Kyllä, kirkosta eroaminen on vähentynyt! Luterilaisuus nostaa vielä päätään! Meillä ei älyllisonanoida. Jos joku yrittää jonkun sivistyssanan saarnaan pukata, niin kyllä siihen joku joogateologi lukee madonluvut!
D
1 tykkäys
Tässä kuitenkin STLK:sta on lähdetty nimenomaan opillisen kiistan takia. Ehkäisykysymys ei tietystikään sinänsä ole mikään teoreettinen himmeli, vaan hyvinkin syvästi nimenomaan arkipäivän elämään liittyvä kysymys. Teologisesti kuitenkin varsin pieni seikka, joka nyt hajottaa yhden opista tarkan kirkkokunnan.
Koko Stkl synty on opillinen jakautuminen Sleystä, joka on tyypillistä evankelisessä liikkeessä. Kirkko kysymys on aina ollut erityisen vaikea liikkeelle. Samaa jatkumona näen tämän.
On kyllä oikein kuvaavaa, että perkeleen jounima keinotekoinen ehkäisy on repimässä kristittyjä. Myrkkypilleriä halutaan puolustaa ja keitotekoiset moraalittomat välineet ovat ne, mitkä menevät kaiken ylle. Naiset vaarantavat terveytensä ja heidän miehensä hyväksyvät sen. Tai luonnollinen yhteys estetään keinotekoisilla välineillä. Onhan jo terve järki tässä se, mikä neuvoo.
Lukisin mielelläni koko Särelän tekstin. Onko sitä saatavissa?
Myös minä lukisin mielelläni yksityisviestinä kokonaisnäkemyksesi STLK:n tilanteesta, jos jaksat siihen ryhtyä.
En ole STLK:n tai muunkaan kirkkokunnan jäsen, mutta seuraan sitä aktiivisesti ja mielenkiinnolla, koska - nykyään harvinaisella tavalla - STLK:n esityksissä tavallisesti pyritään tosissaan tutkimaan kirjoituksia niiden yli menemättä (1. Kor. 4:6).
Olisin erityisen kiinnostunut niistä opillisista kysymyksistä ja Raamatun kohdista, jotka ovat ilmeisesti hajaantumisen taustalla (ja joista ei jo ole ketjuissa tietoa). Kun osa pastoreista on siis nykyään ortodokseja, osa perustanut tunnustuksellisen luterilaisen kirkon, tilanne on lievästi sanottuna erikoinen ja mielenkiintoinen.
Kun nyt maailmalla tämä STLK:n tilanne herättää paljon kysymyksiä, arvailuja ja erinäisiä huhuja, niin tilannetta on hieman avattava. Surkea juttuhan tämä on, mutta mennään asiaan.
ACLC:n raportti
Koko tämä konflikti alkoi siitä, että STLK kävi keskusteluja Association of Confessional Lutheran Churches:n kanssa kirkollisesta yhteydestä. Nämä keskustelut oli aloitettu jo Mika Bergmanin ollessa kirkkokunnan johtajana. Bergmanin erottua keskusteluun jäi STLK:n puolelta jäljelle pastori Markus Mäkinen sekä apulaispastori Edward Brockwell (joka äidinkieleltään englanninkielisenä oli tärkeä neuvotteluissa).
Neuvotteluissa päästiin loppuraporttiin, johon Mäkisen ja Brockwellin kanta oli, että opillinen yksimielisyys on olemassa, eli kirkollinen yhteys voitaisiin julistaa. Raportin allekirjoittivat ACLC:n edustaja, Brockwell ja Mäkinen.
Ennen STLK:n kirkkokunnan kokousta pidettiin johtokunnan kokous keväällä 2019, jossa pastori Markku Särelä havaitsi syntyvyyden hallintaa koskevan kohdan, ja totesi sen olevan liian epämääräinen. Kyseisessä kohdassa oli kaksi olennaista lausetta:
“Tähän kuuluu myös Jumalan käsky olla hedelmällinen ja lisääntyä… Hylkäämme syntyvyyden säännöstelyn Jumalan tahdon ja avioliiton siunauksen vastaisena.”
