tämä on semantiikkaa. Kuvitellaan, en väitä tätä skenaariota realistiseksi, mutta kuvitellaan, että kaikki Sleyn messuyhteisöt järjestäytyisivät seurakunniksi, ja niissä ryhtyisivät toimimaan pastoreina ne pastorit, jotka jo nyt vastaavat niiden toiminnasta. Sitten kaikki nämä uudet seurakunnat hakisivat jäsenyyttä Lähetyshiippakunnassa, ja niiden pastoreiden palkanmaksusta yms työsuhdeasioista vastaisi organisaatio nimeltän Suomen luterilainen evankeliumiyhdistys, joka olisi päätynyt muuttamaan sääntöjään niin, että sen ei enää ole pakko toimia nimenomaan Suomen ev. lut. kirkon sisällä. Olisiko Sley silloin lakkautettu? Siinä mielessä kyllä, että dramaattinen sääntömuutos olisi tehty, joka olisi ristiriidassa alkuperäisen Sleyn sääntöjen kanssa. Mutta siinä mielessä ei, että samat pastorit, samat messuyhteisöt ja samat kirkkorakennukset jatkaisivat toimintaansa samoilla messukävijöillä ja saman Sley -nimen alla. Olisiko tämä skenaario realistinen? Ei varmasti. Mutta aina saa haaveilla ja visioida
1 tykkäys
[quote=“Tunnari, post:556, topic:6248”]
Mutta siinä mielessä ei, että samat pastorit, samat messuyhteisöt ja samat kirkkorakennukset jatkaisivat toimintaansa samoilla messukävijöillä ja saman Sley -nimen alla.
Ei menisi noin. Lähetyshiippakunnan sääntöjen mukaan ainoa siellä tarjolla oleva jäsenyys on henkilöjäsenyys paikallisseurakuntaan. Seurakunnat eivät ole Lähetyshiippakunnassa jäseniä, joten seurakunnat eivät voi hakea sieltä jäsenyyttäkään. Papisto taas on oman piispansa kaitsennassa. Jos jumalanpalvelusyhteisö vaihtaisi kirkkokuntaa, kaikki messukävijät eivät seuraisi perässä, eikä varmaan kaikki papistokaan.
Messuyhteisöihin kuuluu monenlaista väkeä. On vakikävijöitä, ja sitten esimerkiksi sellaisia, jotka osallistuvat milloin mihinkin ev. lut. kirkon messuun joka välillä voi olla se messuyhteisö ja välillä toinen. Pienillä paikkakunnilla messuyhteisöt ovat tyypillisesti tiiviimpiä. Isoilla paikkakunnilla kiertely eri paikoissa on yleisempää, jos kelvolliseksi katsottua sisältöä on useammassa paikassa. Lisäksi on sellaista väkeä, joka osallistuu ylipäätään messuihin vain harvakseltaan. Messuyhteisöjen kokonaiskävijämääristä yllättävän isonkin osan voivat muodostaa satunnaisemmat kävijät.
1 tykkäys
Kuten jo totesin, siirtymällä lähetyshiippakunnan kaitsentaan Suomen ev.lut. kirkon pappisviassa olevat menettäisivät nykyiset virkansa. Kutsumalla uusia pastoreita LHPK:n kautta Sley menettäisi lähetysjärjestöstatuksensa ja samalla ison osan rahoituksestaan, enkä tarkoita vain ns. budjettirahaa ja kirkkohallituksen määräämiä kolehteja, vaan myös ihan lähetyspiirien kautta kertyneitä varoja.
Tässä senaariosssa Sley käytännössä hajaantuisi: Osa kannattajista siirtyisi lähetyshiippakuntaan, osa Ely:n piiriin ja osa jonnekin muualle.
Todennäköisempää on että osa Sleyn kannattajista siirtyy jäseninä LHPK:n yhteisöihin niillä paikkalunnilla joissa ei ole aktiivisia kirkon piirissä toimivia vanhavirkakantaisia yhteisöja.Tähän voi liittyä myös Sleyn tilojen vuokrausta LHPK:lle. Tässä skenaariossa Sley järjestönä säilyisi kirkon lähetysjärjestönä, mutta uusien omien yhteisöjen rakentaminen hiipuisi. Tähän skenaarioon liittyisi myös herätysliikkeiden yhteiset messuyhteisöt yhteistyössä paikallisten seurakuntien kanssa.
1 tykkäys
Tarkennan hieman.
- Lähetyshiippakunnassa seurakuntalainen liittyy seurakunnan jäseneksi ja kuuluu Lähetyshiippakuntaan sen kautta.
- Lähetyshiippakunnassa on kahdenlaisia jäseniä. 1. Seurakuntia 2. Tukijäseniä. Seurakunnat ovat varsinaisia jäseniä ja muodostavat Lähetyshiippakunnan. Tukijäseninä voi olla periaatteessa erilaisia yhteisöjä, mutta tähän asti tukijäseninä on ollut vain seurakuntien taustayhteissöjä, isoimpana Suomen Luther-säätiö. Järjestäytymismuoto ei ole puhdas yhdistyslain liitto-organisaatio, sillä pappiskollegiolla on päätöksenteossa oma merkittävä roolinsa.
- Seurakunnan hakiessa jäsenyyttä Lähetyshiippakunnassa tulee sen pastoreiden hakea myös jäsenyyttä Lähetyshiippakunnan pappiskollegiossa.Tällä tarkoitetaan ensisijaisesti nimettyä vastuupastoria ja muita työsuhteessa olevia. “Ystäväpappien”, jotka toimittavat messuja satunnaisesti ja osallistuvat muuten toimintaan, ei välttämättä tule hakeutua Lähetyshiippakunnan pappiskollegioon.
