Sleyn pappisvihkimys selvitettävänä

Koska se tekee kirkon lähetystyötä ja siitä on sopimus.

1 tykkäys

Koska se ei ole kirkko. Tunnustus ei avaa ovit ad lib vihkimyksiin. Saksassakin omat lut. vihkimys nousi toisesta logikasta. Ruosi(-Suomen)n kirkko jatkoi samat papit, piispat osv.

3 tykkäystä

Kotimaan jutun ingressin perusteella Sley lähinnä lupaa, että vihittävällä papilla on jatkossa tiiviimpi työyhteys vihkivään kirkkoon ja että ulkomailla tapahtuvista pappisvihkimyksistä tiedotetaan jatkossa paremmin. Olen tyytyväinen ja huojentunut, jos näin on.

1 tykkäys

Eikö ole kuitenkin kirkon lähetystyön (evankeliumin julistamisen) halveksimista jos tehdään yhteistyötä tahon kanssa, joka kaikin tavoin pyrkii häivyttämään evankeliumia?

Eli käytännössä ihmettelet, miksi SLEY ei perusta omaa kirkkoa tai ryhdy toiseksi lähetyshiippakunnan kaltaiseksi yhteisöksi, jonka asemasta kirkon sisä- vai ulkopuolella liike itse ja kirkko ovat eri mieltä.

2 tykkäystä

Jotenkin erikoinen ajatus. Minusta kirkossa on aina ollut eri suuntauksia. Luterilainen tunnustus on edelleen silti voimassa ja niin kauan kuin Sley saa rakentaa kirkkoa sen lähetystyön ja esim oman raamattukoulutuksen ja nuorisotyön kautta, se täyttää oman paikkansa kirkossa. Jos ajatellaan että kirkko on kokonaan harhassa niin silloinhan ei tietenkään yhteyttä voi olla. Jyrkimmillä on jo omat vaihtoehtonsa. Sley pysyy kirkon herätysliikkeenä kuten esim.arkkipiispan vaali osoittaa.

2 tykkäystä

Ei myöskään kaikkea ev.lut. paikallisseurakunnissa ja virallisissa kuvioissa tapahtuvaa voi leimata evankeliumin häivyttämiseksi.Sitäkin tapahtuu, mutta vähän. Jonkin verran enemmän tapahtuu sellaista julistusta, jossa evankeliumi on vähän sivustalla. Iso osa julistuksesta on kuitenkin ihan asiaa.

3 tykkäystä

Kenen koneen levyltä tämän tekstin voi hakea?

Käytännössä sen näkee tuolta:

Mutta tuon mystisen Omistajan identiteetti jäi silti vähän kaivelemaan.

1 tykkäys

PDF:n metatiedoissa on kirjoittajan nimi: Rusama Jaakko. Kuka hän lieneekään.

No, se on helppo selvittää:

http://sakasti.evl.fi/sakasti.nsf/sp?open&cid=Content232245

Hän työskentelee KLK:ssa.

1 tykkäys

Kiitos huomiosta. Korjasin mokan.

Piispainkokouksen 4.12. pöytäkirja löytyy nyt verkosta. Asian käsittely alkaa sivulta 57. Kohta § 10 Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen työntekijän pappisvihkimys Keniassa

http://sakasti.evl.fi/sakasti.nsf/0/F359F1ED9F897DD0C225770E0034026E/$FILE/Piispainkokouksen%20p�yt�kirja%20joulukuu%202017.pdf

Havaintoja.
Sleyn esittää korvaavana toimenpiteenään, että jatkossa, kun Sleyn työntekijä vihitään toisen kirkon papiksi, hänen työyhteytensä ko. kirkkoon on merkittävästi tiiviimpää kuin Haverisella. Piispain kokouksen esittelijän Kimmo Kääriäisen tulkinnan mukaan ilmaus viittaa siihen, että myös jatkossa SLEY:n työntekijöitä vihitään toisen kirkon papeiksi. Esittelijän mukaan tässä asiassa ei ole ongelmaa silloin, jos papiksi vihittävä myös työskentelee pappina siinä kirkossa, jossa hänet on vihitty papiksi ja toimii työalueensa piispan kaitsennassa.