Nyt ilmeni, että STLK:n pastoreiden näkemykset syntyvyyden hallinnasta eivät olleet yksimielisiä. Brockwell ja Mäkinen olivat allekirjoittaneet raportin, kyseenalaistamatta noita kohtia. Sopan ainekset oli kasassa.
On väitetty, että STLK:n oppi olisi muuttunut. On väitetty, että kieltävän kannan edustajat olisivat opettaneet kirkon oppia vastaan ja pyrkineet muuttamaan oppia. Tästä asiasta ei ole opetettu mitään vuosikymmeniin. Puolimatkan artikkelin lisäksi on tosiaan pari muutakin artikkelia, joissa asiaa käsitellään. Sekä sallivan, että kieltävän kannan edustajat vetoavat näihin artikkeleihin, ja näkevät edustavansa ja aina edustaneensa sitä oppia, joka on aina ollut - oppia, joka on aina ollut oikea.
STLK ei siedä, eikä kykene käsittelemään ajatusta, että oppi koskaan muuttuisi tai olisi muuttunut.
STLK:lla ei tiedetä olleen aiheesta opillista kantaa. Pastorit Vesa Hautala, Kimmo Närhi ja Risto Relander eivät tässä vaiheessa ottaneet suoraa kantaa puolesta tai vastaan.
Case Brockwell
Keskustelun alkaessa Brockwell joutui jäämään sairaslomalle muiden terveydellisten syiden takia. Hänen lääkärinsä kielsi stressaamasta häntä teologisilla tms. työasioilla. Näinollen hän ei ottanut kantaa syntyneeseen keskusteluun. Hän oli kuitenkin seurakunnan (Tampereen) esimieheen yhteydessä sairaslomaansa liittyen, ja kaikkien (lääkärin, Brockwellin ja Tampereen srk:n esimiehen) suunnitelmissa olisi ollut siirtää hänet varhaiseläkkeelle keväällä 2020.
Marraskuussa 2019 Tampereen seurakunnan eräs seurakuntalainen oli koonnut nimilistan, jossa pyydettiin kutsua ylimääräinen seurakunnankokous käsittelemään Brockwellin kykeneväisyyttä saarnavirkaan. Nimilistan jäsenet ja osa esimiehistöstä muodostivat klikin, joka halusi Brockwellin erottamista. Kokous järjestettiin 28.12.2019. Brockwell ei ollut itse paikalla kokouksessa lääkärin kiellosta.
Kokouskutsussa ei suoraan sanota, että kokouksen tarkoitus olisi erottaa pastori Brockwell. Esitys erottamisesta tuli monille seurakuntalaisille ja jopa pastorille yllätyksenä kesken kokouksen. Niinkuin arvaatte, niin äänestyksen jälkeen kokous erotti Brockwellin pastorin virasta välittömästi antamatta hänelle mahdollisuutta puolustautua. Hänet erotettiin vedoten osittain opillisiin syihin joista ei ollut näyttöä, ja osittain terveydentilaan, vaikka hänet oltaisiin voitu terveydellisin perustein laskea eläkkeelle.
Brockwellin erottaminen on herättänyt paljon kritiikkiä. Kritiikki ei kohdistu koko seurakuntaan, vaan em. klikkiin joka pitää käytännön valtaa hyppysissään. Brockwellin erottanutta päätöstä ei vaadita muutettavan, mutta monien mielestä olisi paikallaan edes pahoitella seurakuntana tylyä menettelytapaa - mahdollisesti jopa pyytää anteeksi.
Koska seurakunta on pieni ja äänioikeus on vain miehillä, k.o. klikillä on ollut tuon jälkeenkin kaikissa kokouksissa enemmistö. He eivät näe omassa toiminnassaan mitään väärää tai korjattavaa, eikä heillä ole mielestään mitään anteeksi pyytämisen aihetta tai kaduttavaa. Tämä asenne on pysynyt muuttumattomana tähän päivään.