- Pappiskollegion jäsenyyttä voi hakea ilmankin, että on Lähetyshiippakunnan seurakunnan pastori.
Käytännössä homma yksityäisen seurakunnnan osalta menisi näin
- Messuyhteisö tekee päätöksen järjestäytymisestä seurakunnaksi ja Lähetyshiippakunnan jäsenyyden hakemista.
- Järjestäytymiskokouksessa yhteisön jäsenet allekirjoittavat perustamiskokouksen pöytäkirjan, jossa liittyvät samalla perusteun seurakunnan jäseniksi. Pöytäkirjaan on kirjattu mainintana liittyminen Lähetyshiippakuntaan.
- Perustamispöytäkirjassa yhteisön vastuupastori kutsutaan seurakunnnan paimeneksi
- Seurakunta jättää hakemuksen Lähetyshiippakunnan hiippakuntaneuvostolle
- Pastori hakee jäsenyyttä Lähetyshiippakunnan pappiskollegiossa.
- Perustetun seurakunnan taustayhteisö hakee halutessaan ja toivottavasti Lähetyshiippakunnan tukijäseneksi, mutta pakollista tämä ei ole. Mutta jos seurakunnalla ei ole taustayhteisöä maksamassa palkkoja ja vuokria voi se hakea myös Suomen Luther-säätiön yhteyteen.
Optimaalista on, että messuyhteisö neuvottelee asiasta taustayhteisön kanssa ja että he yhdessä neuvottelevat liittymiseen liittyvät asiat valmiiksi Lähetyshiippakunnnan kanssa etukäteen. Näin seurakunnan valmistellut säännöt voiaan ennakkoon hyväksyä ja vastuupastori voi käydä tarpeelliset keskustelut pappiskollegioon liittymisestä etukäteen.
Lähetyshiippakunnan järjestys on tarkoituksella avoin eri taustayhteisöillä toimiville seurakunnille. Pienet taustayhteisöt ovat vuosien saatossa hiipuneet, kun ovat halunneet siirtää toiminnan taloudellisen pyörittämisen Luther-säätiön harteille, mutta rakenne on edelleen sama. Lähetyshiippakunnassa voisi ihan hyvin olla jäsenenä nykyisten n. 50 Luther-säätiön seurakunnan lisäksi myös vaikka 20 järjestön X seurakuntaa ja 10 järjestön Y seurakuntaa ja 5 järjestön Z seurakuntaa.
3 tykkäystä
Eli mikäli Ryösyn aloite olisi muotoiltu sitten, että Sley järjestönä hakeutuu LHPK:n taustayhdistykseksi (Luther -säätiön rinnalle), niin teknisesti aloite olisi voinut mennä läpi.
Käytännössä Sley ei voi tehdä niin, sikäli kun tekee samanaikaisesti Suomen ev.lut. kirkon lähetystyötä. Kyse ei ole pelkästään rahoituksesta vaan myös hämmennyksestä ulkolähetyksen kentässä. Toiminta päättyisi osassa kohteista, osa kohteista siirtyisi nykyisinä työntekijöiden mukana muille järjestöille. Osa kohteista, lähinnä ICL:n piirissä toimivisissa kirkoissa voisin jäädä Sleylle.
Sikäli jos paineet Sleyn kotimaan työssä LHPK:n suuntaan kasvaa, voi ratkaisuna toki olla toiminnan eriyttäminen kanteen eri yhdistykseen. Tällöin esim. Sley kotimaantyön ry vastaisi kotimaantyön työnantajavelvoitteista ja voisi tehdä tiiviimpää yhteistyötä LHPK:n kanssa ulkolähetystä vaarantamatta.
En varsinaisesti ottanut kantaa tähän aloitteeseen. En ole sitä lukenut. Kyseessä oli kuitenkin lukemani perusteella ymmärtääkseni enemmän yhteistyö aloite kuin kuvaamasi kaltainen tapaus.
Voisko ensimmäinen askel syvempään ja tiiviimpään yhteistyöhön olla yhteistyö asiakirja, jossa Lähetyshiippakunta, Seurakuntaliitto ja halukkaat järjestöt (ehkä kirkkokansa-liikkeen takana olevat) sopisivat kirkollisen yhteyden sijaan kirkollisesta yhteistyöstä?
Peraatteessa kyllä mutta lähetysjärjestöstatus menisi siinä samalla. Asiakirjalla ei kuitenkaan ratkaistaisi mitään ongelmaa koska yksittäiset massuvieraat voivat jo nyt sukkuloida eri yhteisöjen välillä ja puhujavierailut seuroissa onnistuvat ilman mitään yhteistyösopimustakin.
En tiedä miten muilla järjestöillä, mutta Länsi-Suomen Rukoilevaisten yhdistyksellä tämä toteutuu niinkin laajasti, että seuroissa ja nuortenilloissa puhuu toisinaan LHPK:n pappeja.
Tämä on mahdollista ihan ekumeniankin puitteissa. On meillä luterilaisissa messuissakin (naispapillisissa) ollut katolilaisia ja helluntailaisia saarnaajia. Eivät toki osallistu ehtoollisen viettoon.
1 tykkäys
Miksi se siitä menisi?
LHPK toimii Suomessa. Suomen ev.lut. kirkolla ja LHPK:lla ei ole kirkollista yhteyttä. Sama koskee Seurakuntaliittoa.
Edit: Perussopimuksesta ilmenee lähetysjärjestön sitoumukset kotimaassa.