Niin ikään Selyn esittämänä korjaavana toimenpiteenä Martti Haverinen anoo Suomen evankelisluterilaisen kirkon pappisoikeuksia. Lisäksi todetaan, että prosessin ollessa kesken Martti Haverinen toimittaa messuja vakituisesti, jos saa piispalta siihen erikoisluvan.

Piispainkokouksen pöytäkirjan esittelytekstissä todetaan että Juhana Tarvainen on ollut Haverisen asian tiimoilta yhteydessä Helsingin hiippakunnan tuomiokapituliin lokakuussa ja lähettänyt piispa Irja Askolalle 24.10.2017 sähköpostin jossa hän on mm. ilmoittanut, että Haverinen on päätynyt anomaan Suomen evankelis-luterilaisen kirkon pappisoikeuksia. Tarvainen on lisäksi esittänyt toiveen siitä, että Haverinen voisi toimittaa sovitut messunsa nykyisessä pappisvirassaan sen ajan kuin pappisoikeuksia koskeva prosessi tuomiokapitulissa kestää. Haverisen anomus pappisoikeuksien myöntämisestä on tullut tuomiokapituliin 1.11.2017. Kyse on samasta päivästä jolloin piispa Laajasalo aloitti viranhoidon.

Edellä mainitusta erikoisluvasta Kääriäinen toteaa.:

Kyseisen erikoisluvan saaminen ei kuitenkaan ole mahdollista. Kirkkojärjestyksen 2 luvun 12 §:n mukaan ehtoollisen jakaa pappi. Haverinen ei toistaiseksi ole kirkkomme pappi. Piispainkokouksen päätöksen (Kirkon säädöskokoelma 86) mukaan tiettyjen kirkkojen papit voivat kuitenkin yksittäistapauksessa toimittaa jumalanpalvelukset. Mitään toistaiseksi voimassa olevaa lupaa ei siten voida myöntää. Yksittäistapauksissakin on niin, että seurakunnan kirkkoherra kutsuu jumalanpalveluksen toimittajan aivan kuten kirkkoherra voi kutsua yksittäistapauksessa saarnaajan. Haverisen työskentelypaikka, Luther-kirkko, on Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan alueella. Tuomiorovasti Matti Poutiaisen 22.11.2017 lähettämän sähköpostiviestin mukaan Martti Haverinen ei ole pyytänyt tuomiorovastilta lupaa messujen toimittamiseen eikä tällaista lupaa näin ollen ole.

Johtopäätelmässään Kääriäinen toteaa: “Prosessin ollessa kesken Haverinen ei voi toimia papin tehtävissä Suomessa paitsi yksittäistapauksissa sen mukaan kuin asiasta on kirkossamme päätetty. Mahdollisen pappisoikeuksien myöntämisen Haveriselle tulisi olla yksittäistapaus, jonka toistuminen ei ole hyväksyttävää. Kirkkomme päätöksiä ei tule kiertää hakemalla pappisvihkimystä toisesta luterilaisesta kirkosta ja synnyttämällä samalla jännitteitä luterilaisen kommuunion sisällä.”

Tässä törmätään jälleen parokiaali-periaatteen keskeiseen ongelmakohtaan. SLEY:n Luther-kirkko on kyllä Helsingin kapitulin ja tmk-srk:n “alueella” mutta ei millään muotoa piispan tai tuomiorovastin komentovallan alla. Se mitä SLEY - tai vaikka Lestojen SRK - puuhastelee omissa kokoontumisissaan, ei pitäisi millään muotoa olla tuomiorovasti tai edes piispan asia. Asiain tila muuttuu oleellisesti silloin kun / jos työskennellään Helsingin srk-yhtymän tiloissa ja tilaisuuksissa.