Jatkoa seuraa
Helsingin seurakunnan kokous järjestettiin vastaavasti sikäläisen klikin vaatimuksesta viikkoa myöhemmin käsittelemään Mäkisen ja Relanderin tilannetta. Mäkinen ei ollut paikalla. Mäkinen pidätettiin virasta toistaiseksi, koska perusteet Mäkisen erottamiselle olisivat olleet kyseenalaiset.
Varsinainen päätöksenteko erottamisesta siirrettiin seuraavalle kokoukselle. Vuosikokous oli tulossa myöhemmin keväällä. Päätöksien perusteeksi pastoreita pyydettiin toimittamaan kirjallisesti kantansa syntyvyydenhallintaan. Tarkoitus oli myös järjestää seurakunnalle erillinen keskustelutilaisuus ennen kokousta käsittelemään näitä lausuntoja tarkemmin.
Myöhemmin keväällä 2020 Hautala erosi itse pastorin virasta vedoten muihin syihin. Muut pastorit toimittivat lausuntonsa. Relander erosi tämän jälkeen sekä virasta että STLK:n jäsenyydestä. Hän katsoi, ettei tule pääsemään STLK:n kanssa yhteisymmärrykseen syntyvyydenhallinnasta eikä naisen asemasta. Mäkinen erosi kirkkokunnanjohtajan tehtävästä. Edward Brockwell erosi Tampereen srk:n vuosikokouksen jälkeen myös STLK:n jäsenyydestä.
STLK:n kanta olla ehkäisyn suhteen sallivalla (ehkäisyn kieltämisen kieltävällä) kannalla muodostui käytännössä Markku Särelän lausuntoon pohjautuen, josta 9x esitti jo aiemmin lainauksen.
Kesällä 2020 Mäkinen ilmoitti saaneensa töitä muualta (ei pastoraalisia). Tämän johdosta hän ilmoitti Helsingin seurakunnalle, että hänen palkanmaksunsa voidaan keskeyttää. Mäkinen ei siis itse eronnut pastorin virasta. Kun seurakunta viimein piti kokouksen syksyllä, Mäkistä ei erotettu, vaan kokous päätti Mäkisen eronneen pastorin virasta ottamalla vastaan muita töitä. Mäkinen erosi välittömästi tämän jälkeen myös STLK:n jäsenyydestä.
Närhin tapaus
Kimmo Närhin lausunto syntyvyydenhallintaan oli yhteneväinen Relanderin lausunnon kanssa. Kumpikaan ei täysin tyrmännyt syntyvyydenhallintaa, mutta eivät osanneet kuvitella sellaista tilannetta, jossa seurakuntalaista tulisi kehoittaa turvautumaan ehkäisyyn.
Tampereen seurakunta olisi halunnut Närhin ottavan haltuunsa Brockwellin ja Hautalan entiset toimialueet. Närhi ei kuitenkaan suostunut tähän, koska katsoi seurakunnan toimineen Brockwellin asiassa väärin. Vuoden 2020 loppupuolella johtokunta kävi keskusteluja Närhin kanssa. Närhi olisi halunnut, että tilanne olisi käyty perusteineen läpi, ja seurakunta voisi tarkastella toimintaansa myös kriittisesti. Johtokunta ei tätä kuunnellut, vaan alkoi syyttää Närhiä eriseuraisuudesta, koska Närhi kieltäytyi pitämästä Jumalanpalveluksia ja jakamasta ehtoollista tietyillä paikkakunnilla.
Syksyllä 2020 Närhi lomautettiin riidan vuoksi useiksi viikoiksi. Sittemmin Närhi erotettiin Tampereen seurakunnan toimialueiden hoidosta, ja Tampereen seurakunta pidätti yksipuolisesti hänen palkanmaksunsa. Lopulta vuoden 2021 puolella Närhi erotettiin sekä Helsingin seurakunnan pastorin virasta että STLK:n jäsenyydestä.
Lopputulos
Alunperin kyse oli opillisesta riidasta, mutta loppujen lopuksi ketään ei erotettu ehkäisyn suhteen vääräoppisuuden takia. Brockwell erotettiin terveydentilansa perusteella, Mäkinen työsuhteensa epäselvyydestä ja Närhi eriseuraisuudestaan.
Vesa Hautala on tiettävästi eronnut myöhemmin myös STLK:n jäsenyydestä.
Onhan tämä kaikenkaikkiaan aivan käsittämätön katastrofi STLK:lle. Pari vuotta on kirkollisessa historiassa lyhyt aika, mutta uusi sirpale on taas syntynyt, STLK on yhtä eläkeläistä vaille menettänyt/erottanut kaikki pastorinsa, eivätkä seurakuntalaiset enää tiedä, kehen luottaa.
- Parta
Parta Ajamatha
8 tykkäystä
Toiminnalla ei näytä olleen siunausta. Tuollaisen jälkeen luulisi jokaisen jäsenen ymmärtävän, että ei katolisen ja apostolisen kirkon ole tarkoitus olla tuollainen parin ihmisen varassa toimiva juttu, vaan maailmanlaajuinen, yhteiset toimintatavat jakava yhteisö. Kun kirkon alkuaikoina seurakunnissa nousi opillisia ongelmia esim. ympärileikkauksen suhteen, niistä kirjoitettiin piispoille, so. apostoleille, jotka vastasivat ja antoivat käytännön ohjeet. Kelle parin sadan ihmisen STLK kirjoittaa ja pyytää ratkaisua? Jos ei ole muuta kuin oma riitainen porukka, sen pitäisi jo saada tajuamaan, että ei tämän ole tarkoitus tällaista olla.
Edit. Mutta kiitos perinpohjaisesta selvityksestä nimimerkille Parta.
1 tykkäys
Mielenkiintoista, mutta traagista. Olen kerran tavannut STLK:n koko silloisen papiston, tuntuu hullulta ja hurjalta, että vain heistä vanhin on sitä yhä.
2 tykkäystä
Ymmärrän ortodoksisen kirkon kannalta asian olevan noin.
Luterilaisena ajattelen, että maailmanlaajuinen Kristuksen kirkko on yhtä sillä tavalla että se on syntynyt Kristuksen tahdosta ja levinnyt evankeliumia julistamalla ja kasteen sakramenttia käyttämällä kaikkialle maailmaan. -Mutta se ei merkitse siitä, että ollaksemme samaa kirkkoa, meidän tulisi olla kaikista yksityiskohdista samaa mieltä. Erilaisia käytäntöjä on syntynyt jo siksi että kirkko on levinnyt eri kulttuureissa elävien ihmisten keskuuteen, jolloin paikallisuus on väistämättä vaikuttamassa siihen miten toimitaan ja miten kirkon vanhaa ja yhteistä uskoa tänään sovelletaan.
Pienet luterilaiset kirkot a la STLK ovat ongelmallisia siksi että ne takertuvat ja kaatuvat yksityiskohtiin, ja toisaalta henkilöriitoihin.
Suuremmassa organisaatiossa on hyvä myös olla dokumentoitu oppi ja tunnustus mutta kynnys repeämisiin on paljon korkeampi. Pappeja ei eroteta ilman perusteellisia selvityksiä, kuten tuolla näyttää käyneen. Erimielisyyttä siedetään, jos yhteistä visiota on riittävästi.
Seurakuntalaiset jäävät henkilöriitojen jalkoihin sitä helpommin mitä pienempi on kirkon koko. Meillä on omat ongelmamme ja maallistuminen on rasittavan ilmeistä. Mutta toisaalta on myös mahdollisuuksia turvalliseen ja hyvään seurakuntaelämään. Ihmiselle on tärkeintä päästä säännöllisesti messuun ja muiden kristittyjen yhteyteen ilman että kaikkea sävyttää riitely ja pelko hajaantumisesta.
7 tykkäystä
Nämä ovat erittäin hyviä pointteja.