1 tykkäys

Kirkkojärjestyksemme mukaan kukin kirkkoherra vastaa jumalanpalveluselämästä seurakuntansa alueella. Näin asia on ja näin asian pitääkin olla. Sikäli kun jumalanpalvelukset toimittaa kirkkomme pappi ja toiminnassa pitäydytään kirkon järjestyksessä, ei kirkkoherra käytännössä puutu siihen, miten järjestöt omissa tiloissaan toimivat. Piispallinen kaitsenta ulottuu myös järjestöpappeihin ja hyvä niin.

2 tykkäystä

Ei ole aivan näin:

Kirkkoherra on vastuussa jumalanpalveluksen, pyhien sakramenttien, kirkollisten toimitusten ja sananjulistuksen oikeasta hoitamisesta sekä yksityisen sielunhoidon harjoittamisesta.

Kirkkoherra on seurakunnan jumalanpalveluksissa, kirkollisissa toimituksissa ja muussa hengellisessä työssä sekä kirkkoherranvirastossa toimivien viranhaltijoiden ja työntekijöiden ylin esimies.

Tässä puhutaan seurakunnasta, eikä ole mainintaa alueeseen.

Juuri näin. Tämä tarkoittaa myös sitä, että SLEY:n Luther-kirkossa järjestettävät messut eivät ole Suomen evl. kirkon messuja, ellei paikallisseurakunnan kanssa ole tehty sopimusta asiasta.

Niitä, jotka aiheuttavat pahennusta elämällään ja laiminlyövät kirkon jäsenen velvollisuuksiaan, papin tulee opastaa kristilliseen elämäntapaan.

Kirkon tunnustuksen vastaisesti opettavaa kirkon jäsentä kirkkoherran tulee oikaista.

1 tykkäys

Kirkkomme lähetysjärjestönä Sley ei voi järjestään kirkkomme toiminta-alueella muita kuin kirkkomme järjestyksen mukaisia messuja.

2 tykkäystä

En tiedä, mikä on nykytilanne ja varsinkaan kaikilla paikkakunnilla, mutta kyllä aikaisemmin ainakin tuntemallani paikkakunnalla SLEY pyysi luvan paikalliselta kirkkoherralta messujen pitämiseen rukoushuoneella. Paikallisesta seurakunnasta saatiin myös ehtoollisaineet.

Muistan myös hyvin ne vaiheet, kun Nokia Missio kävi keskustelua ehtoollisesta. Nokia Missio katsoi vielä silloin olevansa kirkon sisällä toimiva järjestö, vaikka sen johtokunnassa ja “papistossa” oli myös helluntailaisia. Nokia Missio kokoontui tuolloin Kalevan seurakunnan alueella ja pyysi (edellisen) piispan ohjeistamana lupaa ehtoollisen viettoon Kalevan seurakunnalta, joka ei lupaa myöntänyt.

(Tämä ei ollut tarkoituksella vastaus Yochalle, vaan tarkoitus oli vastata yleisesti ketjuun.)

2 tykkäystä

Onko lähetyssopimuksessa sovittu, että Sley ei järjestä mitään muuta toimintaa? “Kirkon järjestyksen mukainen messu” on oltava, mikäli toimittaja on evl. kirkon pappi. Tällöinkin kyse ei ole evl. kirkon messusta, vaan pelkästään sen järjestyksen mukaisesta messusta.

Tästä on kahta tulkintaa liikkeellä. Sopimuksia on, ainakin suullisia, ja lupiakin on taidettu pyytää. Mutta juuri hiljattain varsin asiantuntevalta taholta sain selvityksen, joka on sama kuin se mitä sanot. Eli Sley voi omissa kirkkotiloissaan määritellä sen ketkä toimittavat messun.

Tietysti voi tehdä mitä haluaa. Jos haluaa olla kirkon yhteydessä, pitää noudattaa kirkon sääntöjä.

1 tykkäys