Mielenkiinnosta olen aika ajoin pyrkinyt seuraamaan erinäisten pienten korkeakirkollisten kirkkojen elämää - Continuing Anglican, Nordisk Katolske Kirke / Polish National Catholic Church, erinäiset läntisen riituksen seurakunnat ortodoksisessa kirkossa. Näiden pienten porukoiden edesottamuksia seuratessa tulee surullinen olo: piispoja, pappeja ja diakoneja vihitään oikealle ja vasemmalle, mutta sitten ollaankin keskenään riidoissaan vähän väliä milloin mistäkin, hypätään klikistä toiseen ja meno näyttää olevan hyvin kaukana evankeliumin asiasta.
Isot organisaatiot saattavat olla kankeita, mutta toisaalta - mitä suurempi ja vanhempi yhteisö, sitä todennäköisemmin sen hallinto on pitänyt järjestää hyvin ja asiat hoitaa sääntöjen mukaisesti.
3 tykkäystä
Joo, ja tässä tunnen piston sydämessäni, kun moitin kirkkoamme jäykäksi ja hallintoa raskaaksi. Olen siinä asiassa usein samaa mieltä porukan kanssa riippumatta siitä istunko lib vai kons pöydässä. Vai lattialla - väliin pudonneena!
Sillä oikeastihan hallinnon kankeus tai sen voima paremminkin estää kirkkoa muuttumasta mielivaltaiseksi ja ahdistavaksi yksilösodaksi.
Pitäisikin muistaa tarkentaa, että nykykirkossa mielestäni me olemme liian ihastuneita turhiin kokouksiin ja pyörittelyyn ja kehittelyyn ja jos jonkinlaiseen tiimituumailuun. Niihin se työntekijän aika ja voima menee, kun perustyössä olisi riittävästi ja jäisi aikaa ihmisten kohtaamiseen ja omaan hiljentymiseen.
Hallinnolle siis kiitos, tästä eteenpäin. Se että asiat kestävät kauan, ei ole läheskään aina huono juttu. Pahempaa on sellainen sekamelska mikä syntyy siitä että koko ajan pitäisi sitä ja tätä eikä kukaan oikein tiedä että miksi.
2 tykkäystä
Kirkko ei ole näkyvä instituutio, joka voidaan järkeisjohteisen induktion perusteella rajata tiettyyn organisaatioon, oli se pieni tai iso. Kristuksen kirkko on kaikkialla siellä missä uskotaan Kristukseen, ollaan liityneinä uskon siteellä kirkon päähän. Se on hajotettuna kaikkiin kansoihin ja kieliin.
Joh 11:51-52: “Mutta sitä hän ei sanonut itsestään, vaan koska hän oli sinä vuonna ylimmäinen pappi, hän ennusti, että Jeesus oli kuoleva kansan edestä, eikä ainoastaan tämän kansan edestä, vaan myös kootakseen yhdeksi hajalla olevat Jumalan lapset.”
Meillä on siis täysi syy lausua uskontunnustuksessa: “Uskon pyhän kirkon.” Sitähän ei voi nähdä, se asuu Hengessä, paikassa “jota ei voi lähestyä” (1. Tim. 6:16). Siksi sen pyhyyttä ei voi nähdä. Jumala kätkee ja peittää sen heikkouksien, syntien ja eksytysten alle, monin eri tavoin koettavan ristin ja pahennusten peittoon, niin ettei se missään paljastu aisteillemme. Kun ne, jotka eivät tätä tiedä, havaitsevat, kuinka heikkoja syntisiä ovat kastetut ihmiset, joilla on sana ja jotka sen uskovat, he pahentuvat oitis ja päättelevät, että tuommoiset eivät kuulu kirkkoon. Saman tien he kuvittelevat, että kirkko koostuu erakoista ja munkeista, jotka vain huulillaan kunnioittavat Jumalaa ja turhaan palvovat häntä, kun eivät opeta Jumalan sanaa vaan ihmisten oppeja ja käskyjä. He katsovat erakoiden olevan pyhimyksiä ja kirkko, koska nämä suorittavat uskomuksiinsa perustuvia kummallisia tekoja, joita järki ylistää ja ihailee. Niin he muuttavat lauseen: “Uskon pyhän kirkon” ja tunnustavat sen asemesta: “Näen pyhän kirkon.” Mutta ihmisten keksimät vanhurskaudet ja omavalintaiset pyhyydet ovat itse asiassa hengellistä noituutta, jolla lumotaan toisten silmät ja mielet ja houkutellaan nämä pois todellisen pyhyyden tuntemisesta.
Martti Luther, Galatalaiskirjeen selitys, SLEY 2003, s. 594-595.
2 tykkäystä
Ei kiistaa tästä. Mutta pienissä organisaatioissa hyvää hallintoa on hankalampi toteuttaa. Kiistat henkilöityvät helpommin. Ja kun yhteisö on pieni, ei ole sitä suurempaa ulkopuolista ihmisryhmää joka voisi tuoda peilin riitelevän yhteisön eteen ja näyttää, että riidan aiheet ovat ehkä aivan mitättömiä ja pikkumaisia. Nämä nyt vaan ovat ihmisyhteisöjen lainalaisuuksia langenneessa maailmassa.
2 tykkäystä
Eikös muuten Room.kat kirkollakin ole syntyvyyden säännöstelyyn kielteinen kanta?
Keinotekoisiin ehkäisymenetelmiin (hormonaalinen ehkäisy, kondomit, vasektomiat yms.) on kielteinen kanta. Naisen hedelmällisyyskierron seuraamiseen ja aviollisesta kanssakäymisestä aika-ajoin pidättäytymiseen perustuvat ns. luonnolliset menetelmät ovat katolisen näkemyksen mukaan moraalisesti ok. STKL-kiistan aloittanut lause “Hylkäämme syntyvyyden säännöstelyn Jumalan tahdon ja avioliiton siunauksen vastaisena” kalskahtaa siis (ainakin tämän) katolilaisen korvaan liian jyrkältä, sillä kaikkea perhesuunnittelua ei katolisessa kirkossa torjuta. Vaikka avoimuus lasten saamiselle (jos Jumala niiden syntymisen suo) kuuluu oleellisesti katoliseen avioliittoon, vastuulliseen vanhemmuuteen voi tietyissä tilanteissa kuulua pyrkimys syntyvyyden jonkinlaiseen säätelyyn, jos omat resurssit (ajalliset, rahalliset, terveydelliset) ja lasten (olemassa olevien tai tulevien) hyvinvointi näin vaatii.
5 tykkäystä
Kiitos! Minä päätin vain varmistaa asian teiltä, kun hiljattain näin TV-sarjan, jossa Room.kat. pastori kielsi lääketieteellisen ehkäisyn naiselta, jolle raskaus olisi ollut suuri riski ja johtanut mitä todennäköisimmin naisen kuolemaan.
Ps. Tuon pastorin mielestä kysymyksessä olisi ollut kuoleman synti.
No tottahan toki! Näin toimii varmaan valtaosa maaliman katolista.
1 tykkäys
Niinpä. Lieneeköhän yhdelläkään pariskunnalla oikeasti resursseja, niin aineellisia kuin henkisiäkään, kasvattaa tasapainoisiksi aikuisiksi se määrä lapsia, jonka täysin ehkäisyvapaa avioelämä vuosikymmenien varrella nykyisissä ravitsemusoloissa tyypillisesti tuottaa. Ennen wanhaanhan osa lapsista tyypillisesti kuoli pienenä ja välillä hedelmällisyys saattoi olla tauolla nälänhätien yms. takia, joten hoidettavia ei ollut samanaikaisesti niin montaa. Nykyään jopa 20 aikuiseksi elävää lasta on hyvin mahdollinen, jos edes ns. luonnollista perhesuunnittelua ei käytetä. Kaksi aikuista ei mitenkään ehdi huomioimaan sellaista määrää sillä tavalla kuin lapsia pitäisi huomioida, etenkään kun lauman elättämiseksi toinen heistä joutuu varmasti olemaan varsin runsaasti töissä.
2 tykkäystä